miten kapillaarisuus oikeastaan

reilusti (n20cm) kapillaarikatkon alapuolella, niin että varsinaista vettä ei pitäisi kapillaarikatkoon päästä nousemaan. Ja eipä siinä soraharjussa vettä ole muutenkaan, mutta kosteus on aina olemassa hiekassakin.. vaikka ei tilanne tietysti ole sama kuin että saven päällä makaisi vesi ja sen päällä olisi sepelit.

Enpä minäkään ole tuon takia öitä valvonut, ihmettelenpähän vaan miten yksinkertaiseen asiaan ei taaskaan löydy selkeää vastausta.

kertoili myös miten tuo testi tehdään: sepeli (tai mikä tahansa aines) on 2kk tuossa purnukassa.. eli tähän hätään siitä ei kerkiä saada osvittaa.
Samoin tämä myös jutteli että materiaalin ominaisuudet muuttuu kun sitä kuljetetaan, eli puhtaatkin kivet tietysti hioutuu toisiaan vasten ja syntyy sitä pölyä joka nostaa kosteutta kiven pinnassa. Eli itse asiassa se labrassa mitattu 25cm voi olla työmaalla 28cm? (Niin, tämä viimeinen oli oma johtopäätös eikä Ruduksen mielipide..)

kaikki maanvaraisen lattian alle jäänyt orgaaninen moska homehtuu ja jos sitä on paljon niin siitä voinee aiheutua ongelmia

eli mieluusti enimmät sahaamiset yms siellä perustusten ulkopuolella

Työmiehet kun mieluusti motskaroi ne muottivanerit, tönärit yms. siellä rungon sisällä...

'Käytännössä vesihöyry virtaa lämpimän maanvaraisen lattian alla alaspäin kohti kylmää maaperää.

EPS:n alapinnalla on käytännössä 100% suhteellinen kosteus ympäri vuoden. '

no hitto, tuohan tarkoittaisi että kapillaarikatkolla ei olisi mitään käyttöä, koska sehän juuri estää kosteuden nousun eristeeseen?

No, heiluttelin vähän lapiota tänään ja nyt mahtuu 30cm kapillaarikatkoa epsien alle. Se saa piisata. Paitsi että viemäriputket pitää peittää asennushiekalla, joka taas pilaa homman siltä kohtaa..

jii kirjoitti:

'Käytännössä vesihöyry virtaa lämpimän maanvaraisen lattian alla alaspäin kohti kylmää maaperää.

EPS:n alapinnalla on käytännössä 100% suhteellinen kosteus ympäri vuoden. '

no hitto, tuohan tarkoittaisi että kapillaarikatkolla ei olisi mitään käyttöä, koska sehän juuri estää kosteuden nousun eristeeseen?

No, heiluttelin vähän lapiota tänään ja nyt mahtuu 30cm kapillaarikatkoa epsien alle. Se saa piisata. Paitsi että viemäriputket pitää peittää asennushiekalla, joka taas pilaa homman siltä kohtaa..

Lue lisää

>>EPS:n alapinnalla on käytännössä 100% suhteellinen kosteus ympäri vuoden. '

>no hitto, tuohan tarkoittaisi että kapillaarikatkolla ei olisi mitään käyttöä, koska sehän juuri estää kosteuden nousun eristeeseen?

Otetaanpa puurot ja vellit erikseen. ;)

Kapilaarikatko estää veden nousun "vetenä".
Mutta ei tietenkään veden nousua kaasuna/höyrynä.

Vaikka kapilaarikatko estäisi veden nousun pohjamaasta "alustäyttöön", aiheuttaa perusmaan pinnassa oleva kosteus sen että sen yläpuolella olevissa ilmahuokosissa on noin 100% suhteellinen kosteus.

Eli jos kapilaarikatkoa ei ole tai se ei toimi niin silloin on ihan vesi EPS:n alapinnassa (ja sokkelin sisäpinnsassa -> vesi vetenä voi nousta sisälle seiniä pitkin kapillaarisesti jos seinässä ei ole kapilaarikatkoa lattian tasossa).

