... innostuin lähettämään kotiseutuni lehteen, Vantaan Sanomiin, kirjoituksen ytitysten sijoittumisesta. Se on julkaistu tämänpäiväisessä lehdessä:
Vilkas muuttoliike rasittaa Vantaan taloutta
Viime aikoina Vantaan Sanomissa on käsitelty kaupungin talouden vaikeuksia. On myös ihmetelty, miksi kunta voi niin huonosti, vaikka kaikkialla on upeita liikerakennuksia ja ihmisten vauraus pistää silmään.
Kukaan ei vain ole käsitellyt asiaa siitä näkökulmasta, että kunnan huono talous olisi peräisin liian nopeasta muuttoliikkeestä. Viime vuonnakin Vantaan asukasluku kasvoi 1861 hengellä, mikä on 1,0 % asukasluvusta. Helsingillä vastaava luku oli 0,3 ja Espoolla 0,6 %.
Helsingin seudulla jokaiselle muuttajalle ja hänen perheelleen joudutaan rakentamaan kunnallistekniikka, asunto ja palvelut, jotka syövät kunnan varoja. Niinpä on laskettukin, että muuttaja alkaa tuottaa kunnalleen keskimäärin vasta 16 vuoden jälkeen.
Tuntuisi siltä, että Vantaan kaupungin ei kannattaisi aktiivisesti haalia alueelleen uusia yrittäjiä eikä entisten laajennuksia, kun jokaiseen uuteen työpaikkaan pitää siirtää tekijä muualta ja asuttaa hänet tänne. Yritystoiminnan laajeneminen vaatii myös infrastruktuurin lisärakentamista. On myös muistettava, etteivät nuo komeat firmat maksa paljonkaan veroja. Niinpä Vantaakin saa tuloistaan vai 6 % yhteisöveroina.
Työmarkkinajärjestöt ja valtiovalta pohtivat työn ja työntekijän kohtaanto-ongelmaa. Kaikki vaativat työntekijää muuttamaan työn perässä. Tähän on luvassa uudessa valtion budjetissa 700 € lisäkannustetta työntekijälle.
Tämä ihmisten muuttaminen tuo yhteiskunnalle edellä kuvattuja lisäkustannuksia ja lisäksi liian nopea muuttoliike köyhdyttää muuttotappioalueita, jolloin niitä joudutaan tukemaan mm. vantaalaisten kustannuksella peruspalvelujen turvaamiseksi sinne vielä jääneille.
Muutto uusiin oloihin ja kotiseutunsa jättäminen on usein myös henkisesti raskas.
Palvelutehtävät on tietenkin tehtävä siellä, missä ovat palveltavatkin, mutta tavaratuotantoa voidaan usein harjoittaa missä vain. Niinpä valtion ja työmarkkinajärjestöjen pitäisi kannustaa yrityksiä tutkimaan, voisiko jonkin työn tehdä siellä, missä tekijät ovat jo valmiina ja valmiiksi asutettuna. Valtiolla pitäisi olla myös keinot vaikuttaa siihen, että uusien työpaikkojen sijoittuminen olisi kokonaistalouden kannalta edullisinta.
Yritysten tulisi ottaa huomioon se, että maakunnissa kaikki toiminta on halvempaa kuin esim. Helsingin seudulla ja työvoiman saanti on parempi. Myös työttömyydestä kärsivät kunnat ovat suopeampia yrittäjälle kuin ruuhka-alueiden kunnat.
Saattaapa olla mahdollista saada myös valtion tai EU:n rahoittamia aluepoliittisia tukia.
Oiva Härkönen
Vilkas muuttoliike rasittaa Vantaan taloutta
Viime aikoina Vantaan Sanomissa on käsitelty kaupungin talouden vaikeuksia. On myös ihmetelty, miksi kunta voi niin huonosti, vaikka kaikkialla on upeita liikerakennuksia ja ihmisten vauraus pistää silmään.
Kukaan ei vain ole käsitellyt asiaa siitä näkökulmasta, että kunnan huono talous olisi peräisin liian nopeasta muuttoliikkeestä. Viime vuonnakin Vantaan asukasluku kasvoi 1861 hengellä, mikä on 1,0 % asukasluvusta. Helsingillä vastaava luku oli 0,3 ja Espoolla 0,6 %.
Helsingin seudulla jokaiselle muuttajalle ja hänen perheelleen joudutaan rakentamaan kunnallistekniikka, asunto ja palvelut, jotka syövät kunnan varoja. Niinpä on laskettukin, että muuttaja alkaa tuottaa kunnalleen keskimäärin vasta 16 vuoden jälkeen.
Tuntuisi siltä, että Vantaan kaupungin ei kannattaisi aktiivisesti haalia alueelleen uusia yrittäjiä eikä entisten laajennuksia, kun jokaiseen uuteen työpaikkaan pitää siirtää tekijä muualta ja asuttaa hänet tänne. Yritystoiminnan laajeneminen vaatii myös infrastruktuurin lisärakentamista. On myös muistettava, etteivät nuo komeat firmat maksa paljonkaan veroja. Niinpä Vantaakin saa tuloistaan vai 6 % yhteisöveroina.
Työmarkkinajärjestöt ja valtiovalta pohtivat työn ja työntekijän kohtaanto-ongelmaa. Kaikki vaativat työntekijää muuttamaan työn perässä. Tähän on luvassa uudessa valtion budjetissa 700 € lisäkannustetta työntekijälle.
Tämä ihmisten muuttaminen tuo yhteiskunnalle edellä kuvattuja lisäkustannuksia ja lisäksi liian nopea muuttoliike köyhdyttää muuttotappioalueita, jolloin niitä joudutaan tukemaan mm. vantaalaisten kustannuksella peruspalvelujen turvaamiseksi sinne vielä jääneille.
Muutto uusiin oloihin ja kotiseutunsa jättäminen on usein myös henkisesti raskas.
