Mun sisällä elää kuin jokin robotti, joka hakee aina vain lisää ja lisää ruokaa. Mä en pysty jostain syystä lopettamaan. Syönnin aikana mä kysyn itseltäni, että miks ihmees mä syön ja vastaus on joka kerta "koska mä haluan syödä". Mun hampaat ja suu on menny ihan pilalle moisen syömisen takia. Tää on aivan kamala sairaus. Kerran bulimikko, aina bulimikko? Tälle löytyy vain yksi ainoa tie, se on hankkiutua hoitoon
mä en tajuu itteäni
this way up
1296
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse toimin myös noin ja se on tosi ahdistavaa ja rankkaa. Teen asioita (ahmin ja oksennan) mitä en todellakaan halua tehdä. Mäkään en tajuu itteeni ja tätä mun toimintaa.
Tänään oli taas ankea herätys, kun kurkkuun sattuu, hampaisiin sattuu ja tiskivuori ja yleis siisetys keittiössä oli muistuttamasa ankealla tavalla eilisillasta. No, jos jotain hyvää on keksittävä, niin se on se, että ei paino ei ole noussut. Mutta muuten olo on ankea ja huono, psyykkisesti. Nyt täytyy kuitenkin lähteä töihin, joten keittiön siivous ja tiskaaminen saa jäädä illaksi. Toivottavasti tajuun ainakin tänään olla ahmimatta. Luulis niin, koska tossa keittiön siivoomisessa meneekin tämä ilta rattoisasti.