Ja oli kapilaarikatkoa tai ei, on lattiaeristeen alla noin 100% suhteellinen kosteus. Ja homeiden elämiselle/kasvamiselle riittää noin 75% suhteellinen kosteus. Vesi vetenä ei siis ole homeelle elinehto.

Vesihöyryn kulkeutuminen sokkelin/seinän kautta huoneilmaan ei pitäisi haitata mitään. Se ei korkkaa maalia irti eikä kuljeta epäpuhtauksia (niinkuin joku on täällä luullut).

Jaj ja
Alapohjan lämmöneristeen huokoisissa on kauttaaltaan suunnilleen sama määrä kasumuodossa olevia vesimolekyylejä. Mutta koska eristeen yläpinta on lämpimässä, on sen suhteellinen kosteus rajusti eristeen alapintaa pienempi. Eli lämmöneristeen yläpinnalla ei ole samalla tavalla elinmahdollisuuksia homeelle eikä vesihöyry voi tiivistyä lämpimään lattiavalubetoniin ja aiheuttaa ongelmia/maakellarihajua yms.



huoh... tulipa sepostettua 8P
mutta nuin se niinkuin suunnilleen menee.

niin satutko tietämään, että lähes joka viidennessä tuulettuvassa alapohjassaa on kosteusongelma. Itse asiassa ne ovat yleisempiä tuulettuvassa pohjassa kuin maanvaraisessa, koska tuuletuksesta on tingitty.

Toinen yleinen virhe on, että kaikki eristeet ovat ontelolaattojen yläpuolella, jolloin vettä kondensoituu erityisesti onteloiden nurkkiin.

Kolmas erittäin yleinen moka on jättää maa lämpöeristämättä, jolloin höyrynosapaine alkaa lämmetessä nousta ja voila taas ei rakenne toimi.

Ainoa varma tapa saada tuulettuva alapohja toimimaan varmasti ympärivuoden on a: tehdä reilusti minimivaatimuksia suuremman tuuletusaukot b: huippuimuri imemään ilmaan kesäisin.

Tuulettuviin liittyy myös useammin routimisongelmia jne.

Maanvarainen laatta taas on helppo tehdä pommin varmaksi, sekä kosteuden, että radonin suhteen. Oulun seudulla ei tosin radon yleisesti ole ongelma, koska sitä on luonnossa vähän.

"Sitä vaan edelleen ihmettelen että Oulun rakennusvirasto antaa 5 tähteä maavaraiselle laatalle rakennetulle talolle.... oli siinä maakerrokset sitten ihan mitä tahansa"

Tuulettuvassa alapohjassa on ihan yhtälailla mahdollista tehdä se niin väärin että talo menee pilalle.

Maanvarainen alapohja on ihan hyvä. Pitää ryssiä tosissaan tai rakentaa suolle että siitä saa ongelmallisen.

Perusteita:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000019084760

tähtiä ihmettelet kirjoitti:

niin satutko tietämään, että lähes joka viidennessä tuulettuvassa alapohjassaa on kosteusongelma. Itse asiassa ne ovat yleisempiä tuulettuvassa pohjassa kuin maanvaraisessa, koska tuuletuksesta on tingitty.

Toinen yleinen virhe on, että kaikki eristeet ovat ontelolaattojen yläpuolella, jolloin vettä kondensoituu erityisesti onteloiden nurkkiin.

Kolmas erittäin yleinen moka on jättää maa lämpöeristämättä, jolloin höyrynosapaine alkaa lämmetessä nousta ja voila taas ei rakenne toimi.

Ainoa varma tapa saada tuulettuva alapohja toimimaan varmasti ympärivuoden on a: tehdä reilusti minimivaatimuksia suuremman tuuletusaukot b: huippuimuri imemään ilmaan kesäisin.

Tuulettuviin liittyy myös useammin routimisongelmia jne.

Maanvarainen laatta taas on helppo tehdä pommin varmaksi, sekä kosteuden, että radonin suhteen. Oulun seudulla ei tosin radon yleisesti ole ongelma, koska sitä on luonnossa vähän.

Lue lisää

Totta puhut ja olen tietoinen siitä että paljon on tuulettuvia tehty väärin. Mielestäni tähtiä pitäisi antaa valitun rakenteen perusteella ei sillä kumpia tehdään prosentuaalisesti enemmän oikein.