Palvelutehtävät on tietenkin tehtävä siellä, missä ovat palveltavatkin, mutta tavaratuotantoa voidaan usein harjoittaa missä vain. Niinpä valtion ja työmarkkinajärjestöjen pitäisi kannustaa yrityksiä tutkimaan, voisiko jonkin työn tehdä siellä, missä tekijät ovat jo valmiina ja valmiiksi asutettuna. Valtiolla pitäisi olla myös keinot vaikuttaa siihen, että uusien työpaikkojen sijoittuminen olisi kokonaistalouden kannalta edullisinta.
Yritysten tulisi ottaa huomioon se, että maakunnissa kaikki toiminta on halvempaa kuin esim. Helsingin seudulla ja työvoiman saanti on parempi. Myös työttömyydestä kärsivät kunnat ovat suopeampia yrittäjälle kuin ruuhka-alueiden kunnat.
Saattaapa olla mahdollista saada myös valtion tai EU:n rahoittamia aluepoliittisia tukia.
Oiva Härkönen
Vastaukset 68
Vanhimmat
Itse pauhaat että suurin osa avauksista kuuluisi muille palstoille.
Perustelisitko vähän miten tämä sinun sepustuksesi kuuluu palstan aiheeseen? Vantaalla on oma palstansa.
... oleellisesti siten, että se on ainoa puolue, joka ymmärtää tämän yritysten sijoittumisen ja liian nopean muuttoliikkeen juuri siten kun tuossa kirjoitin. En vain siinä Vantaan Sanomien kirjoituksessa sitä ryhtynyt erikoisesti julistamaan. Tuo asia on selkeästi nähty tämänkin palstan keskustelussa aiheesta; kokdemit ovat kimpussani noista mielipiteistäni.
...voidaan kirjoittaa hyvin, vaikka itse asia olisikin ns. syvältä.
Teoretisointisi yritysten edullisesta sijoittumisesta "sinne, missä on tekijöitä ja heillä kodit valmiina" ei voi olla totta. Kyllä yritykset itse parhaiten etunsa ja mahdollisuutensa tuntevat, sillä "euro on paras konsultti". Liian paljon niitä "konsultteja" valtiovallan pitäisi peliin panna, jotta omistajilleen vastuulliset yritykset toisiin tuloksiin tulisivat.
Samoin näkemyksesi, että kepu olisi tuollaisten ajatustesi takana, on jälkijättöinen. Kyllä se sitä oli vielä vaalikampanjassaan, mutta onhan se nähty jo monet kerrat, viimeksi Mannisen esityksistä, että sielläkin on otettu järki käteen. Sinulla se vielä näkyy olevan siellä jossain alushousun takataskussa.
...yritykset sijoittuvat sinne missä johtajien oma leijonakerho on. Luottamus ja vaikutusvalta poliitikoihin takaa sen, että nämä tekevät verovaroin sellaisia päätöksiä joilla ihmisiä saadaan ympäri maata hyppyytettyä yrityspaikkakunnalle.
... että tuijotetaan vain siihen yrityksen kykyyn tietää oma paras. Niin pitääkin olla, vain yritys se tietääkin. Mutta valtiovallalla on vastuu koko yhteikunnasta, jota on paljon sen yrityksen ulkopuolellakin. Valtion pitää porkkanoilla, ei säätelyllä, muodostaa semmoinen tilanne, että yritys oman etunsa nimissä valitsee myös yhteikunnan kannalta edullisen ratkaisun. Esimerkiksi kokonaiedun kannalta ei voi olla edullista valtakunnan kaikkien yritysten nykyisen kaltainen sijoittuminen Kehä III:n varteen.
40 kpl teollisuudesta työttömäksi jäänyttä, tulee siitä huolimatta sinun mukaasi pakkoperustaa uusi laitos johonkin Ilomantsiin, josta löytyy 41 kpl maataloudesta työttömäksi jäänyttä?!
Kyllä firmat perustetaan sinne, missä niiden pyörittäminen onnistuu mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Ei ole mitään järkeä kuljettaa ensin raaka-aineet ja muut komponentit johonkin reservaattiin ja sitten paikallinen ammattitaidoton porukka ensin opettelee niitä kasailemaan ja sitten ne kalliisti taas kuljetetaan niille alueille, jossa niitä tarvitaan ja jossa on ostovoimaiset firmat niitä hankkimaan.
Ei esim. Suomen paperiteollisuuskaan pelkästään halvan työvoiman vuoksi siirry Keski-Eurooppaan ja Kauko-Itään, vaan siksi, että tuotteen kuljetus asiakkaalle maksaa liikaa.
BTW, yhteiskunnassa on ässä siinä keskellä samoin kuin kokonaisedussakin. Sinulla kun on tuo sanasokeus ihan jatkuvaan noiden sanojen kohdalla.
Priorisoidessasi valtiovallan roolin yritysten toiminnan edelle teet periaateratkaisun, joka ei ole puhtaaksiviljellyn liberalismin opin mukainen.
Historiallisessa perspektiivissä ratkaisusi on asetettavissa sosialismin lokeroon. Tykkäät sitten tästä leimasta tai et.
Kun puhut yhteiskunnan roolista vaikuttajana, huomaa että priorisointi on sama, käyttipä yhteiskunta tahtonsa läpisaamiseen porkkanoita tai säätelyä. Jos ja kun yhteiskuntapolitiikka asetetaan talouselämän edelle, sille lankeaa aina säätelijän rooli.
Periaatekysymykset ovat sikäli mielenkiintoisia, että ne kertovat siitä missä määrin ajattelusi on kokonaisvaltaista. Jos haluat ajatella yhdellä tavalla siellä ja toisella täällä, ajatuksesi ovat kuin yrityksiä, jotka kukin toimivat omassa toimintaympäristössään omien etujensa mukaan, mutta kokonaisuus -- se ihmisten yhteiskunta joka muodostaa kaikelle pohjan -- hajoaa käsiin.
