Otsikossa olevan väitteen esittää tämän aamuisessa HS:ssa olevassa jutussa Iso-Britannian ehkä tunnetuin Suomen tutkija University College Londonin emeritusprofessori David Kirby, jonka kirja ”A Concise History of Finland” on juuri julkaistu. Kirja on nimestään huolimatta kaikkea muuta kuin suppea esitys.
Erinomaista suomea puhuva professori kumoaa yleisesti kuullun väitteen suomen kielen vaikeudesta. Hänen mielestään suomi on helppoa, koska sen kieliopin säännöt ovat niin selkeät.
”Suomen historia on tavattoman kiehtova”, sanoo professori Kirby. Hän viittaa kriisien läheisyyteen eli sisällissotaan, talvi- ja jatkosotaan ja isoon itänaapuriin.
Suomalaisten naisten erityistä emansipoitumista Kirby pitää myyttinä kuten suomen kielen vaikeuttakin. Hänen kokemustensa mukaan suomalaiset naiset osallistuvat harvoin tasavertaisina keskusteluihin edes akateemisissa piireissä. ”Naiset ovat omaksuneet vapaaehtoisesti kahvinkeittäjän roolin”, sanoo Kirby.
Kirbyn mielestä suomalaisilta puuttuu myös halu johtaa. Kalevi Sorsa on kertonut hänelle joskus 1970-luvun alussa, kuinka hän olisi halunnut hylätä pääministerin työt ja palata takaisin opiskelemaan. ”Myös Matti vanhanen on harmitellut julkisuudessa pääministeriksi joutumista”, toteeaa Kirby.
Kirbyn mukaan todellista johtamisen paloa on löytynyt vain Urho Kekkoselta ja Väinö Tannerilta. Lausumaa nyt jonkin aikaa mietittyäni on helppo yhtyä siihen. Siksi kai Kekkonen niin kovasti Tanneria ensin ihaili ja sittemmin pelkäsi. No, kyllä kai Paavo Väyrynenkin on sitä ”johtamisen paloa” esittänyt yli kykyjensäkin, ja sitä hänessä näkyy edelleen olevan.
Sitten sellaista Kirbyn näkemystä Kekkosesta, josta varmaan Oiva H. pitää (suoraa lainausta HS:sta):
”Urho Kekkosen 25-vuotinen presidenttikausi on saanut Suomessa pysähtyneisyyden ajan leiman, mutta Kirby tarkastelee asiaa toisenlaisesta näkökulmasta. Hän korostaa, että maa kävi Kekkosen kaudella läpi ennennäkemättömän yhteiskunnallisen muutoksen, vaurastui ja kehitti laajan sosiaaliturvan. Vaikka valtiojohto vehkeili idänsuhteilla ja politiikka suomettui, kansalaiset saattoivat vapaasti uppoutua länsimaiseen elämäntapaan.”
Kuin Oivan suusta! Silti en esitä vastaväitteitä nimenomaan tuosta asiasta. Ja nyt jätän tuomatta esille sen toisen näkökulman, jonka varmaan Kirbykin tuntee, mutta hänkin siitä hienotunteisesti vaikenee.
Niin, pitäisikö sitten Vanhasella tai muilla johtajillamme olla enemmän ”johtamisen paloa”? Lipposella se näkyy hiipuneen, mutta olisihan nyt taas tarjolla Väyrynen sellaista kaipaaville!
- - -
Tuosta käsityksestä suomen kielen vaikeudesta tulee mieleeni Kotibaarin omistajan silloin 15-vuotias Maria-tyttö Kyprokselta, Nicosian Neapolikselta. Tuo koulutyttö tarjoili aina iltaisin isänsä omistamassa baarissa. Hän puhui hyvää englantia ja lähes yhtä hyvää suomea, jonka hän oli oppinut suomalaisilta YK-sotilailta, jotka tuossa vaiheessa olivat olleet saarella vasta vajaat kaksi vuotta.
Maria opetti minulle Mikis Theodorakisin silloin suositun kappaleen Kaimos (Tuska), jonka osaan vieläkin ja joudun silloin tällöin sinibarettitilaisuuksissa esittämään. Pyysin, että hän rupeaisi opettamaan minulle enemmänkin kreikkaa. ”Ei siitä tulisi mitään”, sanoi Maria. ”Mitä, pidätkö minua niin lahjattomana”, kysyin. ”En, vaan kreikka on niin vaikea kieli”, sanoi Maria. ”No olethan sinä oppinut suomea, ja suomi on kai tosivaikea kieli”, sanoin minä. ”Ei ole, suomi on ihan helppoa”, sanoi Maria.
Toisille ovat helppoja nekin asiat, jotka toisille voivat olla hyvin vaikeita!
Erinomaista suomea puhuva professori kumoaa yleisesti kuullun väitteen suomen kielen vaikeudesta. Hänen mielestään suomi on helppoa, koska sen kieliopin säännöt ovat niin selkeät.
”Suomen historia on tavattoman kiehtova”, sanoo professori Kirby. Hän viittaa kriisien läheisyyteen eli sisällissotaan, talvi- ja jatkosotaan ja isoon itänaapuriin.
Suomalaisten naisten erityistä emansipoitumista Kirby pitää myyttinä kuten suomen kielen vaikeuttakin. Hänen kokemustensa mukaan suomalaiset naiset osallistuvat harvoin tasavertaisina keskusteluihin edes akateemisissa piireissä. ”Naiset ovat omaksuneet vapaaehtoisesti kahvinkeittäjän roolin”, sanoo Kirby.