Nuo ongelmat johtuvat pitkälti juuri "säästö" ajattelusta ja siitä ettei tuulettuvan osalta ole oikein osaamista kaikkialla, esimerkkinä juuri nuo tuuletusaukkojen mitoitus, riittävä sorakerros muuallakin kuin anturan alla sekä riittävä routaeristys - monet kun oikaisevat esim. juuri tuossa eristyksessä - kun naapurilla riitti kaksi 100mm EPSää metrin leveydellä "miksi mulla on piirustuksissa kolme ja kahden metrin leveydelle" sitten säästetään ja routavaurio riski otetaan tiedostamatta.

Tuo maan eristäminen liitty myös säästörakentamiseen eli kun pannaan riittävästi soraa esim. 700 mm, olisi mukava kuulla tarkennus tuohon höyrynosapaine muutokseen.

Mainitsit lisäksi ontelon käytöllä tarkoittanet ontelolaatta rakennetta, jossa on juuri kuvaamasi mahdollisuus saada ongelmia - siksi juuri valitsin Sipon.

Itsellä on juuri nuo otettu huomioon vaihtamalla reilusti hiekkaa (jolle monet alueella rakensivat maanvaraisesnsa suoraan, anturan alla vähän salaojasoraa) 55 soraan ja päälle vielä reilu salaojasora kerros. Lisäksi tuuletusaukkoja riittävästi sekä hormi keskeltä katolle (9,7m) - eli viheltää kesälläkin painovoimaisesti ilman huipparia. Eritys suunitelman mukaan eli 2 m sokkelista.

Eli maanvarainen on kehitetty kustannuksia säästämään, muttei sille kyllä minusta rakenteena voida 5 tähteä antaa vaikka kuinka käytettäisiin masuunikuonaa jne. alla, kuten tuota Oulun tapausta perusteltiin.

Minusta olisi reilumpaa sanoa että maanvaraisella laatalla saadaan ihan hyvä hinta/laatusuhde oikein tekemällä, muttei se nyt 5 tähden laatuinen rakenne ole kuten Oulussa annetaan ymmärtää ja vielä oikein Rakennusvalvonnan toimesta.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Sitä vaan edelleen ihmettelen että Oulun rakennusvirasto antaa 5 tähteä maavaraiselle laatalle rakennetulle talolle.... oli siinä maakerrokset sitten ihan mitä tahansa"

Tuulettuvassa alapohjassa on ihan yhtälailla mahdollista tehdä se niin väärin että talo menee pilalle.

Maanvarainen alapohja on ihan hyvä. Pitää ryssiä tosissaan tai rakentaa suolle että siitä saa ongelmallisen.

Perusteita:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000019084760

Lue lisää

Ollaan näköjään samoila linjoilla eli väärin rakentamalla voi pilata minkä rakenteen vain.

Eli tähdet mielestäni rakenteelle.

Maanvarainen on ihan hyvä muttei 5 tähteä ;) Eli riittää varmasti suurimmalle osalle ja niinkuin täällä todettu, jopa helpompi tehdä suht oikein.

Sipo-rakentaja kirjoitti:

Totta puhut ja olen tietoinen siitä että paljon on tuulettuvia tehty väärin. Mielestäni tähtiä pitäisi antaa valitun rakenteen perusteella ei sillä kumpia tehdään prosentuaalisesti enemmän oikein.

Nuo ongelmat johtuvat pitkälti juuri "säästö" ajattelusta ja siitä ettei tuulettuvan osalta ole oikein osaamista kaikkialla, esimerkkinä juuri nuo tuuletusaukkojen mitoitus, riittävä sorakerros muuallakin kuin anturan alla sekä riittävä routaeristys - monet kun oikaisevat esim. juuri tuossa eristyksessä - kun naapurilla riitti kaksi 100mm EPSää metrin leveydellä "miksi mulla on piirustuksissa kolme ja kahden metrin leveydelle" sitten säästetään ja routavaurio riski otetaan tiedostamatta.

Tuo maan eristäminen liitty myös säästörakentamiseen eli kun pannaan riittävästi soraa esim. 700 mm, olisi mukava kuulla tarkennus tuohon höyrynosapaine muutokseen.