... niin harvinainen taoaus, että 40 teollisuustyöläistä jää työttömäksi, niin naapurifirmassa heitä jo odotetaan töihin. Mutta näillä 41:llä ilomantsilaisella se on jo mutkikkaampaa.
Itsekin toteat juuri saman, että työttömät teollisuustyöläiset saavat helpommin hommia. He kun jo osaavat teollisuustyön. Toista todellakin on kouluttamattomilla ja kokemuksettomilla ilomantsilaisilla (huom. ilomantsi on vain esimerkkisana kuten vantaakin). Ja heille sinä haluaisit pakkosiirtää uudet firmat.
Korhoinen tuolla toisaalla mainitsee, että euro on se paras konsultti. Ei firman kannata mennä metsään, jos se tekee katutarpeita!
Piti kirjoittaa: Tuon takia se on vaikeampaa!
... siitä, että onko edullisempaa, että työ tulee noiden 41 luo vai siirretäänkö heidät tekemään sitä Vantaalle. On kyseessä nuo samat "kouluttamattomat ja kokemattomat" miehet.
... tehtävänsä ja yrityksellä omansa. Minä en priorisoi kumpaakaan toisen edelle. Uusliberaali en haluakaan olla, siinähän jätetään kaikki yritysten varaan.
Jos se, että yhteikunta porkkanoilla ohjaa talouselämän menoa kokonaisuuden kannalta edullisempaan suuntaan, niin olkoon se sitten sosialismia, jos sinä niin tykkäät.
Viimeisen kappaleesi sanomaa en ymmärrä.
kun asiana oli firman sijoittamisen perusteet.
Viedäänkö yliopistot ja muut vastaavat oppilaitokset maaseudulle, kun opiskelijat pääosin ovat muualta kuin niistä kaupungeista?
Kyllä sinun jutuissasi on aina tuo sama päättömyys: syväsatama Kainuuseen ja lisäkiitorata Ilomantsiin.
...tekstissä impivaaralaista latausta! Elätköhän sinä ihan tässä päivässä?
... vaikea kuulla asetettavaksi kyseenalaiseksi omat uskomukset. Pystyisitkö jotenkin asiapohjalla torjumaan kirjoitukseni väitteet? Viittaus Impivaaraan ei riitä.
Ethän sinäkään kerro, mistä tiedät, ettei Anneli valehdellut?
Sen kun vaan sanot...
Jos nyt sattuisin perustamaan uuden yrityksen niin valtion pitäisi tulla väliin ja "pakottaa" minua perustamaan yritykseni "perähikiälle"?
Kyllä se vaan nykyään on niin että yritys itse päättää missä se haluaa toimia. Työvaimaa kyllä löytyy. Ja onhan työn perässä muutettu iät ja ajat. Onneksi nuorempi väki keskustassa lienee jo päässyt irti kekkosen ajan kahleista?
Miksi eivät yritysjohtajat näe asiaa samoin kuin sinä? Minä kyllä mieluummin uskon tässä yritysjohtajien näkemyksiin. Miksi eivät enää kepun poliitikotkaan näe asiaa kuten sinä? Pakko kai kepun poliitikkoihin on uskoa, sillä hehän ovat aina oikeassa, eikö niin? Koetapa todistaa, että tällä kertaa nekin ovat väärässä!
... tehdä ratkaisunsa vain yrityksen kannalta edullisimmin. Poliittisten johtajien pitää luoda sellaiset olosuhteet, joissa yritysjohtajien ratkaisut ovat myös yhteikunnan kannalta optimaalisia.
Kepupoliitikot tämän parhaiten ymmärtävät tässä maassa. Kokdemeillä on uskomaton vimma keskittä kaikki Helsingin seudulle. Se on tullut kalliiksi Suomelle. Valtakuntaa pitää kehittää tasapainoisesti ja käyttää sen olevia resursseja maakunnissa ja erikoisesti niiden keskuksissa hyväksi.
Periaatteessa yhteiskuntapolitiikan ja talouden suhde ratkeaa kahdella tavalla tai tasolla. Nämä periaatevalinnat heijastavat myös kahtiajakoa poliittisella kentällä.
Yhden linjan mukaisesti valtiovallan tai kunnan päättäjien pitää vain järjestää talouselämälle toimitaedellytyksiä -- yhteiskunnan hyvinvointi seuraa sitten itsestään kun talous pyörii hyvin.
Toinen totuus on se että talous on paradoksaalinen järjestelmä, jossa siitä että jokainen taloustoimija toimii itselleen edullisimmalla ja taloudellisesti kaikkein järkevimmällä tavalla ei seuraakaan yleisen hyvinvoinnin lisääntymistä. Päin vastoin: voi seurata yhteiskunnallisten ongelmien pahenemista.
Taloushistoriassa liberalistinen perinne on painottanut ensimmäisenä mainittua näkemystä. Tämä perinne ajautui heti alkuvaiheessaan kurjistamaan teollistuvia yhteiskuntia niin että Marx yritti suorittaa liberalismiin jonkinlaisen korjausliikkeen. Korjausliike onnistui siellä missä se läntisten yhteiskuntien sisällä vaikutti reformistisella tavalla, mutta epäonnistui siellä missä siitä syntyi vallankumouksellista toimintaa.
Historiallisessa katsannossa toinen vaihtoehto on osoittautunut todemmaksi. Talouden voimat tarvitsevat yhteiskunnallista ohjausta, ja yhteiskuntapolitiikka pitäisi jopa ensisijaistaa talouteen nähden. Euro ei todellakaan ole mikään paras konsultti. Jos yhteiskunnallinen päätäntävalta annetaan euroille ei seuraa hyvinvointia vaan kaaos.