Kirbyn mielestä suomalaisilta puuttuu myös halu johtaa. Kalevi Sorsa on kertonut hänelle joskus 1970-luvun alussa, kuinka hän olisi halunnut hylätä pääministerin työt ja palata takaisin opiskelemaan. ”Myös Matti vanhanen on harmitellut julkisuudessa pääministeriksi joutumista”, toteeaa Kirby.
Kirbyn mukaan todellista johtamisen paloa on löytynyt vain Urho Kekkoselta ja Väinö Tannerilta. Lausumaa nyt jonkin aikaa mietittyäni on helppo yhtyä siihen. Siksi kai Kekkonen niin kovasti Tanneria ensin ihaili ja sittemmin pelkäsi. No, kyllä kai Paavo Väyrynenkin on sitä ”johtamisen paloa” esittänyt yli kykyjensäkin, ja sitä hänessä näkyy edelleen olevan.
Sitten sellaista Kirbyn näkemystä Kekkosesta, josta varmaan Oiva H. pitää (suoraa lainausta HS:sta):
”Urho Kekkosen 25-vuotinen presidenttikausi on saanut Suomessa pysähtyneisyyden ajan leiman, mutta Kirby tarkastelee asiaa toisenlaisesta näkökulmasta. Hän korostaa, että maa kävi Kekkosen kaudella läpi ennennäkemättömän yhteiskunnallisen muutoksen, vaurastui ja kehitti laajan sosiaaliturvan. Vaikka valtiojohto vehkeili idänsuhteilla ja politiikka suomettui, kansalaiset saattoivat vapaasti uppoutua länsimaiseen elämäntapaan.”
Kuin Oivan suusta! Silti en esitä vastaväitteitä nimenomaan tuosta asiasta. Ja nyt jätän tuomatta esille sen toisen näkökulman, jonka varmaan Kirbykin tuntee, mutta hänkin siitä hienotunteisesti vaikenee.
Niin, pitäisikö sitten Vanhasella tai muilla johtajillamme olla enemmän ”johtamisen paloa”? Lipposella se näkyy hiipuneen, mutta olisihan nyt taas tarjolla Väyrynen sellaista kaipaaville!
- - -
Tuosta käsityksestä suomen kielen vaikeudesta tulee mieleeni Kotibaarin omistajan silloin 15-vuotias Maria-tyttö Kyprokselta, Nicosian Neapolikselta. Tuo koulutyttö tarjoili aina iltaisin isänsä omistamassa baarissa. Hän puhui hyvää englantia ja lähes yhtä hyvää suomea, jonka hän oli oppinut suomalaisilta YK-sotilailta, jotka tuossa vaiheessa olivat olleet saarella vasta vajaat kaksi vuotta.
Maria opetti minulle Mikis Theodorakisin silloin suositun kappaleen Kaimos (Tuska), jonka osaan vieläkin ja joudun silloin tällöin sinibarettitilaisuuksissa esittämään. Pyysin, että hän rupeaisi opettamaan minulle enemmänkin kreikkaa. ”Ei siitä tulisi mitään”, sanoi Maria. ”Mitä, pidätkö minua niin lahjattomana”, kysyin. ”En, vaan kreikka on niin vaikea kieli”, sanoi Maria. ”No olethan sinä oppinut suomea, ja suomi on kai tosivaikea kieli”, sanoin minä. ”Ei ole, suomi on ihan helppoa”, sanoi Maria.
Toisille ovat helppoja nekin asiat, jotka toisille voivat olla hyvin vaikeita!
Vastaukset 56
Vanhimmat
... oli päivän Hesarissa? Kuis sarjakuvissa meni?
En toki viitsi ruveta kertomaan kaikkea, mitä tuossa tänäänkin n. 40-sivuisessa lehdessä on. Paljonhan siinä on mielenkiintoista, kuten aina tuossa valtakunnan parhaassa tiedonvälittäjässä. Jopa Ilkkaakin paremmassa, usko pois!
Tilaapa oma lehti; kun olet sitä jonkin aikaa lukenut, ilman sitä et koe elämääsi elämisen arvoiseksi!
... sinä jaksat kertoa mitä Hesarissa milloinkin on. Likimain joka päivä, kai. Ja ihan ilman että kukaan pyytäisi.
Minä saan Hesarin tilaamatta. Mutta pienenä kuriositeettina voin kertoa, että sen tekijöillä elämä ei todellakaan tunnu elämisen arvoiselta.
Olen luullut, että SanomaWSOY on hyvä työnantaja enkä ole julkisuudessa nähnyt muuta. Kerropa lähteet, ei kuitenkaan riitä, että joku tuttavasi on tyytymätön, tutkittua faktaa tai edes julkisuuden lausuntoja. No, emeritushan todisti Helsingin surkeuden sillä, että kaksi hänen tuttavaperhettään on muuttanut Hämeenlinnaan eli onko sinullakin tällaista "faktaa".
Eli kirjoitahan sen sanat, niin minäkin opettelisin.
Onhan kappale nimeltään ”Tuska”, joten se sopii erinomaisesti kepussa vaalien vuoksi tihentyvään tunnelmaan.
Näin sen kreikankielinen teksti kuulostaa meidän kirjaimistollemme translitteroituna (noin Maria sen minulle opetti, ja niin minä sen laulan).
