munaukset tutkittava ja tuomittava!
Vahvan markan Manun toiminta 80-90 luvun
taitteessa hipoo maanpetosta.
Lama ei syntynyt itsestään vaan vahvan markan
politiikka oli täysin väärää.
Vahvan markan Manun toiminta 80-90 luvun
taitteessa hipoo maanpetosta.
Lama ei syntynyt itsestään vaan vahvan markan
politiikka oli täysin väärää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Täällä niitä laman arkkitehtejä löytyy?
koiviston ajama "vahva markka" olisi onnistunut, elleivät ammattiliitot olisi olleet niin ahneita tulopolitiikassaan - mutta mitä järkeä oli aina korjata virheitä devalvaatiolla?
... ja virhe oli vapauttaa rahamarkkinat liian vapaaksi, mutta kansa tykkäsi kuluttaa ja koivistosta silloin...
Tuhlareita kaikki, mutta tässäkö
tuhlareiden kuningas?
sirPRESS Markku Rouhiainen 070205 | Promerit | Kuopion Kaupunkilehti040205 | MUOTOKUVA Jaakko Sievänen 1989
Kolumninsa Niiranen alustaa vertauksella jossa entinen kunnallispoliittinen vaikuttaja MATTI KARTTUNENon julkisesti arvostelut urheilurakentamista ja sen kalleutta sekä kehunut muun muassa MAUNO KOIVISTON säästäväisyyslinjaa.
- Karttusella on kokemusta urheilurakentamisesta, sillä hän valitti aikanaan Kuopio-hallin rakentamispäätöksestä sillä seurauksella, että valituksen käsittelyaikana hallin rakennuskustannukset nousivat muutamalla kymmenellä miljoonalla markalla.
- Koivisto vastusti ministerinä, pääjohtajana ja presidenttinä ollessaan useita hankkeita, joista sittemmin on tullut loistavia menestyksiä. Huikein näistä menestystarinoista on Tornion jaloterästehdas, jonka perustamista Koivisto vastusti viimeiseen saakka.
- Koivisto sai johdettavakseen vuonna 1981 velattoman ja pienen työttömyyden maan ja jätti jälkeensä 400 miljardia markkaa velkaa olevan ja puolen miljoonan työttömän maan.
Niiranen vertailee Kekkosta ja Koivistoa:
- Koiviston manuaalinen ohjaus talouspolitiikassa oli poikkeuksellista. Kekkonen puuttui Koivistoon verrattuna lievästi ja harvoin maan talouden hoitoon, koska hän ei katsonut olevansa sen asiantuntija.
- Koivisto ohjasi maan talouden kuralle niin sanotulla vahvan markan politiikalla. Tämä tapahtui kahta kautta. Hän nimitti 1987 HARRI HOLKERIN vahvan markan hallituksen ja paimensi ROLF KULLBERGIN johtamaa Suomen Pankkia presidentin linnasta.
- Koivisto oli Suomen Pankissa myös syksyn 1991 devalvaation alla. Yksi karmeimmista päätöksistä tällä vahvan markan linjalla oli kevään 1989 markan arvon vahvistaminen, eli revalvaatio. Viennin osuus kansantuotteesta oli painumassa 20 prosenttiin, kun sen pitää Suomen kaltaisella maalla olla kaksikertainen, jotta voimme huolehtia kouluista, vanhuksista ja muista tarpeistamme.
- Tässä tilanteessa maan hallitus vahvisti markan arvoa neljällä prosentilla Koiviston ohjauksessa. Markan arvon vahvistamisen sijasta olisi vuonna 1989 pitänyt devalvoida, eli heikentää markan arvoa ainakin 10 prosentilla. Tämä olisi säästänyt pakkoratkaisuilta kaksi vuotta myöhemmin. Ennen kaikkea oikea-aikainen politiikka 1989-luvun lopulla olisi säästänyt kymmeniätuhansia yrittäjiä ja heidän perheitään suurelta murheelta, koska devalvaatio vuonna 1989 olisi pysäyttänyt valuuttalainojen ottamisen kertapamauksella.