Aluepolitiikka on tyypillinen ongelma, jolle ei ole mitään konkreettista ratkaisua. Siinä voidaan toimia vain jonkin yleisesti ohjaavan periaatelinjan mukaisesti. Mutta vaikka uskontunnustukset ohjaavatkin aluepoliittisia ratkaisuja, niiden on oltava yhteiskunnallisia ratkaisuja .. niitä ei pidä jättää talouden voimien ratkaistaviksi. Tässä mielessä Oiva Härkösen esittämät mielipiteet ovat oikeammalla pohjalla kuin niiden jotka talouden ohjailukykyyn luottaen haluaisivat antaa asioiden ratketa taloustoimijoiden ehdoilla.
Varmaan olet oikeassa, jos puhutaan sosialistisesta talousjärjestelmästä. Ja sehän näkyy ihanteesi olevan. Tuo sen varmistaa:
"Tässä mielessä Oiva Härkösen esittämät mielipiteet ovat oikeammalla pohjalla kuin niiden jotka talouden ohjailukykyyn luottaen haluaisivat antaa asioiden ratketa taloustoimijoiden ehdoilla."
Mutta tuo ei päde Suomessa tai ei enää Venäjälläkään. Kun niissä sellaista järjestelmää ei ole. Eikä ole edes siis Vantaallakaan, mikä seikka varmaan vantaalaista vanhaa idänkauppamiestä Oiva Härköstä suuresti harmittaa.
... sosialistisesta talousjärjestelmästä.
Liberalistinen perinne ja sen historiallisesti saamat yleisesti vaikuttaneet korjausliikkeet ovat tässä olleet taustana. Kun omia tapojamme ajatella talousasioita eritellään, nämä taustat vaikuttavat meissä yhä. Olen yrittänyt sijoittaa Oiva Härkösen ajatukset lokeroonsa tältä pohjalta.
Sinun muuten tuskin kannattaisi sanoa taloudesta sanaakaan.
... sinun laillasi on paljon väkeä siinä uusliberaalissa harhakäsityksessä, että talouselämä yksin osaa johtaa meidät onneen. Suomessa ei sosialismia koskaan ollut eikä sitä ole enää onneksemme Venäjälläkään. Kyllä minä sen sosialismin tunnen, kun seurasin sitä läheltä parikymmentä vuotta.
Vantaan vaikeudet taloudessaan johtuvat sen väestörakenteesta. Vantaa on selvästi lapsi- ja nuorisovaltaisempi kuin sen kaupunkinaapurit. Lukuja minulla nyt ei ole, mutta muistan niistä lukeneeni, ja ehkäpä sinä tunnet asian paremminkin.
Lapset, nuoret ja vanhuksethan ovat kunnille rasitteita. Lapset ja nuoret enemmän, kun heitä ei voida jättää heitteille siten kuin vanhukset on useimmissa kunnissa jouduttu jättämään.
Mutta lapsissa ja nuorissa on myös Vantaan tulevaisuus. Ne tulevat koitumaan rikkaudeksi, jos Vanhaa pystyy nykyiset lapsensa ja nuorensa työikäisinäkin pitämään. Ja miksipä ei pystyisi, sillä onhan sillä tonttimaata ihan toisella tavalla kuin Helsingissä. Espoossa on kyllä lääniä, mutta se näkyy keskittyvän rakentamaan vain rannikkokaistaansa ja pitää laajat pohjoisosansa korpena.
Ja Vantaalla on vielä mahdollisuuksia ottaa uuttakin väestöä ja sille työpaikkoja vaikka kuinka paljon. Ja niin se tulee tekemään. Muutamien vuosikymmenten kuluttua, silloin, kun muutama päivä sitten esittämäni visio on toteutunut ja pääkaupunkiseudun metropoli on kasvanut parin miljoonan ihmisen kokoon, Vantaalla on väkeä kaksinkertaisesti sen nykymäärä. Ja hyvä niin.
Muilta osin jo kommentoin juttuasi, joka on niin hyvä, että en yhtään ihmettele sen pääsyä paikallislehteen. Varsinkin, kun et siinä ruvennut kehumaan kepua, jolla ei suurta suosiota Vantaallakaan ole!
... ollut käsittääkseni Helsinkiä ja Espoota nopeampaa pitkän aikaa. Se luonnollisesti lisää myös lasten ja nuorten osuutta ja asettaa kunnan talouden koville. Vantaan asukkat ovat keskimäärin noita naapureita pienituloisempia, jolloin kunnan verotulot jäävät pienemmiksi. Kunnan pitäisi älytä kasvaa maltillisesti.
Vantaan pienituloiset lapsiperheet lisääntyvätkin nopeammin kuin Espoolaisessa uraputkessa olevat keskituloiset ja keski-ikäiset, puhumattakaan Helsingistä, joka alkaa olla jäämässä eläköityvien sinkkujen yksinäiseksi hautuumaaksi.
Niinpä erilaiset kunnat tarvitsevat eri tavalla verotuloja erilaisiin tarkoituksiin, missä ei kannata vastustaa oman kunnan kasvua, koska ainoastaan asukasmäärän kasvu kasvattaa kunnan verotuloja.
vaikka hän olisi syntynytkin kunnassa ei varmasti tuota kunnalle vielä 16 vuoteenkaan. Ei sitä asukasmäärän kasvua varsinaisesti kukaan vastusta, mutta sitä on myöskin turha keinotekoisesti kiihdyttää vain siinä uskossa, että asukasmäärän kasvu se onnen tuo.
Tää 16-vuoden keskustelu me ilmeisesti käydään jo muualla.
Ei siis jatketa enää tässä.
Toivottavasti niin teet. Siellä Tauno Tiusanen, varmasti Suomen paras ja rehellisin neuvostotalouden tuntija (joka kirjassaan 1986 ilmoitti Neuvostoliiton pian romahtavan ja sai siitä tappouhkauksia) puhuu talouden lainalaisuuksista.