Mainitsit lisäksi ontelon käytöllä tarkoittanet ontelolaatta rakennetta, jossa on juuri kuvaamasi mahdollisuus saada ongelmia - siksi juuri valitsin Sipon.

Itsellä on juuri nuo otettu huomioon vaihtamalla reilusti hiekkaa (jolle monet alueella rakensivat maanvaraisesnsa suoraan, anturan alla vähän salaojasoraa) 55 soraan ja päälle vielä reilu salaojasora kerros. Lisäksi tuuletusaukkoja riittävästi sekä hormi keskeltä katolle (9,7m) - eli viheltää kesälläkin painovoimaisesti ilman huipparia. Eritys suunitelman mukaan eli 2 m sokkelista.

Eli maanvarainen on kehitetty kustannuksia säästämään, muttei sille kyllä minusta rakenteena voida 5 tähteä antaa vaikka kuinka käytettäisiin masuunikuonaa jne. alla, kuten tuota Oulun tapausta perusteltiin.

Minusta olisi reilumpaa sanoa että maanvaraisella laatalla saadaan ihan hyvä hinta/laatusuhde oikein tekemällä, muttei se nyt 5 tähden laatuinen rakenne ole kuten Oulussa annetaan ymmärtää ja vielä oikein Rakennusvalvonnan toimesta.

Lue lisää

En ala kommentoimaan mitään tiettyä tapausta. Ja Oulun suntomesuilla lanseeratut laatupisteytyshommat on muutenkin pertsiistä, eihän ne esim huomioi kivitaloja mitenkään.

Mutta mielestäni parhaimmillaan maanvarainen lattia voi olla "radonturvallisella" alueella viiden tähden ratkaisu. (omalle annan noin 4.5 ;-) )

(yksi tähti pois koska kapilaarikatkosepeli ei toimi kyllin hyvin mutta puolikas lisää koska olen tehnyt radon mittaukset ennen alapohjan valua & anyway laittanut radonimuputkiston & eristänyt kapillaarisen alustäytön kantavista seinästä)

Siporakentaja kirjoitti:

Ollaan näköjään samoila linjoilla eli väärin rakentamalla voi pilata minkä rakenteen vain.

Eli tähdet mielestäni rakenteelle.

Maanvarainen on ihan hyvä muttei 5 tähteä ;) Eli riittää varmasti suurimmalle osalle ja niinkuin täällä todettu, jopa helpompi tehdä suht oikein.

Lue lisää

maanvarainen ei mielestäsi voi olla viiden tähden rakenne?

ystävällisesti miksi kirjoitti:

maanvarainen ei mielestäsi voi olla viiden tähden rakenne?

jep, eli seuraavat syyt minusta pudottavat pisteitä:

- kunto on vaikea tarkastaa esim. 10 vuoden kuluttua (esim. talon uusi omistaja), sama juttu myös valvonnan osalta eli työn laatua vaikea valvoa - tiivistääkö palkkamasi kaveri 30cm välein vai 50 cm välein

- kapilaari riski (tämän voi minimoida tekemällä sen oikein)

- umpirakenne jolloin esim. LVI korjaukset työläitä

- painuu aina enemmän tai vähemmän riippuen hiekkatäytön tiivistyksen laadusta eli esim. märkätilojen seinien liitoskohdat ovat riski

eli minusta 5 tähteä on erinomainen - sitä eivät maanvarainen laatta tai esim. muovinen höyrysulkurakenne ole rakenteena - nämä molemmat kuitenkin "riittävän" hyviä säilytettäen kohtuullinen rakennuskustannus

Sipo-rakentaja kirjoitti:

jep, eli seuraavat syyt minusta pudottavat pisteitä:

- kunto on vaikea tarkastaa esim. 10 vuoden kuluttua (esim. talon uusi omistaja), sama juttu myös valvonnan osalta eli työn laatua vaikea valvoa - tiivistääkö palkkamasi kaveri 30cm välein vai 50 cm välein

- kapilaari riski (tämän voi minimoida tekemällä sen oikein)