O Kaimos
Ine megalos, o gjalos
ine makri, to kima
Ine megalos, o kaimos
ine pikro to krima
Potami mesa mu pikro
to ema tis pligis su
Kja poto ema, pio pikro
sto stoma to fili, fili su
Vexeris ti ne pagonja
vratja khori, veggari
na miknori, sis pjastigmi
o fonos na, se parii
Potami mesa mu… jne…
Netistä löytyvät kappaleen kreikankieliset sanat ja perässä niiden suora suomennos. Säkeistöt siinä näkyvät olevan toisessa järjestyksessä kuin Marialta oppimassani (sen verran kreikkaa osaan, että kirjaimet sentään tunnen):
Ο Καημός - tuska: www.greekmidi.com/songs/theodorakis/kaymos.html
Ποτάμι μέσα μου μικρό Katkera joki sisälläni
το αίμα της πληγής μου. haavani veri.
..Και από το αίμα πιο πικρό .. Vertakin katkerampi
στο στόμα το φιλί σου .. on suudelmasi suullani ..
Είναι μεγάλος ο γιαλός On ranta suuri
είναι μακρύ το κύμα. ja aalto pitkä.
Είναι μεγάλος ο καημός On tuska suuri
είναι πικρό το κρίμα. ja menetys katkera.
Ποτάμι μέσα μου πικρό Katkera joki sisälläni ..
το αίμα ..
Δεν ξέρεις τι είναι παγωνιά Et tiedä mitä on jäätävyys
βραδιά χωρίς φεγγάρι yö ilman kuuta
να μη γνωρίζεις ποια στιγμή ettet tunne millä hetkellä
ο πόνος θα σε πάρει. kipu ottaa sinut valtaansa.
Ποτάμι μέσα μου πικρό Katkera joki sisälläni ...
το αίμα ...
Kiva, että tällä saitilla on mielenkiintoa kulttuuriinkin, eikä vain kepun politiikkaan! ;-))
Ps.
Nämä ovat myös harrastelijamuusikko Seppo Hietasen vapaasti käytettävissä. Ehkäpä esitämme tämän duettona jossakin kepun vaalitilisuudessa, minä kitara ja laulu, Seppo haitari ja itku. Itku siksi, että onhan siis kyseessä kappale nimeltä ”tuska”, ja itkuun Seppo on esittänyt täällä erityislahjakkuutta lukuisissa kirjeissään seriffille, web-mestarille ja yläpidolle.
... opetella ne septimisoinnut siihen mennessä. Muuten menee hyvä ulinaduetto pieleen.
Et näämmä malta laittaa yhtään kommenttia palstalle irvimättä kerikselle?
Tällä kertaa teit sen kuitenkin niin rakkaalla tyylillä, että veikkaan Sepon tirauttavan kyyneleen, kun lukee tämän:
"Ehkäpä esitämme tämän duettona jossakin kepun vaalitilisuudessa, minä kitara ja laulu, Seppo haitari ja itku."
Mun päiväni ainakin pelastit tuolla huumorinpläjäykselläsi.
Että tattis Sulle. ;-))))))))
Soitan ja laulan tuon Kaimos-kappaleen C-duurissa, joka on kitaralle helpoin sävellaji, A-mollin ohella. Kappaleen säestyksessä toistuvat lähinnä vain C, F ja G7 eli septimi, kaikki hyvin helppoja ottaa. No, joku Am ja ehkä myös Em sinne väliin tulee, mutta helppoja nekin.
Minun baritoniäänelleni sopisi paremmin alempi sävellaji, vaikkapa A-duuri, mutta tuon kappeleen luonteen mukaan se pitää laulaa niin korkealta kuin mahdollista ja suurta tuskaa värisyttäen!
Yksi korjaus kuitenkin. Toisen säkeistön ensimmäisen rivin viimeisessä sanassa. Näin se menee:
Potami mesa mu mikro
to ema tis pligis su
Kja poto ema, pio pikro
sto stoma to fili, fili su
Ehkä tuo oli vain kirjoitusvirhe sinulta.
…tuo ensimmäisen rivin viimeinen sana on mikro. Näkeehän sen tuosta kreikankielisestä tekstistä, jossa se alkaa myy-kirjaimella (μ), ja kolmannen rivin viimeinen sana alkaa pii-kirjaimella (π), ja on siis pikro. Kyllä Maria sen oikein minulle opetti, mutta minulle on tullut kirjoitusvirhe.
Mikro tietysti tarkoittaa pientä (mikro mono = pieni sydän!), mutta mitä pikro tarkoittaakaan, sitä en muista.
Tässä tuo säkeistö kreikankielisenä
Ποτάμι μέσα μου μικρό
το αίμα της πληγής μου.
Και από το αίμα πιο πικρό
στο στόμα το φιλί σου
Osaan kai kappaleen vielä myös suomenkielisenä, jollaisena sen ainakin Ragni Malmstén aikoinaan levytti.
Tuo kohta taitaisi kuulua
Et tuskaani sä tietää saa,
ei kylmyys voi sua saavuttaa,
mun rinnassain vaan aava, salainen,
on tunteiden ja tuskien…
Dramaattista!
Kekkonen oli tosiaan kunnon jätkä,jaoli Suomelle onni,että TAnner ei päässyt vallan puikkoihin.Hienosti kirjoitettu sinulta jälleenkerran,Tomppa pohojalaanen veljenikin olisi sinusta ylypiä,notta oot meirän miälestä taaskin oikiassa,
Silti en ole varma, onko oikea nimimerkki Ukki kovin otettu siitä, että hänen nikkiään varastelee tyyppi, joka ei kuitenkaan täytä iheilemansa esikuvan mittoja.