Sinun näkemyksesi niistä ovat hyvin samanlaisia, joihin Neuvostoliitto taloutensa perusti. Ja kuinkas siinä kävikään?
Sorry vaan, mutta en voi välttyä tuollaiselta näkemykseltä Tiusasta parhaillaan kuunnellessani.
Hän muisteli sitä ihannoitua Kekkosen aikaa, jolloin hänet Helsingin yliopistossa luennon pidettyään saatettiin ulos ja sanottiin, että jos hän vielä sinne tulee, niin hänen turvallisuuttaan ei voida taata.
Tiusanen sanoi: "Silloin riitti yliopisto-opiskelijalle, että muisti ulkoa kolme marxismin-senilismin periaatetta: silloin hän oli jo intellektuelli".
Kuinkahan tuo tiettyjen mantrojen ulkoa muistaminen tulikaan nyt mieleeni?
LTKK:ssa ennen Tiusasta idänkauppaa tutkineet tyypit joivat vain votkaa, mutta Tiusanen oli whiskymiehiä.
Yhtä huuruisia veikkoja ovat olleet kaikki. Paljon närää ja känää, vähemmän todellista tietoa ja hallintaa. Säälittävimmillään nämä miehet ovat silloin kun yrittävät esiintyä yhteiskuntatieteilijöinä.
Maailmassa vain yksi taloustieteilijä on ennustanut N-liiton hajiamisen kuten se tapahtui. Hänen nimensä ei ole Tauno Tiusanen. Hänen nimensä on Emmanuel Todd.
...oli "poliittisessa maanpaossa" Suomesta toistakymmentä vuotta opettaen mm. Saksan yliopistoissa ja Isossa Britanniassa ainakin Glagowssa, kuten jutusta on tullut ilmi.
Hän ennusti Neuvostoliiton romahtamisen jo v. 1985 kirjassaan "Talouden uudet haasteet ja sosialismi" ja täydensi ennusteitaan 1987 kirjassaan "Perestroika, Suomi ja SEV : Neuvostoliiton talousuudistuksen vaikutukset ulkomaankauppaan".
Ehkäpä sinun olisi syytä lukea nuo kirjat ennen kuin tulet tuollaista viisautta esittämään.
Tuon skotlantilaisen suurkaupungin nimi on tietysti Glasgow.
... kuuntelen. Tunnen miehen ennestäänkin. Myös Paav o Väyrynen ennusti samoihin aikoihin N-liiton, ainakin Suomen neuvostokaupan romahtavan pian. Hän ei tiettävästi saanut tappouhkauksia, mutta presidentti Koivisto ja pääministeri Sorsa suuttuivat moisista puheista silmittömästi. He pitivät huolen siitä, että Väyrynen ei päässyt perustamaan porvarihallitusta.
Nyt muuten juuri Tiusanenkin tunnustaa tuon Väyrysen osuuden. Lisäsi vielä Väyrysen vastustaman Koiviston vahvan markankin.
Minä kyllä tunsin N-liiton surkean tilanteen kaikilla elämän aloilla. Näin muuten tuon saman, minkä Väyrynenkin ja me ammattilaiset ihmettelimme Holkerin hallituksen toimettomuutta, ajettiin täysillä miinaan.
...sillä niin taidettiin tehdä, että miinaan ajettiin.
Pimitettiinköhän nuo Väyrysen lausunnot silloin aikoinaan, kun en sellaisia muista?
En kylläkään usko, että porvarihallitus olisi mitään pelastanut. Tuskinpa Väyrysen johdolla ainakaan olisi ryhdytty Neuvostoliittoon nopeasti etäisyyttä ottamaan. Ja myöhäistä se olisi jo tuolloin ollutkin.
Kaksi Suomen historian surkeinta valtiovarainministeriä jotka nyt makoilevat Suomen pankissa Halosen nimittämänä.
... sotimassa, jos et muista sitä taistelua, mikä käytiin Koiviston ja Väyrysen välillä 85:stä lähtien vahvasta markasta ja neuvostokaupan romahtamisesta. Jos Väytysen johtama hallitus olisi 87 perustettu, olisi nämä kaksi asiaa varmasti korjattu; niin paljon Väyryneen niistä puhui.
Nyt ajettiin täysillä miinaan 79 ja 80 niin neukkukaupan kuin talouden muunkin romahtamisen osalta. 81-vaaleissa sitten Holkeri ja Sorsa saivat potkut ja Koivisto opetuksen. Ahon hallitus, jossa oli mukana myös Väyrynen antoi nopeasti markan devalvoitua ja saatiin vienti taas käyntiin ja ryhdyttiin clearing-kaupan loppumisen jälkeen tarmokkaasti rakentamaan myös uudelleen Venäjän kauppaa.
Ei siinä etäisyyttä tarvinnut eikä pitänytkään ottaa neukkuihin päin, olisi vain pitänyt nähdä paremmin olojen kehitys siellä.
Ahon hallitus 1991-1995.
Teillä tarpeeksi vanhoilla on noita elämänkokemuksia niin että taitaa eilinen ja huominen mennä pahemman kerran päällekkäin.
... 89, 90 ja 91 vuosien 79, 80 ja 81 sijasta.
Todd ei kylläkään ole mikään taloustieteilijä. Hän on antropologi.
On talouden asiantuntijoita kuvaavaa, ettei kukaan heistä osannut ennustaa sellaisia asioita kuin 1990-luvun lama tai N-liiton romahtaminen.
Edellisen ennusti muuten parhaiten intialaisperäinen Ravi Batra, joka tarkastelee taloutta omalaatuisten sosiaalisten aaltoliikeiden kautta. Nämä meidän silmissämme enemmän kuin vähän mystisiltä vaikuttavat opit johtivat kuitenkin täsmälleen oikeaan ennustukseen.
