Tarvitsen neuvoja!!

en kärsi itse paniikkikohtauksesta joten ne jotka sitä kokevat antavat varmaan paremman vastauksen. kärsin neuroosista.

musta tuntuu että se mitä sä voit tehdä on olla sen tukena. et jätä häntä yksin vaan olet tukena jotta hän tietää ettei jää yksin. ainakin mua se helpottais kovasti jos mulla olis joku tukija kun neuroosi ottaa vallan vaikka kaupas.

Se auttaa ainakin minulle, että voi jutella muista asioista. Eli että toinen yrittää kiinnittää huomioni paniikkikohtauksen keskellä johonkin muuhun kun itseeni. Ei siis niin, että toinen ei muka huomaa kohtaustani vaan yrittää väkisin vääntää muuta, vaan sanoo rauhallisesti ja luontevasti että "ei tässä mitään hätää, kohta on parempi olo. Tiedätkö muuten missä Suomessa sijaitsee Valkeakoski?" tms.

Kun ajatukset kääntyy pois omasta olosta ja sen tarkkailusta, olo helpottaa, ainakin minulla. Itse käytän myös terapiamuotona kaikkea tahdonalaista tekemistä, kuten vaikka kudon tai väritän värityskirjaa tai vaikka kävelen ympyrää nostellen käsiä vuoronperään ylösalas. Mitä tahansa ajatukset muualle vievää.

- Ole läsnä ja osoita, että välität.
- Kerro, että hätää ei ole, vaikka potilaan oireet saattavatkin olla hänelle hyvin kiusallisia ja pelottavia.
- Fyysinen läheisyys, kuten kädestä pitäminen, saattaa auttaa.
- Jos potilaalla on hyperventilaatio-oireita, auta hänet makuulle, anna hänelle pussi hengittämistä varten ja neuvo häntä hengittämään rauhallisesti.
- Yritä pysyä itse mahdollisimman rauhallisena, koska se rauhoittaa potilastakin.
- Tutustu paniikkihäiriöön esim. kirjoista ja juttele potilaan kanssa jälkeenpäin hänen oireistaan.