Eikö ihailuni enää kelpaa sinulle Jomppa?Enkö minä saa olla Ukki?Alkkaa jo tullamieleen,että se toinen hieman sekavia kirjoitteleva ukki oletkin sinä Jomppa,mutta et kai sinä sellaiseeen alentuisi,vasurit vain sellaista valehteleu tekevät,mutta sinähän olet keskustalainen,kun kerta täällä kirjoottelet..jatka samaan tyyliin,mutta elä sotke siihen toiseen nöhveröön,sitä pyydänsinulta JOMPPA.
se minun veljestäni vinoileva paskiainen on väärennös,tiedätkö sinä rakkiräkyttäjä,että tuollaisille kuin sinä,pistettäisiin kalu keuhkoon.minun jutussani on Ukin jälkeen kysymysmerkit.EN tiedä miten näistä Piruista pääsee eroon.Pitåisi tietenkin kirjautua,mutta eihän se näitä paskanheittäjiä hillitse,saisivat siitä vaan lisävirikkeitä.Jätä paskapää kuitenkin veljeni rauhaan,en pyydä vaan käsken.
Silloin, kun valtaa ei ole, sitä halutaan saada, mutta sitten kun valtaa on, niin vastuu pelottaa eikä enää halutakaan johtaa, koska johtaminen on vaikeaa ja vaatii tekemään myös ikäviä päätöksiä.
Luulen, että maltillinen Matti Vanhanen on liian kiltti johtajaksi. Kekkonen ja Lipponen eivät olleet kilttejä ollenkaan, siksi he jakavatkin mielipiteet hyvin jyrkästi puolesta ja vastaan.
Niinistöstä olisi johtajaksi, mutta mies taitaa olla lievästi sanoen sen verran mukavuudenhaluinen, ettei hän enää viitsi.
puolusta edes omaa ministeriä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000279&posting=22000000019030492
Vieläkö on ihka eläviä vallankumousta pelkääviä ihmisiä? Jopa nyt jotakin! Ansaitsee huutomerkin. En olisi ikinä uskonut. Kirjoittelepas tänne ahkerampaan, täällä on yksi omiin liemiinsä uponnut ja ajastaan jäänyt reliikki, tuo avaaja, todellinen käsipohjaa tervassa -tyyppi, jo ennestään. Ilman teidänkaltaisianne täällä tuskin viihtyisikään.
kannatuksella.
Jos joku ministeri jättää opiskelija-asiansa tuomatta ajoissa omiin esityksiinsä ja alkaa iltalypsää niitä budjettiriihen jälkeen, niin ei kai kukaan järkevä ihminen tuollaista touhua lähde tukemaan.
Karpelan läpinäkyvä tapa tehdä omaa kannatuksenkasvatuspolitiikkaansa On niin opportunistisen populistista taitamattomuudessaan, että sen huomaavat kaikki paitsi opiskelijat, jotka luulevat demareiden vieneen heiltä rahat, kun Karpela tallasi opiskelijoiden päälle käyttämällä heitä pelkkänä pelinappulana oman julkisuutensa tavoittelussa.
Kekkosen perinnöstä oli jo tuossa alempana avattu keskustelu.
että veetuilu alkaa heti,se ei ole enää Korhos kateutta,se on selvää KORHOS VIHAA.kun Jorma tekee avauksen,ja tosi asiallisen sellaisen,Professori Kirbystä,hänen kirjastaan,ja hänen arvioistaan,Suomesta ja Suomalaisista
politikoista,Kekkosesta alkaen,niin joku onneton
unari vertaa sitä sarjakuviin.Itse ajattelin että minä en enää koskaan, kehu Korhosen tekstiä,jos nämä rakkikoirat, lakkaisivat sen jälkeen,kuseksimasta kintuille.Nyt viimeisen kerran Jorma,avauksesi oli jalleen,LOISTAVA;LOISTAVA;LOISTAVA.
Kiitos siis lausunnostasi. Ja vaikka mielelläni tuollaisia lausuntoja kuulisin Sinulta vastakin, niin päätöksesi minun tukemisen lopettamisesta ymmärrän ja hyväksyn täysin.
Kukapa ehdoin tahdoin haluaa saada jatkuvasti sontaa silmilleen. Eikä kai tuollainen nikkisi jatkuva varastelukaan kivalta tunnu, vaikka se kertoneekin siitä, että asianomainen voro ihailee Sinua ja kdehtii minua siksi, että olen saanut tukeasi.
Tiedän kyllä, että henkisesti olet edelleen tukenani, josta kiitos! Oikein hyvää jatkoa kuitenkin myös täällä nettisurffailuissa, jossa taitosi on kehittynyt nopeasti.
(Oletko harkinnut mahdollista rekisteröitymistä? Se estäisi nikkivarkaiden toiminnan)
Nikkivarkaat ällöttävät, kumma ettei heille riitä yksi nimimerkki, vaan pitää montaa käyttää. Lapsoseni opetti minulle muuten äsken, että pilkun ja pisteen jälkeen pitää painaa sitä valkoista pitkää näppäintä siinä keskellä, samaa kuin sanojen välissä paineetaan. Esimerkiksi . , ! ? hehee näin se menee!