Batra kävi Suomessakin esittelemässä kirjaansa kun se oli suomennettu. Täkäläinen kansantaloustieteilijä kauppakorkeakoulustamme halusi kirjoittaa Batran synkän kirjan esipuheen, jossa totesi ettei Batran maalailema romahdus onneksi Suomessa voi olla mahdollinenkaan.
Se siitä kansantaloustieteilijöiden asiantuntemuksesta.
...viimeinen YK:n reissunikin oli jo viiden vuoden takainen asia, ja olin jo kauan ollut "sotimassa" Valion isännöitsijänä, mutta en todellakaan mitään erityistä tuosta aiheesta muista.
Eikä kyse ole siitä, ettenkö tuon ajan monia muita asioita hyvinkin muistaisi, mm. tämän nykyisen kotini hankinnan. Mutta oli kai elämässä ihan liian paljon muuta tärkeämmäksi kokemaani, niin työssä kuin yksityiselämässä, ja kun en tuolloin ollut politiikasta kiinnostunut edes nykyisessä määrässä, niin en todellakaan muista.
Uskon kyllä, että sinä muistat ja olet oikeassa noiden tapahtumien suhteen. Mutta niiden vaihtoehtoisen mahdollisuuden tuottamien etujen tulkinnoissa, samoin kuin myös Ahon hallituksen saavutusten ylistämisessä taitaa puhua enemmän kepulainen kuin näkemästään ja ymmärtämästään rehellisesti puhuva seniorikansalainen! Ei kai minun tarvinne pyytää anteeksi oletustani?
...nuo vuodet olivat kyseessä. Niihin suhteutin oman vastineeni, sillä toki vielä tuossa 1970-1980 lukujen vaihteessa olin vielä "sotavaltion" hommissa.
Paavo Väyrynen ei ole ennustanut mitään Neuvostokaupan romahtamista. Kauppa perustui clearing-sopimukseen eli kahdenväliseen sulkutiliin. Väyrynen oli huolissaan siitä, että Suomen saatavat Venäjältä kasvoivat öljyn hinnan alenemisen myötä. Suomesta siis vietiin valuuttanääräisesti enemmän kuin tuotiin ja loppu jäi Suomen saataviksi, kun Venäjältä ei ollut mitä tuoda Suomeen öljyn hinnan alenemisen kompensoimikseksi. Tänä vuonnahan Venäjä on sitten maksamassa loput noista clearing-veloistaan. Yritykset saivat kyllä omansa, mutta velka jäi valtion huoleksi eli saataviksi Venäjältä.
Väyrynen oivalsi saatavien kasvuun liittyvän riskin ja ansaitsee tästä tietysti hatunnoston. Mitään Venäjän kaupan romahtamista hän ei ennustanut. Koko systeemihän oli kepulaisten hallussa, kun Ahti Karjalainen oli junaillut näitä tavaranvaihtodiilejä ja niihin liittyviä systeemejä.
Puheet vahvasta markasta eivät muistaakseni vielä alkaneet vuonna 85, vaan myöhemmin ja nousivat sitten kaikkein ajankohtaisimmiksi Ahon hallituksen aikaan. Vahvan markan politiikka yhdessä rahamarkkinoiden vapautuksen sekä Venäjän kaupan romahtamisen kanssa olivat Suomelle kohtalokkaita. Tässä Koivisto, Kullberg ja Esko Aho kuuluvat niihin, joiden politiikka ei toiminut. Paavo Väyrynen oli kyllä siihen aikaan paremmin jyvällä talousasioista.
Tuliko käytyä Tehtaankadun kokkareilla?
Tarkoitan vaan, että kaikki itseään tärkeinä pitävät olivat hyvin hiljaa noista marksismi-senilistisistä teeseistä.
Vielä yksi kysymys: Eikös vaan Tuomiojan atakkiaatteet alakin näyttää taas oikeilta?
En minä kommunisti ole, kunhan kysyn vaan.
... ihmetellyt näillä palstoillakin.Se on sossupresidenttien puuhastelun tulos. Pankin johtokunnassa on nyt kaksi talouspolitiikassa epäonnistunutta sossupolitikkoa, Liikanen pääjohtajana ja Loekoski varapääjohtajana. Muut johtokunnan jäsenet ovatkin sitten puolueettomia asiantuntijoita.
... kiistan aihe 85-87 Koiviston ja Väyrysen välillä. Väyrystä haukuttiin D-mieheksi. Samoin oli oleellista, että Väyrynen ennusti neuvostokaupan romahtamista ennen 87-vaaleja.
Molemmat asiat olivat tosin arkaluontoisia, joista puhuminen paljon julkisuudessa olisi vain pahentanut tilannetta. Devalvaatiosta puhuminen ennen sitä on ministeriltä ja presidentiltä suorastaan kielletty. Jälkeenpäin nuo asiat ovat kyllä selvinneet.
..kyllä Pate puhui monet kerrat Tv:kin idän kaupan vaaroista ja jopa romahtamisesta sekä kehoitti varautumaan siihen mutta mitä vielä Koivisto ja Holkeri haukkuivat Paten pirujen maalailemisesta kuten kaikki tiedämme Pate oli täysin oikeassa ja Manu ja Holkeri täysin väärässä mikä maksoi meille Suomalaisille todella paljon mutta ethän sinä sitä nähnyt kun olet niin sokea.
No kirjoituksen lopussa annat vähän periksi sokeudellesi.
Rikkifiksu Oiva: "Myös työttömyydestä kärsivät kunnat ovat suopeampia yrittäjälle kuin ruuhka-alueiden kunnat".
Sinä puhut paskaa. Et näköjään tunne asioita.
..oikeassa siinä,että yritysjohtajat vähät välittävät yhteiskunnan köyhistä,sairaista,eläkeläisistä ja työttömistä vaan pelkästään mahdollisimman suuresta voitosta.