- umpirakenne jolloin esim. LVI korjaukset työläitä

- painuu aina enemmän tai vähemmän riippuen hiekkatäytön tiivistyksen laadusta eli esim. märkätilojen seinien liitoskohdat ovat riski

eli minusta 5 tähteä on erinomainen - sitä eivät maanvarainen laatta tai esim. muovinen höyrysulkurakenne ole rakenteena - nämä molemmat kuitenkin "riittävän" hyviä säilytettäen kohtuullinen rakennuskustannus

Lue lisää

>- kunto on vaikea tarkastaa esim. 10 vuoden kuluttua (esim. talon uusi omistaja),

Mielestäni sitä ei tarvitse tarkistella koskaan koska se toimii erittäin suurella todennäköisyydellä.

> sama juttu myös valvonnan osalta eli työn laatua vaikea valvoa - tiivistääkö palkkamasi kaveri 30cm välein vai 50 cm välein

Tuo on totta. Tuulettuvan alapohjan voi "valvoa" jälkeenkin päin.

>- kapilaari riski (tämän voi minimoida tekemällä sen oikein)

Vastaavia miinuksia myös siinä tuulettuvassa.

>- umpirakenne jolloin esim. LVI korjaukset työläitä

Totta.

>- painuu aina enemmän tai vähemmän riippuen hiekkatäytön tiivistyksen laadusta eli esim. märkätilojen seinien liitoskohdat ovat riski

Huolella tehtynä tämäkin pieni riski.
Mutta totta.

>eli minusta 5 tähteä on erinomainen - sitä eivät maanvarainen laatta

No sulla oli aikas hyvää perusteluakin.
Mutta ei tuulettuvallekaan pitäisi antaa 5 tähteä ellei alapohja ole sipoa, koska kaikki muut taas siinäkin lisää riskejä yms..



> tai esim. muovinen höyrysulkurakenne ole rakenteena - nämä molemmat kuitenkin "riittävän" hyviä säilytettäen kohtuullinen rakennuskustannus

HUH HUH!

Nyt lipsahti fanaattiseksi.
Muovinen höyrynsulku on aina T U R V A L L I S E N P I kuin päästää vettä rakenteisiin. Etenkin yläpohjassa.
Yläpohjan osalta myöskään rakentamismääräykset eivät anna mahdollisuutta jättää muovia pois vaikka esim sipotalossa se jätetäänkin.
Yläpohjassa höyrynsulkumuovilla eristeen alapinnalla pitää saada 5 tähteä, muuten vähemmän.

Sipo-rakentaja kirjoitti:

jep, eli seuraavat syyt minusta pudottavat pisteitä:

- kunto on vaikea tarkastaa esim. 10 vuoden kuluttua (esim. talon uusi omistaja), sama juttu myös valvonnan osalta eli työn laatua vaikea valvoa - tiivistääkö palkkamasi kaveri 30cm välein vai 50 cm välein

- kapilaari riski (tämän voi minimoida tekemällä sen oikein)

- umpirakenne jolloin esim. LVI korjaukset työläitä

- painuu aina enemmän tai vähemmän riippuen hiekkatäytön tiivistyksen laadusta eli esim. märkätilojen seinien liitoskohdat ovat riski

eli minusta 5 tähteä on erinomainen - sitä eivät maanvarainen laatta tai esim. muovinen höyrysulkurakenne ole rakenteena - nämä molemmat kuitenkin "riittävän" hyviä säilytettäen kohtuullinen rakennuskustannus

Lue lisää

Betoni pyrkii jäyristymään kuivuessaan, nurkat nousevat ylös. Tämä tapahtuu sekä maanvaraisessa että ontelolaatta/siporex perustuksessa, joihin tulee betoninen pintavalu.

Usein maanvaraisen laatan käyristyminen tulkitaan laatan painumiseksi, sillä ensin nurkka nousee ylös ja jonkin ajan kuluttua (yleensä kun listoituksen jälkeen) nurkka painuu jälleen alas.

raksaaja--sh kirjoitti:

>- kunto on vaikea tarkastaa esim. 10 vuoden kuluttua (esim. talon uusi omistaja),

Mielestäni sitä ei tarvitse tarkistella koskaan koska se toimii erittäin suurella todennäköisyydellä.