Kiitos Jomppa kauniista sanoistasi, minä jatkan edelleenkin sinun estotonta kehumistasi, seon vähintä mitä minä voin tehdä avustaakseni taistteelussasi demareita vastaan, jtaka valitsemallasi teillä.
Uskollinen ivailijasi Ukki
…ihan livenä? Varmaan yököttävä näky. Tyhjää täytyy olla elämä sellaisella nulikalla, joka on ottanut tehtäväkseen vain kahden ikämiehen kannoilla roikkumisen, oikean ukin ja minun. Ei ainakaan työ ja paremmat harrastukset ole rasitteina. Eipä niihin kai tuollaisella henkisellä potentiaalilla olisi mahdollisuuksiakaan.
Millainenhan mahtanet olla kun saavutat minun tai ukin iän? Elämäsi suurimpina saavutuksina muistelet sitä, että sait noin olla lähellämme, eikö niin?
Mutta eiköhän piru korjanne omansa jo kenties piankin ja vapauttane läheisesi piinasta. Lapsiahan tuollaisella nulikalla ei ole, eikä tule olemaankaan, mutta ehkä sinullakin on siskoja ja veljiä ja on ainakin ollut myös äiti. Voi, miten säälinkään heitä!
Tähtihetkenäsi tulet varmaan aina muistamaan, että suurin ihanteesi KapiKorhonen vastasi kerran sinulle! Kantakoon se muisto sinua todennäköisesti lyhyeksi jäävän elämäsi loppuun asti!
Muistatko keskustelun keskustan palstan keskustelukulttuurista. Siinä joku tai jotkut arvostelivat sinua ja keristä henkilökohtaisuuksiin menemisestä ja muusta epäasiallisuudesta
Katsoppas nyt tämäkin vastauksesi ja mieti.
Mitä ihmettä luulet saavuttavasi tuolla ruikkimisella. Käyttäisit mainostamaasi älyä ja kirjoittaisit teräviä, pistäviä, fiksuja ja muutenkin mielenkiintoisia vastineita.
Todista että hallitsen sen mitä mainostat itsessäsi.
Kiitos
Kuten eräs luuseri.
Varmaan yököttävä näky,niin luulen myös mutta itseppähän tuon sanoit.
http://galleria.suomi24.fi/JormaKKorhonen
Ei yökötä ollenkaan. Onneksi sinä et tuo kuvaasi saitille, hyi olkoon, ajatuskin puistattaa. Ihan oikeasti.
Älä sinäkään näytä naamaasi mutta kuva kielestä olisi kyllä paikallaan, tai ruskeahan tuo on näytit eli et.
Nyt on Jorma vähän uudistettu nimimerkkini uudistettu. Entinen Ukki, nykyinen Uusi-ukki. Ukki nimimerkki oli jo käytössä että en sitä voinut rekisteröidä. Nyt ei pääse koirat kintuille kuseskelemaan. Jatketaampa tästä illemmalla.
Onnittelen viisaasta ratkaisusta! Tervetuloa tänne kunnon kansalaisten joukkoon, jonka jäsenillä ei ole hävettävää itsessään, ja uskaltavat siis esiintyä tunnistettavina!
No, ei rekisteröityminenkään näy aina osoittavan sitä, ettei olisi syyttä itseään hävetä. Joku on rekisteröitynyt tuota ajattelematta silkkaa typeryyttään. Sinä et taatusti kuulu niihin. Joten: Tervetuloa!
(Kävin jo profiilillasi, kuten huomaat. Olet näköjään muutamia vuosia minua vanhempi. Minullakin on siis vielä toivoa vireän elämän jatkumisesta!)
.... kana( tarkoitan Kapi)) Sitten tuli tämä kapin oloinen muna (ukki). Mutta eipä näytä muna kauas pudonneen kanan takapäästä. Turha kapinkaan inttää kumpi oli ensin muna vai kana. Hengenheimolaisuus on silmiin pistävää ja siihen lienee perintötekijöilläkin tietty osuutensa..
Kyllä täällä tuossa rottalaumassa on ilkeämielisyydessään ja typeryydessäänkin lähes veroisiasi, mutta kanssasi samanlaisia harhoja näkeviä siinäkään ei taida olla. Eli sellaisia, että vihjailisivat minun ja ukin sukulaisuuteen, kenties jopa saman nahan sisässä olemiseen.
Minä olen sisarusteni vanhin, ja jo koko sukuni vanhin, sekä äitini että isäni suvun puolelta. Ja kun ukki on minuakin hiukan vanhempi, eli jo 75-vuotias (näkyy hänen profiililtaan), hän EI VOI olla minulle sukua.
Hänet kyllä tunnustaisin sukulaisekseni mielelläni. Mutta kauhistuttava olisi ajatus, että meissä - sinussa ja minussa - todettaisiin olevan etäistäkään sukulaisuutta!
Kyllä sinä olet täällä ihan lähisukulaistesi seurassa. On sielunveljesi Keris, on ukkisi, on isäntää ja emeriittaa. Mielipidepankissa aina ystävä. Tämä on se sinun ainoa ja oikea perhepiirisi, jossa käyt kertomassa mitä olet mistäkin lehdestä lukenut ja milloin menet nukkumaan. Vertaisryhmä onkin, hyvä on olla noinkin läheisriippuvainen. Vietä täällä vain koko loppuelämäsi. Täytyyhän elämällä olla arvoisensa loppu.
Kun erilaisista johtamistavoista puhutaan, suomalaisille tulee ensimmäisenä mieleen vänrikki Koskela ja luutnantti Lammio Tuntemattomasta sotilaasta.
