Mikä avuksi? Mulla on lääkärin kanssa sovittu Sepram-kuurin lopetusvaihe menossa, oikeastaan enää on vajaat parisenkymmentä nappia jäljellä. Tarkoituksena oli viikko kerrallaan pienentää annostusta kunnes se on kokonaan nollassa. En kuitenkaan ole uskaltanut vähentää lääkitystä niin paljoa koska pelkään sitä vuodentakaista masennustani, ahdistusta, paniikkihäiriötä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja väsymystä liiaksi. Lääkityksen aikanakin on välillä ollut huonompia jaksoja, miten käy nyt kun lopetan kuurin? Pitäisikö minun katsoa muutama viikko ja painua takaisin lääkäriin jos tilanne muuttuu huonommaksi? Masennun entisestään jos saan tietää pystyväni normaaliin elämään ainoastaan lääkityksen alaisena... eikä ole kiva jos elämä pyörii sen pilleripurkin ympärillä :(
Onko täällä ketään kohtalotovereita, lääkityksen lopettaneita ja siitä selvinneitä ihmisiä? Onko lääkkeiden avulla mahdollista edes pysyvästi selviytyä masennuksesta? Tuntuu, että olen taas siinä samassa vanhassa umpikujassa...
Onko täällä ketään kohtalotovereita, lääkityksen lopettaneita ja siitä selvinneitä ihmisiä? Onko lääkkeiden avulla mahdollista edes pysyvästi selviytyä masennuksesta? Tuntuu, että olen taas siinä samassa vanhassa umpikujassa...
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Lääkityksen aikanakin on välillä ollut huonompia jaksoja, miten käy nyt kun lopetan kuurin? Pitäisikö minun katsoa muutama viikko ja painua takaisin lääkäriin jos tilanne muuttuu huonommaksi?"
Kyllä, tämä on ainoa oikea tapa. Mene heti lääkäriin, jos oireesi palaavat tai olosi muutoin huononee.
"Masennun entisestään jos saan tietää pystyväni normaaliin elämään ainoastaan lääkityksen alaisena... eikä ole kiva jos elämä pyörii sen pilleripurkin ympärillä :("
Joskus pysyvä lääkitys on ainoa mahdollisuus, niin ikävää kuin se onkin. Itselleni on tuomittu tällainen "elinkautinen", vaikka tautini ei olekaan masennus vaan krooninen unettomuus.
Pysyvä lääkitys ei lopulta vaikuta elämään juuri lainkaan, kun asiaa ei ajattele. Mitään syytä häpeään ei myöskään ole. Yhdellä on astma, toisella kihti ja kolmannella masennus, ja jokainen heistä saattaa tarvita pysyvää lääkitystä.
"Onko lääkkeiden avulla mahdollista edes pysyvästi selviytyä masennuksesta?"
On, tai ainakin masennusoireet voidaan saada mahdollisimman lieviksi.
Tietysti toivon, että pystyt lopettamaan lääkityksen, mutta muista, ettei elämä lopu, vaikka lääkitys jatkuisi kuinka pitkään hyvänsä.
Olen syönyt masennuslääkettä vuosia ja lääkkeellä ylläpidän työkuntoani. Olen keskustellut lääkärin kanssa lääkkeen lopettamisesta, mutta koska masennusjaksot toistuvat, kestää yleensä 1-2 vk, olemme todenneet, että on järkevämpää käyttää lääkettä kuin kärsiä. Olen hyväksynyt masennuksen kuuluvan osana normaalin elämääni ja lääkken käytön. Tärkeintä että pysyn kunnossa ja pystyn käymään töissä.
Mikä lääkitys sinulla on krooniseen unettomuuteen? Unilääkkeitähän käytetään lyhyitä jaksoja.. Uteliaisuus heräsi, koska itsekin olen kärsinyt unettomuudesta jo aikoja..
KIITOS!!!!
Tässä:
- Sertraliinia (Zoloft) 100 mg/vrk
- Mianseriinia (Miaxan) 30 mg/vrk
- Tarvittaessa tematsepaamia (Tenox) 30 mg nukahtamiseen (korkeintaan pari kertaa viikossa)
Tämän sopivan lääkeyhdistelmän löytämiseen meni parisen vuotta. Ei unettomuus kokonaan taaksejäänyttä elämää ole, mutta nykyisin se on melko hyvin hallinnassa. Välillä on heikomman nukkumisen aikoja, jolloin unensaanti on hankalaa, mutta lähes aina saan riittävän pitkät yöunet, koska pystyn työaikojeni vuoksi nukkumaan aamulla tarvittaessa pitkään.
Kuten sanoit, unilääkkeitä (nukahtamislääkkeitä ja rauhoitteita) käytetään lyhyitä jaksoja). Joissakin poikkeustapauksissa hoitojaksot voivat kuitenkin olla pitkiäkin tai jopa pysyviä (aivan kuten esim. paniikkihäiriön hoidossakin). Tällaisiin lääkityksiin tosin päädytään vain harvoin ja tarkan harkinnan jälkeen, koska toleranssien kasvu ja riippuvuusriskit aiheuttavat ongelmia.
Minä olen ollut masennuslääkityksellä vuodesta -92, tosin viime vuodet ainoastaan talvisin. Ei se elämä millän lailla "pyöri pilleripurkin ympärillä" - pesen minä hampaanikin joka aamu ja ilta enkä silti tunne pyöriväni hammasharjan ympärillä. Lääkitys antaa minulle mahdollisuuden elää täyttä elämää.
Minä popsin lääkettä joka aamu punastumisongelmaan ja kyllä minä ihan mielellään näitä popsin vaikka koko elämäni.