> sama juttu myös valvonnan osalta eli työn laatua vaikea valvoa - tiivistääkö palkkamasi kaveri 30cm välein vai 50 cm välein

Tuo on totta. Tuulettuvan alapohjan voi "valvoa" jälkeenkin päin.

>- kapilaari riski (tämän voi minimoida tekemällä sen oikein)

Vastaavia miinuksia myös siinä tuulettuvassa.

>- umpirakenne jolloin esim. LVI korjaukset työläitä

Totta.

>- painuu aina enemmän tai vähemmän riippuen hiekkatäytön tiivistyksen laadusta eli esim. märkätilojen seinien liitoskohdat ovat riski

Huolella tehtynä tämäkin pieni riski.
Mutta totta.

>eli minusta 5 tähteä on erinomainen - sitä eivät maanvarainen laatta

No sulla oli aikas hyvää perusteluakin.
Mutta ei tuulettuvallekaan pitäisi antaa 5 tähteä ellei alapohja ole sipoa, koska kaikki muut taas siinäkin lisää riskejä yms..



> tai esim. muovinen höyrysulkurakenne ole rakenteena - nämä molemmat kuitenkin "riittävän" hyviä säilytettäen kohtuullinen rakennuskustannus

HUH HUH!

Nyt lipsahti fanaattiseksi.
Muovinen höyrynsulku on aina T U R V A L L I S E N P I kuin päästää vettä rakenteisiin. Etenkin yläpohjassa.
Yläpohjan osalta myöskään rakentamismääräykset eivät anna mahdollisuutta jättää muovia pois vaikka esim sipotalossa se jätetäänkin.
Yläpohjassa höyrynsulkumuovilla eristeen alapinnalla pitää saada 5 tähteä, muuten vähemmän.

Lue lisää

jep, aivan totta - pääosin nykyrakenteilla höyrynsulkumuovi on parempi laittaa kuin jättää pois - en silti anna omalla asteikolla sille 5 tähteä ;) ei sen fanaattisempaa, muitakin parantamisalueita löytyy vielä rakennustekniikassa ja hyvä niin :)

tuulettuvalle alapohjallekkaan en yleisenä käsitteenä antaisi 5 tähteä (kattaa liian monta materiaalia ja totetusta), totesin vain aluksi että siksi tein siposta tuulettuvan koska katsoin sen olevan riskittömämpi kuin maanvarainen ja että kauhiast ihmettelin kuin maanvaraiselle voi antaa 5 tähteä

mainittakoon vielä että jos olisin tehnyt lammista (joka jäi yllättäen meidän tapauksessa hinnaltaan korkeammksi) niin olisi tehnyt maanvaraisen laatan ja yläpohjaan tuon höyrysulun muovista, siis niinkuin aiemmin totesin "riittävän hyviä - vaan ei erinomaisia"

Käyristyminen kirjoitti:

Betoni pyrkii jäyristymään kuivuessaan, nurkat nousevat ylös. Tämä tapahtuu sekä maanvaraisessa että ontelolaatta/siporex perustuksessa, joihin tulee betoninen pintavalu.

Usein maanvaraisen laatan käyristyminen tulkitaan laatan painumiseksi, sillä ensin nurkka nousee ylös ja jonkin ajan kuluttua (yleensä kun listoituksen jälkeen) nurkka painuu jälleen alas.

Lue lisää

jep, näin käy betonilaatoille oli ne sitten valettu hiekan tai sipon/ontelon päälle, tuossa itse viittasin tuohon tiivistetyn hiekan painumis riskiin, joka oikein tehtynä on pieni kuten "raksaaja-sh": kin totesi - mutta olemassa ja erityisesti liittyy tuohon tiivistyksen laadun valvontaan

raksaaja--sh kirjoitti:

>- kunto on vaikea tarkastaa esim. 10 vuoden kuluttua (esim. talon uusi omistaja),

Mielestäni sitä ei tarvitse tarkistella koskaan koska se toimii erittäin suurella todennäköisyydellä.

> sama juttu myös valvonnan osalta eli työn laatua vaikea valvoa - tiivistääkö palkkamasi kaveri 30cm välein vai 50 cm välein

Tuo on totta. Tuulettuvan alapohjan voi "valvoa" jälkeenkin päin.