Oikean ja demokraattisen yhteiskunnan pitää huolehtia kaikista ihmisistä samalla tavalla tai ainakin inhimillisesti ei niinkuin yritysjohtajat tai stadilaiset noin yleensä.
Jos muutto on vapaaehtoista niin se on aivan ok. mutta sitä se ei aina ole vaan pakon sanelemaa ja silloin tulee niitä sopeutumis vaikeuksia koko perheelle kun ei saa esim. asuntoa eikä lapsille hoitopaikkaa ja kaikki sukulaiset ja ystävät puuttuu siitä läheltä.
... yritysjohtajille eikä yksittäiselle yritykselle pidäkään asettaa muita yhteikunnallisia velvotteita kuin, mitä lainsäädäntö ja sopimukset velvoittavat. Yrityksen tehtävä on tehdä noissa puitteissa paras mahdollinen tulos. Valtiovallan, kuntien, oikeuslaitoksen ja järjestöjen tehtävä on huolehtia sosiaalisesta hyvinvoinnista. Se ei olisi mahdollista, jos yrityselämä ei loisi siihen taloudellista pohjaa.
...mutta ei sais mennä mahdottomiin ratkaisuihin esim. mennä sinne missä ei ole työvoimaa eikä kaikille edes asuntoja ym.
Muuttoliike ei suinkaan rasita Vantaan taloutta. Rasitteena on valtionosuusjärjestelmä, joka kuppaa Vantaata verrattuna vaikkapa Turkuun ja Tampereeseen. Vantaan väestörakenne on epäedullinen valtionosuuksien jakamisen suhteen.
Vantaa saattaa vetää väkeä nykyisin myös hieman enemmän kuin Helsinki sen takia, että Vantaalla on kaavoituskelpoista maata. Pientalorakentaminen on ollut Vantaalla tämän vuosikymmenen vilkasta, mikä kertoo lähinnä pääkaupunkiseudun sisäisestä muuttoliikkeestä.
Oivan mielestä on ilmeisesti parempi, jos yritysten annetaan mieluummin hiipua työvoimapulaan kuin antaa ja avittaa ihmisten muuttoa työn ääreen. Tällaiset yritykset eivät muuta korpikyliin, koska siellä niillä ei ole toimintaedellytyksiä. Joskus toivoisi, että Oivalla olisi edes hitunen realismin tajua.
... jota voitaisiin KAIKKIEN oaspuoleten kannalta edullesemmin tuottaa maamuntien keskuksissa kuin Espoossa tai Vantaalla. Kokdemit vain elävät uusliberalismin ja keskittämisen lumoissa, eivätkä sallisi moisesta edes puhuaka. Heidän tärkein perustelunsa "höpöhöpö".
Miksiköhän Vantaakin kaikesta huolimatta pyrkii saamaan niin uusia asukkaita kuin lisää yrityksiäkin alueelleen.
Onko kunnan johtotehtävissä työskentelevät niin yksinkertaista väkeä että sitouttavat 16 vuoden verotuotot ennakkoon johonkin maan sisään kaivettavaan putkeen tai kadunpätkään?
Ei sentään.
Vantaan talouden ongelmat ovat ihan jossain muualla kuin muuttoliikkeessä. Kuntatalous pöhöttyi venhan valtionosuusjärjestelmän aikana, demarivetoinen hallinto lisäsi menoja menojen päälle ja rakensi komeita laitoksia. Kun valtionosuudet laitettiin uusjakoon niin Helsinki kuin Vataakin joutuivat säästökuurille, ja taas kerran demarit töpeksivät Vantaalla. Helsingissä Kokoomusjohto hoisi talouden tasapainoon, Vantaan demarit ei.
Taloutta pyritään nyt saamaan kuntoon houkuttelemalla hyvätuloisia veronmaksajia ja suuria firmoja (esim SOK) Vantaalle. Ihan oikeaa politiikkaa, se vaan toteutetaan liian myöhään.
Oivan politiikka sen sijaan on jostain mielikuvituksen ja uskomusten väliltä.
Muuttoliike esimerkiksi Tampereelle on myös kasvanut vuosi vuodelta ja nyt kuntatalouskin on alkanut yskimään Tampereella.Iso muuttoliike tuo siis ongelmia ja haittoja kaupunkeihin.Väestön keskittäminen on siis pahinta mitä voi tapahtua.Suunta on siis käännettävä poismuuttoon suurista kaupungeista ja keskittymistä
>>Niinpä on laskettukin, että muuttaja alkaa tuottaa kunnalleen keskimäärin vasta 16 vuoden jälkeen.
... lähetyksessä eduskunnasta, jossa kansanedustaja Erkki Pulliainen siitä kertoi puheessaan. Hän varmaan sanoi lähteenkin, mutta en sitä nyt muista. Kukaan ei sitä silloin eduskunnassa kieltänyt enkä ole huomannut, että Pulliaisen sanoma olisi myöhemminkään kumottu.
Suuruusluokan oikeellisuus näkyy omasta päästni ottamista luvuista:
Infran, asunnon ja palvelujen rakentamiseen yhdelle uudelle veronmaksajlle ja hänen perheelleen voisi maksaa kunnalle 150000 €. Tämä maksaisi veroa kunnalle 10000 euroa per vuosi, jolloin hän olisi maksanut tuon kunnan sijoituksen 15 vuodessa.
Hitto, ettei Sulla ollut tarkenmpaa lähdettä, sillä minua tosiaan kiinnostaisi saada selvää, mihin laskentaan noin tarkka luku perustuu.
Omat päätelmäsi ovat minusta sikäli puutteellisia, ettet ota huomioon ollenkan niitä verotuottoja, jotka syntyvät sen seurauksena, että kasvuyrityksen tuotantokapasiteetti lisääntyy, toimitusvarmuus paranee ja myyntitulot kasvavat.