Noista kärjistetyistä tavoista Kekkonen ja Tanner olivat lähempänä Lammiota, Vanhanen on Koskelaa.
Molemmilla johtamistyylit voivat onnistua. Tilanne suurelta osin ratkaisee, kumpi kulloinkin on parempi. Koskela-Vanhasen tyyli on tuottanut demareiden ja keskustan välille hyvän hallitussovun 12 vuoden riidan jälkeen ja hyvän kansantaloudellisen tilan.
Vanhasen tyyli tuli muutenkin odotettuun saumaan. Sille oli suorastaan tilaus Holkerin, Ahon ja Lipposen koppavana pidetyn olemuksen jälkeen.
Isossa-Britanniassa kovaa tyyliä ihannoidaan. Välillä kokeiltua John Majoria tuskin enää edes muistetaan.
Ja usko pois, että myös sotakoulujen johtamisopeissa korostetaan tuota samaa asiaa. Eli ei pidetä Lammion tyyliä joka paikassa sopivampana.
Usko pois sekin, että meikä vaatimattomalla sotilasurallaan pyrki ja kai useimmiten onnistuikin olemaan lähempänä Koskelaa kuin Lammiota, vaikka täällä ihan muuta on väitetty. Enemmän kuitenkin uskon niiden minut läheltä tunteneiden mielipiteisiin, joita kuulen silloin tällöin. Varmaan kuulen taas 16.-17-9. Keuruulla, jonne Esikuntakoulun luutnanttikurssien oppilaat - muutama kurssitoverini ja eniten entisiä oppilaitani - kokoontuu vuotuiseen vuoroin eri paikkakunnilla pidettävään kurssitapaamiseen.
Vanhasen johtamistyyli on kaukana Koskelasta. Kuten myös Lammiosta.
Koskela johti joukkoja esimerkillä ja omalla uhrautumisellaan, oli osa joukkuettaan. Vanhanen vetäytyy taustalle ja pysyy näkymättömissä, odottaen ohjeita jostain ylempää (demareilta). Venhanen on johtajana virkamies, Koskela oli tilanteen ymmärtävä toimija.
Hyvä, jos Vanhanen johtaa maan politiikkaa kuvaamallasi tavalla.
Julkisuudesta syntynyt kuva kertoo kuitenkin, että Vanhanen olisi vain kulissi, kun demarit johtavat maata Vanhasta hyväksikäyttäen.
Toivon, että sinun määritelmäsi Vanhasen johtajuudesta on oikeampi kuin minulle julkisuudesta syntynyt käsitys.
...myönnän, että taidat olla oikeassa.
Johtamisopeilla ei ole mitään virkaa.
Johtajan tehtävä on saada asiat tapahtumaan henkilökunnan (tai sotajoukon) avulla.
Tässä ei tarvita mitään johtamistyylianalysejä tai muita kvasioppeja, koska asiansa hallitseva ja tavoitteensa tietävä johtaja vaihtaa johtamistyyliä erittäin ammattimaisesti aina kun tyylin muutos saa aikaan, että päästään lähemmäksi tavoitetta.
Vuoroon porkkanaa, vuoroin piiskaa. vuoroin koskeloita vuoroin lammioita.
... on koulukiusaajan moraali, pinna palaa pari kertaa päivässä ja pienen pintaraapaisun jälkeen paska alkaa lentää, voi kuvitella olevansa Koskelan tyyppinen?
Eikös se Koskelakin pysytellyt enemmän taustalla ja odottanut ohjeita ylempää. Ei hakeutunut toisten upseerien seuraan (= kaiken maailman pöytiin ja ytimiin) ja toimi pitkälle komentojen rauhallisena välittäjänä tyyliin, "Niin, minä en tohon asiaan sinänsä puutu, mutta selvintä se on, että seisotte" tai "Eiköhän olisi syytä alkaa pitää kiirettä".
Tarkoituksellista esimerkkiä ja omaa uhrautumista tavoitteli kaiketi lähinnä Kariluoto, kun siihen tilanteeseen oli ensimmäisen kerran joutunut.
Linna ei muuten asettanut näitä kolmea erityylistä johtajaa kärjistetysti vastakkain siinä mielessä, että heistä joku olisi ollut sotilaallisen tilannetajun kannalta erityisen heikko. Sosiaalinen tilannetaju on se pointti, mihin Linna on päässyt luonteita kärjistämällä.
Linnan teksti antaa sijaa monille tulkinnoille.
Esimerkin voi antaa kovasti yrittämällä kuten Kariluoto, tai olemalla esimerkki tekemättä siitä numeroa edes itselleen kuten Koskela
Vanhasta ei kyllä Koskelaan voi verrata. Vanhanen ei laita itseään peliin muiden puolesta kuten Koskela räjäyttäessään kasapanoksella vastustajan bunkkerin jne. Kun oma joukkue kapinoi lähtöä vastaan niin Koskela laittoi repun selkään ja sanoi nuo siteeraamasi sanat. Pulina loppui siihen. Kepussa kun vaalitappioiden jälkeen kapinoitiin niin Vanhanen ei tehnyt mitään, ei varsinkaan laitanut itseään likoon, Kalli kantoi vastuun. Taitaa Matilla olla mielessä Virolaisen sanat Väyryselle kun tämä asetti puheenjohtajan arvovaltanssa peliin Karjalaisen puolesta; ei pidä laittaa arvovaltaa peliin jos arvovaltaa ei ole.