>- kapilaari riski (tämän voi minimoida tekemällä sen oikein)

Vastaavia miinuksia myös siinä tuulettuvassa.

>- umpirakenne jolloin esim. LVI korjaukset työläitä

Totta.

>- painuu aina enemmän tai vähemmän riippuen hiekkatäytön tiivistyksen laadusta eli esim. märkätilojen seinien liitoskohdat ovat riski

Huolella tehtynä tämäkin pieni riski.
Mutta totta.

>eli minusta 5 tähteä on erinomainen - sitä eivät maanvarainen laatta

No sulla oli aikas hyvää perusteluakin.
Mutta ei tuulettuvallekaan pitäisi antaa 5 tähteä ellei alapohja ole sipoa, koska kaikki muut taas siinäkin lisää riskejä yms..



> tai esim. muovinen höyrysulkurakenne ole rakenteena - nämä molemmat kuitenkin "riittävän" hyviä säilytettäen kohtuullinen rakennuskustannus

HUH HUH!

Nyt lipsahti fanaattiseksi.
Muovinen höyrynsulku on aina T U R V A L L I S E N P I kuin päästää vettä rakenteisiin. Etenkin yläpohjassa.
Yläpohjan osalta myöskään rakentamismääräykset eivät anna mahdollisuutta jättää muovia pois vaikka esim sipotalossa se jätetäänkin.
Yläpohjassa höyrynsulkumuovilla eristeen alapinnalla pitää saada 5 tähteä, muuten vähemmän.

Lue lisää

Missä kohtaa rakenntamismääräyksiä vaaditaan muovinen hyörynsulku yläpohjaan?

Sipo-rakentaja kirjoitti:

jep, näin käy betonilaatoille oli ne sitten valettu hiekan tai sipon/ontelon päälle, tuossa itse viittasin tuohon tiivistetyn hiekan painumis riskiin, joka oikein tehtynä on pieni kuten "raksaaja-sh": kin totesi - mutta olemassa ja erityisesti liittyy tuohon tiivistyksen laadun valvontaan

Lue lisää

pesemätöntä 5-16 sepeliä laatan alle. Sitä lätkätessä olin huomaavinani, että se ei tiivisty lainkaan. Talo on nyt pari vuotta vanha, eikä listojen alla ole rakoja, eli ei siten ole tullut painaumaa. Ja asiantuntija sanoin, että painaumat tulevat yleensä ensimmäisen vuoden aikana.

Alun alkaen olin liki fanaattinen tuulettuvan ystävä, mutta kun taloon tuli kellari, niin siitä luovuttiin.

Alunalkaen ajatuksena oli myös, että tuulettuvan kanssa olis helpompi tehdä mahdollisia muutoksia, mutta sekin ajatus kariutui kun laitettiin vesikiertoinen lattialämmitys.

Viemäreille taas on odotettavissa 100 vuoden käyttöikä ja puhtaanveden putket on helppo vaihtaa ja niistä suurin osa kulkee muutenkin yläkautta, eli siksikin olin valmis tekemään maanvaraisen.

Historia on opettanut, että tämäkin talo pannaa kaatiksen penkaan, ennekuin viemärit joutuisi remppaamaan.

jiii kirjoitti:

Missä kohtaa rakenntamismääräyksiä vaaditaan muovinen hyörynsulku yläpohjaan?

Kommentoin joku aika sitten tuonne hirsitalopuolelle että RakMk ei salli yläpohjasta ethtävän "hengittävää". En muista kohtaa tarkalleen mutta lukemani perusteella, pilkuloleen luettuna, RakMk ei anna mahdoillisuutta jättää höyrynsulkua pois. Käytännössä se ehkä "unohtaa" että esim. riittävä höyrynvastus kivisessä yläpohjassa voisi olla riittävä sekin.