Niiranen yltyy ennustamaan:
- Historiankirjoitus tulee aikanaan myös tieteellisesti vahvistamaan 1980-luvun loppupuolen virheellisen politiikan ja sen tekijät, jotka myöhemmin on ruhtinaallisesti palkittu kunnianosoituksin.
- Säästäväisyys on hyvä asia, mutta väärin kohdistettuna se johtaa vaikeuksiin, toteaa Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Niiranen.
Aiheesta lisää http://www.promerit.net/vaarin.saastetty.phtml
Tornion terästehtaasta http://www.palkkatyolainen.fi/pt2003/pt0304/p030507-t1.html
Koivistosta lisää myös Sirmakan MAKASIINI-sivuilla
http://groups.msn.com/Suomiparemmaksi/omawebsivu8.msnw
Koivisto ei olisi onnistunut lannistamaan lama-yrittäjiä ilman konklaavissa hyörineitä nöyräilijöitään, joita pidän täydellisinä pelkureina samoin kuin journalistejamme. Heitä minä syytän siinä missä Koivistoa ja hänen dokumenttejaan Suomen Tasavallan Presidenttinä salailevaa ja peittelevää Tarja Kaarina Halosta.
http://plaza.fi/ajassa/keskustelu/t1532992
19.8.2006 16:42:08
Maunontytär ja poika (vierailija)
Laman suunnittelijat ja pankkikriisin rikolliset
Maahamme on syntynyt jo melkoinen tutkija-aktiivisuus selvittämään miksi markan arvo nostettiin 80 40% luvulla, miten 42 % devalvaatiota käytettiin, miten 70.000 yritystä lopetettiin, miten 300.000 ihmistä joutui velkavankeuteen, miten 14.500 yrittäjää koki itsemurhan paremmaksi vaihtoehdokseen, miten arvopaperistettiin ihmisten velkakirjat ja hävitettiin, miten lainsäädäntö ja lainkäyttöä mulkattiin ja tuomiouita tehtailtiin kuin pahimmassakin kenttäoikeudessa ja oikeuslaitoksesta tehtiin Koiviston käsikassara jne. Hauskinta on miten pankkituki maksettiin moneen kertaan. Surullisinta on, että oikeuslaitoksemme menetti legitimiteettinsä ja riippumattomuutensa korkeinta oikeutta myöten..
Aineisto on erittäin laaja ja sen keräämistä koetetaan kaikin keinoin estää. Mm. Halonen kieltäytyy antamasta Koiviston konklaavin kokousmuistioita presidentin luottamusaseman säilyttämiseen vedoten. Salaamisellahan se luottamus vaan paranee, fundeeraavat Koivisto ja Haloska.
Jotta on meillä ketkujen valtakunnassa paljon kerrottavaa tuleville sukupolvillemme.
Lainaa
19.8.2006 16:44:39
Manuntytär (vierailija)
Asiasta muuten saa lisätietoa helposti:
http://www.promerit.net/koiviston_haastattelu.phtml
Siitä vaan tutkiman kaikki tutkijat.
Lainaa
19.8.2006 16:53:03
Uhri itsekin (vierailija)
Jännää että valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutti vakavalla naamalla ettei devalvaatiota tule, muka vain "kuolleen ruumiinsa yli"...
Iiro ilmeisesti tarkoitti niitä saitilla huhuttuja 350 000 "joukkomurhattua laman uhrin" ruumiita? Myös pääministeri Aho väitti ettei mitään devalvoida.
Lainaa
19.8.2006 16:58:19
Manunlikka (vierailija)
Uhri itsekin:
Jännää että valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutti vakavalla naamalla ettei devalvaatiota tule, muka vain "kuolleen ruumiinsa yli"...
Iiro ilmeisesti tarkoitti niitä saitilla huhuttuja 350 000 "joukkomurhattua laman uhrin" ruumiita? Myös pääministeri Aho väitti ettei mitään devalvoida.
Näinhän ne meitä jyräävät.