Vanhanen on esikuntaupseeri jolle operatiivinen toiminta on vaikeaa, siksi hän pysyy enemmän harmaana taustana jonka erottaa tapetista vain kirkkaan värinen kravatti jos Susa on sellaisen sattunut Matin kaulaan sitaisemaan. Esikuntaupseerien vahvuudethan tiedämme, kuten heikkoudetkin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000019060919
...tuossa tilanteessa! Kyllästyy se sitkeinkin lopulta toimimaan hänen kannassaan roikkuvan mitättömyyden tukipuuna.
Lue sitä edelliset, niin ymmärrät. Jos ymmärrät.
TAAS oli avaukseni näköjään ajan hermolla, kun se nopeasti tuotti tuollaista satoa!
Tyytyväinen olen siitä, että se antoi aineksi myös niille, joilla on ajatuksia ja näkemyksiä asiasta. Tosin avauksessa on ulottuvuuksia, jotka ovat jääneet huomiotta.
Täytyy kai minun olla tyytyväinen myös siitä, että tarjosin TAAS mahdollisuuden noille mitättömyyksille, onnettomille reppanoille, purkaa pahaa oloaan.
Mutta kun nuo turhimukset alkoivat joo uudella avauksellaan jauhaa samaa, silloin laitoin sinne vastineen, joka jääköön nyt tähän, kun heidän avauksensa näkyy tulleen jo poistetuksi:
Tiedoksi turhimuksille!
Kirjoittanut: JormaKKorhonen 29.8.2006 klo 15.05
Vaikka tunnen ymmärtämystä vähäisimpiä veljiäni kohtaan ja minulla on myös auttamisenhalua, niin rajansa kuitenkin kaikella. Minulla ei ole loputtomiin velvollisuutta koettaa kohottaa heikkoa itsetuntoanne antamalla teille enempää huomiota vastauksillani. En siis jaksa enää olla tukipuunanne.
Vaikka kaikki kovin heikkoja olettekin, koettakaa kuitenkin saada jotain tukea toisistanne, jottette ihan luhistuisi.
Koettakaa ensin lakata häpeämästä omaa mitättömyyttänne, hyväksyä itsenne sellaisena kuin olette - eiväthän kaikki voi olla kapeja! Ehkäpä sitten uskallatte astua esiin puskistanne ja rekisteröityä! Sen jälkeen suuri Kapi saattaa taas vastailla teille!
- - -
Nyt saavat nulikat pitää vaikka minkälaista peliään minun sekaantumatta asiaan. Enkä vähään aikaan vastaile muillekaan, sillä nyt lähden lueskelemaan päivälevolle.
Toivottavasti ei käy niin kuin betonimyllärille, joka joutui hullun pään sisään ja näki kerismäisiä kauheuksia Lauri Viidan samannimisessä runossa, jota minäkin olen täällä joskus referoinut. Näythän alkoivat tästä:
Lankulla lojuin.
Aamiaismuona
liukeni hiljaa vatsaan.
Hahmo poliisipatsaan
himmeni portin luona,
jossakin kärysi piki
Sää on lämmin.
Luomi painuu kiinteämmin.
ja erinäisten vaiheiden jälkeen sitten...
Tullut olen luiseen palloon -
toden totta, ihmiskalloon!
Jokin ääni selittää:
- Tämä on se sairas pää,
jossa hulluus suikiää...
jne...
No, minun mahdolliset päiväuneni ovat varmaan kauniimpia!
sairaasta päästä.
Käyt pahasti ylikierroksilla.
... siis tämän ko. emerituksen vailla minkäänlaisia tarkastelutaustojen eksplikointeja huitaisema juttu on tällä palstalla purskahtanut toiseen potenssiinsa kun vähän samanlainen joskin totaalisen oppimaton äijäpaha on rusnannut siitä obligatorisen (ei oblikatorisen, Korhonen huom!) päiväkäskynsä.
Huonosti menee. Molemmilla. Eikä keskusteluakaan taas syntynyt muusta kuin Korhosen toivomalla tavalla hänen persoonallisuudestaan. Keskustelu on ollut yhtä toivoton kuin korhosen persoonallisuuskin.
Keskiajalla oli Saksan Hameln-nimisessä kaupungissa kuulu rotanpyydystäjä, joka huilunsoitollaan houkutteli rotat koloistaan ja johdatti ne viereiseen Weser-jokeen, jonne rotat hukkuivat.
Sinä olet kuin se Hamelnin pillipiipari. Saat rotat ulos koloistaan. Ylläpito voisi olla se Weser-joki, joka hukuttaisi ne rotat, vaan kun ei siinä näy olevan tarpeeksi virtaamaa, niin rotat aina uivat takaisin.
Mutta sinulla työtä riittää. Joten annahan huilun soida!
Siis mainio pillipiipari kootessani rottalauman, kuten nytkin. Ihan tarpeellinen virka täällä kuten oli siellä Hamelnissakin. Tietysti minäkin tunnen tuon jutun.
Hyödyllinenkin koen olevani. Eivätpähän nuo rotat hypi muiden silmille silloin, kun ovat kimpussani. Rottina minä heidät todellakin näen, harmaina siimahäntinä heitä siellä pusikoissaan vilistää.