(käytännössä ei sipoyläpohjaan varmaan kantsi mennä kelmua sotkemaan, mutta tuuletus pitää olla huolellisemmin tehty&valvottu kuin muissa rakenteissa ... itse asiassa senkin takia että niissä sipolankuissa on 1/3 painosta vettä kun ne tulee rakennukselle)

raksaaja--sh kirjoitti:

Kommentoin joku aika sitten tuonne hirsitalopuolelle että RakMk ei salli yläpohjasta ethtävän "hengittävää". En muista kohtaa tarkalleen mutta lukemani perusteella, pilkuloleen luettuna, RakMk ei anna mahdoillisuutta jättää höyrynsulkua pois. Käytännössä se ehkä "unohtaa" että esim. riittävä höyrynvastus kivisessä yläpohjassa voisi olla riittävä sekin.


(käytännössä ei sipoyläpohjaan varmaan kantsi mennä kelmua sotkemaan, mutta tuuletus pitää olla huolellisemmin tehty&valvottu kuin muissa rakenteissa ... itse asiassa senkin takia että niissä sipolankuissa on 1/3 painosta vettä kun ne tulee rakennukselle)

Lue lisää

Epäilen vahvasti tämmöisen määräyksen olemassaoloa.

Rakentamismääräysten osassa C2 Veden- ja kosteudeneristys on yläpohjaa koskevien määräysten vieressä ohjeita joissa puhutaan korostetusti hyörynsulusta, mutta tämä ohjepalsta esittääkin joitain esimerkkejä hyväksyttävistä rakenteista eikä suinkaan ainoaa oikeaa rakentamistapaa.

Itselleni en höyrysulkua laittanut enkä laittaisi jatkossakaan, vaan suunnittelisin sellaisilla materiaaleilla jotka toimivat ilman. Nykyinen toimii hyvin.

jiii kirjoitti:

Epäilen vahvasti tämmöisen määräyksen olemassaoloa.

Rakentamismääräysten osassa C2 Veden- ja kosteudeneristys on yläpohjaa koskevien määräysten vieressä ohjeita joissa puhutaan korostetusti hyörynsulusta, mutta tämä ohjepalsta esittääkin joitain esimerkkejä hyväksyttävistä rakenteista eikä suinkaan ainoaa oikeaa rakentamistapaa.

Itselleni en höyrysulkua laittanut enkä laittaisi jatkossakaan, vaan suunnittelisin sellaisilla materiaaleilla jotka toimivat ilman. Nykyinen toimii hyvin.

Lue lisää

Olen edelleen erittäin vakuuttunut ettei (täydellisellä) höyrynsuluttomuudella missään rakenteessa saavuteta mitään oikeaa hyötyä.
Rakenteeseen pääsevä höyry on suomen oloissa huono homma. Kovassa pakkasessa se aina vääjäämättä muuttuu vedeksi ja jäätyy.
Ja talvellakin ilma on liian kuivaa mutenkin. yms.

Vain jos kukkula sattuu olevan hiekkaa, se voi olla niin kuiva ettei mitään kosteusjuttuja tarvitse huomioida.

Väitän että suomessa suurin osa kukkulosita on moreeniharjuja joissa maaperä sisältää ihan kylliksi myös hienojakoista ainesta joka nostaa kosteuden kapilaarisesti miltei äärettömän korkealle.

Siksi alapohja pitää aina rakentaa kosteusteknisesti fiksusti.

on tontti miltei parhaasta päästä, Salpausselän rinteessä, mutta ajattelin silti että asian kannattaisi paneutua.

Monella muulla sen sijaan ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri, varsinkin pk-seudulla näyttää että pitää rakentaa ihan mistä vaan sattuu jonkun pikku läntin saamaan.

raksaaja--sh kirjoitti:

Vain jos kukkula sattuu olevan hiekkaa, se voi olla niin kuiva ettei mitään kosteusjuttuja tarvitse huomioida.

Väitän että suomessa suurin osa kukkulosita on moreeniharjuja joissa maaperä sisältää ihan kylliksi myös hienojakoista ainesta joka nostaa kosteuden kapilaarisesti miltei äärettömän korkealle.

Siksi alapohja pitää aina rakentaa kosteusteknisesti fiksusti.

Lue lisää

Rakennusohjeissa sanotaan, että salaojan voi jättää laittamatta jos siihen on perusteltu syy. Mitä tälläiset syyt yleensä ovat? Voiko salaojan korvata minkälaisilla kapillaarikatkoilla?