Unohdit ainakin arvonlisäveron ja pääomaveron tuotot, kun tarkastelit vain uuden työntekijän kunnallisveroa. "Kokonaistaloudellista" kannattavuuttahan ei pidä katsoa ahtaasti yhden kunnan omaan veronapaan tuijottaen, jos kerran puhutaan valtiontason talous- ja kasvupolitiikasta.
... tuotot ne tulevat, missä hyvänsä tuotanto toimii kannattavasti a yrityshän lopulta itse päättää sijoituspikan. Samoin yritykseen voiton verotuken laita. Se tosin on pientä kokonaisverotuksen kannalta.
Etkä sinä tiedä mitä minä otin huomioon noissa heittämissäni luvuissa. Siinä Pulliaisen mainitsemassa tutkimuksessa on varmaan otettu huomioon kaikki vaikutus kunnallistalouteen. Sehän oli tehtykin vain kunnallistalouden näkövinkkelistä. Muutoliikkeellä on jokin vaikutus myös valtionosuuksien jakaantumiseen.
Rakennusinsinöörinä tiedät enemmän kuin hyvin, että asuntoa ei makseta kunnan varoista vaan asunnon hinta jää omistajan maksettavaksi, ja vuora-asunnoistakin kunta saa sijoittamalleen pääomalle kohtuullisen tuoton.
Kunnallistekniikka sisältyy niinikään asuntojen hintaan sekä käyttömaksuihin.
Jäljelle jää siis koulut, päiväkodit ja terveydenhuollon palvelut. Pääkaupunkiseudulla kouluverkosto kuten päiväkoti ja terveysasemaverkosto on supistumassa joten en ymmärrä mistä niitä uusia kuluja tulee 16 vuoden verotuottoa vastaavasti.
Sinä varmasti tiedät mistä tuo mainitsemasi 150 000 tulee
... kunnalle liiketoimintaa, josta se toivoo saavansa aikanaan voittoa. Ainakaan Vantaa ei siinä menossa näytä oikein pärjäävän, vaan lasku jää meidän kunnan entiesten asukkaiden maksettavaksi. Vantaalla on niin vahva koklipiläinen hallinto, joka uskoo vain Lipposen ja Niinistön ideaan suuresta eurooppalaisesta metropolista Helsingin seudulle.
nyt uskot noin täydellisesti Susi-Pulliaiseen. Täytyy hänen kai olla oikeassa myös susia suosiessaan.
Niin, olet oikeassa, kunnat pyrkivät haalimaan veronmaksajia alueelleen ja saamaan sitä kautta tuloja. Siksi hyvistä veronmaksajista kilpaillaan, niin Vantaa kuin muutkin pääkaupunkiseudun kaupungit mm. kaavoittavat kilvan pientalotontteja.
Edelleenkään et vastaa mistä esimerkiksi Vantaalla tuo mainitsemasi 150 000 euron summa jokaista muuttajaa kohti muodostuu?
Vantaalla on talouongelmia ja jokainen asiaa seurannut tietää mistä on niissä kysymys, holtittomasta menosta kaupungin päätöksenteossa. Muuttoliikkeellä ei ole osaa eikä arpaa Vantaan ahdinkoon. Lipposella ehkä sen verran että hänen hallituksensa päätöksillä Vantaankin verokertymää tasataan entistä enemmän maakuntiin. Tänä vuonna Vantaakin näyttää saavan taloutensa kuntoon
... noin minutin kestäneen harkinnan tulos siitä kustannuksesta, jonka Vantaa joutuu maksamaan keskimäärin muuttajan ja hänen perheensä asuttamisesta kuntaan. Sanotaan vaikka 50000 infraan, 50000 asuntoon ja 50000 palvelujen perustamiseen.
Ei nyt sentään Vantaan kunnallisverokertymää tasata maakuntiin lainkaan. Päinvastoin, kunta saa merkittävät tulot valtionosuuksina. Tasausta tapahtuu siten, että veropohjaltaan heikommat (= köyhemmän väen asuttamat kunnat) saavat asukasta kohti enemmän valtionosuuksia.
Nämä valtionosuudet näyttelevät nyt keskimäärin 33 % kuntien tuloista. Vielä Ahon hallituksen aikana ne olivat puolet, mutta Lipponen ja Niinistö saivat sen putoamaan neljännekseen. Nyt sentään Vanhasen hallituksen aikana se on noussut jo kolmannekseen. Tuosta kuntien viimeaikaise talousongelmat johtuvatkin pääosin. Lipponen ja Niinistö vähensivät valtionosuuksia ja samalla lisäsivät kuntien velvollisuuksia. Valtionvarainministeri Niinistöllä oli tärkeintä saada valtiontalous kuntoon!
16 vuotta on sen verran konkreettinen luku, että tarkempi lähde olisi mukava tietää.
Niinpä minä edelleen oletan, että jos Helsinki kaavoittaa ja rakentaa lisää asuntoja täällä kasvavien yritysten tarvitemaa työvoima varten, niin Helsinki saa siitä tuloja heti, kun tänne muuttanut alkaa ansaita palkkaa.
Ja vaikka tuo aikaraja olisikin 16 vuotta, niin pitäisikö jonkun kunnan kieltäytyä asuntorakentamisesta sen vuoksi ja tyrehdyttää kunnassa toimivein yritysten kasvu?
Se vasta typerää olisi ja "kokonaistaloudellisesti" hyvin tuhoisaa.
Niinpä, Oiva, taitaa olla, että "yhteiskunnan ohjaus" voi kjoskea vain uusia yrityksiä ja niitäkin vain starttivaiheessa, koska kannattamattoiman sijainnin tukeminen on aina pois veronnmaksajan kukkarosta.
Koklipiläinen Vantaa taitaa harrastaa sosiaalista asuntotuotantoa köyhiä lapsiperheitä varten.
Se on aina hyvä asia, Oiva.
...näyttävät lukusi olevaan.