Ja jos ajattelen heitä vähäisimpinä veljinäni, niin hyödyllinen olen silloinkin: he saavat huonolle itsetunnolleen tukea siitä, että uskaltavat sieltä piiloistaan ruiskia pienen sielunsa eritteitä minun, suuren kapin, avauksille! Tehkööt toki niin, sillä eivät ne silmilleni asti tule. Ja kasvavathan lukijamääräni ja siis maineeni noinkin!
Huilua en soita, nokkahuilua kyllä vähän, eikä tässä kitaraakaan tarvita: pieni poskensoitto rottalauman saa liikkeelle. Toimisipa tosiaankin tuo ylläpito siten kuin se Weser –joki siellä Hamelnissa, niin ehkä rotat lopulta loppuisivat täältäkin!
Pian poistetun avauksen jälkeen sama rotta teki uudestaan saman avauksen, ja siihen kertyi ainakin parikymmentä rottien ulosteläjää.
Oiva Härkönenkin julkitoi paheksuntansa ja ilmoitti pyytäneensä ylläpitoa rottien pelin lopettamaan, ja sai rotat myös omille silmilleen!
Nyt se taas näkyy poistuneen, mutta varmaan kohta taas tulee uudestaan. Rotat ovat varsin sitkeitä otuksia!
On ylläpito putsannut tätäkin jonoa, sillä enimmillään siinä oli jo yli 50 viestiä. Lienee poistanut haisevimmat rottien ulosteet.
...tuossa aikani lueskeltuani otin pienet, makeat tirsat, ja sitten keitin kahvit. Lienenkö jäänyt mitään paitsi? Tuskinpa vain.
Ymmärrän hyvin, että tuo nulikoiden - anteeksi, rottien - leikki ärsyttää Oivaa, sillä hän on sentään vakavahenkinen kunnon mies.
.... korhosjutut päättyivät paskaan.
Tårta på tårta. Alkaa vaikuttaa toistumispakolta.
…olenko todellakin lähes tärkeintä suurelle joukolle kepulaisia? Miksi ihmeessä he muuten niin minua seuraisivat ja tekisivät avauksiakin minusta niin, että ylläpito ei tahdo pysyä perässä niitä poistelleessaan. Montako lienee tänäänkin jo ollut.
Mielestäni minulla on melkoisesti ajatuksia ja näkemyksiä monista asioista, ja niistä yritän täällä puhua, mutta heti kääntävät puheen vain minuun ne, joilla ei ole mitään mielipiteitä esille ottamastani asiasta. Miksi? Mikä minussa heitä niin ärsyttää? Olenko heidän mielestään liian ylivertainen heille?
Käsittämätöntä. Minä olen VAIN toimiupseeri evp., eläkkeellä oleva isännöitsijä, sotilasarvoltanikin VAIN kapteeni, enkä enää edes reservin upseeri, kun ainoastaan kenraalit kuuluvat reserviin yli 60-vuotiaina, elämänsä loppuun asti.
Enkä ole minkään puolueen jäsen, en edes kovin kiinnostunut politiikasta, ja varsinkaan kepuun minulla ei ole mitään yhtymäkohtia. ei edes sitä kepukaunaa, jota yksinkertaisimmat ovat täällä näkevinään.
Ja todellisuudessa olen hyvin sopuisa mies, jolla on omat läheisensä ja hyvät suhteet heihin ja myös kohtalaisen suuri ja monille elämänaloille ulottuva ystävä- ja varsinkin kaveripiiri. Useimpien minut tuntevien mielestä olen luultavasti hauskakin mies, enkä varmaan yhdenkään mielestä riidanhaluinen.
Olen kyllä kiinnostunut hyvin monista asioista, kuten monet avauksenikin osoittavat, melkein kaikesta inhimillisestä. Myös sellaisista asioista, joihin minulla ei ole mitään professionaalista yhtymäkohtaa pätevyydestä puhumattakaan. Omissa piireissäni ei pidetä lainkaan pahana, että niihinkin osoitan kiinnostusta, päinvastoin. Toiminhan muutamina vuonna jo eläkkeellä ollessani mm. Tiedekeskus Heurekan vapaaehtois-oppaana, siis pelkästä kiinnostuksesta, palkatta.
No, kai minusta täällä tarpeeksi tiedetään, jos se tieto halutaan vastaanottaa ja ymmärtää. Mitäpä enää enempää puhumaan asiasta, mutta ihmetyttää se vain, että joukko kepulaisia on nostanut minut kepun politiikan keskiöön, saitin tärkeimmäksi – vihatuimmaksi ja sen takaa ilmenee, että myös kadehdituimmaksi – henkilöksi.
Mutta onhan minulla täällä tärkeä tehtävä, kuten joku on tänään määritellyt:
Sinä Korhonen olet
Kirjoittanut: mainio pillipiipari! 29.8.2006 klo 16.27
Keskiajalla oli Saksan Hameln-nimisessä kaupungissa kuulu rotanpyydystäjä, joka huilunsoitollaan houkutteli rotat koloistaan ja johdatti ne viereiseen Weser-jokeen, jonne rotat hukkuivat.
Sinä olet kuin se Hamelnin pillipiipari. Saat rotat ulos koloistaan. Ylläpito voisi olla se Weser-joki, joka hukuttaisi ne rotat, vaan kun ei siinä näy olevan tarpeeksi virtaamaa, niin rotat aina uivat takaisin.
Mutta sinulla työtä riittää. Joten annahan huilun soida!
No, eihän mikään täällä tapahtuva kovin vakavaa ole, joten älköön kukaan ottako murhetta edellä esittämästäni.
Hyvää yötä!