Kansan valitsemat johtajat ryhtyvätkin kansankurittajiksi.
Mallia on varmaan otettu entisistä sosialistisista ihanneyhteiskunnista, varsinkin DDR:stä.
Lainaa
19.8.2006 16:58:37
oli karkki
Uhri itsekkin, kuten myös.
Se oli muuten Esko Aho joka noin uhosi..
Lainaa
19.8.2006 17:00:54
Makia (vierailija)
Palkintojakin jaettiin
oli karkki:
Uhri itsekkin, kuten myös.
Se oli muuten Esko Aho joka noin uhosi..
Iiro Viinasesta tuli Pohjolan pääjohtaja ja Esko Ahosta SITRA:n. Kyllä se valta on makiaa.
Lainaa
19.8.2006 17:08:18
Devaluoitu (vierailija)
oli karkki:
Uhri itsekkin, kuten myös.
Se oli muuten Esko Aho joka noin uhosi..
Ei muuten ollut, vaan Viinanen.
Lainaa
19.8.2006 17:17:36
Parkki (vierailija)
Devaluoitu:
oli karkki:
Uhri itsekkin, kuten myös.
Se oli muuten Esko Aho joka noin uhosi..
Ei muuten ollut, vaan Viinanen.
Hyvä esimerkki mite sosialisti oli karkki muuttaa totuutta noin vain. Faktat ne on faktoja.
Lainaa
19.8.2006 17:21:30
Ketku mikä ketku (vierailija)
Ketku se oli, työväen I presidentti Turuust.
Näin Koivisto puolusti pankkeja ihmisiä vastaan.
Presidentti Koivisto totesi Studia Monetaria –luennossaan mm. seuraavaa:
“Pankkivaltuusmiesten olisi pitänyt nostaa peruskorkoa. Sitä ei kuitenkaan tehty eikä syytä kannata laskea pelkästään pankkivaltuusmiesten synniksi. Kyllä se oli koko pankkisektori Suomen Pankki mukaan lukien, joka peräti vähin äänin tyytyi vallinneeseen tilanteeseen. Kun ajattelen niitä aikaisempia mekkaloita, joita oli peruskoron noston yhteydessä käyty, niin täytyy sanoa, että kovin vähän meteliä näinä vuosina nostettiin.”
Koivisto jatkaa:
”Tuomioistuinlaitos tuli tähän mukaan ja alkoi suorittaa lainsäädäntöä. Minäkin olin pankkien kannalla ja ihan vakuuttunut siitä, että se ratkaisee, mitä velkakirjassa lukee. Toisin kuitenkin oli, sillä tuomioistuimet Korkeinta oikeutta myöten päättivät, ettei se ratkaisekaan. Ratkaisevinta on se, mitä on puhuttu silloin, kun lainasuhde on syntynyt. Näin oikeuslaitos otti kantaa heikomman puolesta vahvempaa vastaan. Nyt tietysti kun niitä heikkoja on niin paljon, herää kysymys, kuka tässä nyt on ollut heikko ja kuka vahva. Ei laisinkaan kysytty sitä, mikä on koko lainsäädännön tarkoitus. Senhän tarkoitus on estää pankkeja joutumasta semmoiseen tilanteeseen, mihin pankit sitten joutuivat. Pankin antolainaussitoumukset eivät voi olla ristiriidassa ottolainaussitoumusten kanssa. Pankinjohtaja-aikoinani oli oppinut, että pankit saavat antaa vain kahdenlaisia lainoja; määräaikaisia lyhytaikaisia 6 kk lainoja ja sitten irtisanottavia lainoja. Lainoja ei myönnetä 10 vuodeksi, 8 vuodeksi, vaan ne ovat irtisanottavia. Sen ohella on sitten lyhennyssuunnitelma, mutta se on vain suunnitelma. Nyt kuulemma näitten päätösten jälkeen, jos joku haluaa lainan saada, niin sen täytyy ääneen lukea se kaikki pikkuinen teksti, jotta voidaan todeta, että se on nyt irtisanottavissa oleva.“
Lainaa