Valtiovarainministeri Niinistö olisi myynyt Soneran osakkeita pois silloin kun niitten arvo oli kaikkein korkeimmillaan ja olisi maksanut myyntituloilla jopa puolet valtionvelasta pois... tulevaisuutta ajatellen.
Kuitenkin kepu asettui jarruksi yhdessä tuomiojalaisten vasemmistodemareitten kanssa. Kaupat jäi tekemättä.
Myöhemmin Soneran arvo romahti ensisijaisesti siksi, että yhtiöstä ei tullut omistajan ts. valtion suuntaan oikeaa tietoa. Ainoa valtion poliitikkoedustaja Sonerassa oli Pauli Saapunki (KESK), hallintoneuvoston pj. Herra ei edes vaivautunut käymään yhtiön hallituksen kokouksissa vaikka hänellä olisi ollut puhe- ja läsnäolo-oikeus. Ei ihme jos Soneralle kävi niinkuin kävi.
Kuitenkin kepu asettui jarruksi yhdessä tuomiojalaisten vasemmistodemareitten kanssa. Kaupat jäi tekemättä.
Myöhemmin Soneran arvo romahti ensisijaisesti siksi, että yhtiöstä ei tullut omistajan ts. valtion suuntaan oikeaa tietoa. Ainoa valtion poliitikkoedustaja Sonerassa oli Pauli Saapunki (KESK), hallintoneuvoston pj. Herra ei edes vaivautunut käymään yhtiön hallituksen kokouksissa vaikka hänellä olisi ollut puhe- ja läsnäolo-oikeus. Ei ihme jos Soneralle kävi niinkuin kävi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sonera meni ruotsalaisille Lipposen ja Perssonin lehmänkaupalla, mutta ei Lipponen saanut itseään komission puheenjohtajaksi, vaikka kuinka täällä media hehkutteli hänen erinomaisuuttaan.
Perssoni naureskeli Lipposelle.
Riitäisivätkö edes hallituksen rahkeet selvittää Erkki Liikasen osuutta EU:n sisällä ja eritoten täällä Soneran yhteydessä tapahtuneeseen UMTS -suuronetomuuteen?
Tuskin kuitenkaan koskaan saamme virallista totuudenmukaista selvitystä siitä mikä taho ja voimatekijä ja kuka alkuunpanija löytyy vuonna 1999 alkaneen Euroopanlaajuisen UMTS-massapsykoosin taustalta!
Hyvin suojattu ja jopa voimakeinoin pimentoon työnnetyn huhun mukaan olisi UMTS:n sylttytehtaan osoite ollut EU:n teollisuuskomisaari Erkki Liikasen työpalatsissa.
Ennen UMST-kautta eletystä ajasta on syytä valottaa taustatiedoksi:
Erkki Liikanen oli viimeisinä päivinään EU:n budjettikomissaarina saman oloinen olmi kuin H. Holkerin hallituksessa VM:n valtioneuvoston käytävillä horjuessaan.
VM:na 1989 "Nassun meni kalvakkaaksi ja kylmään tuskan hikeen" kun hänellekin viimeisten joukossa kirkastui käsitys osallisuudestaan suurtuhoon, vahvan markan ja laman hirmuisiin onnettomuuksiin.
Vastuitaan pakoon hän pääsi EU:n suurlähettilääksi, jonne Hakaniemen ylimykset määräsivät hänen ohi kaikkien virkaiältään, urallaan sekä pätevyydessään ylivoimaisten suurlähettiläitten.
Sitten EU-liitoksen myötä hän sai kuin suuren satiirisen draaman surullisen hahmon klovnina EU:n budjettikomissaarin viran, vaikka hänen taitonsa olivatkin vaarallisen olemattomia vastat edes puseronhihan tasoisella kalkulaatorillaan kotimaistenpuuhiensa tilinpidosta. Viite; teiniliitto, vapaa markka, pamkkikriisi, lama ja suurtuho.
Jo ennen noita päiviä tiedettiin että reipas merkantti oli Erkkiä osaavampi kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatijana kuten myös liikelaskennassa, joskaan perustaidoilla eikä osaamiseen liittyvillä seikalla ole ollut usein muulloinkaan sanottavaa merkitystä sosialistien kellokkaitten palkintojenjakotilaisuuksissa.
Kun EU:n rahatalous sitten karkasi Komissaari Erkki Liikasen käsistä täydeksi kaaokseksi, lähes samankaltaiseen sekavaan tilaansa kuin hänen VM:n aikana meillä kotimaassa tapahtui, puutuivat jotkut vastuulliset EU-virkailijat pakkotilanteessa asioitten kulkuun. Pian olikin koko komissio saamassa potkuja ja pahimmillaan joutumassa rikostutkimusten kohteeksi. Väärinkäytesten ja kähminnan näärällä ei ollut ollut mitään rajoja!
Sitten EU:n ylimmät päättäjät arvioivat että potkut ja syytetoimet saattaisivat vahingoittaa koko EU:ta ehkä peruuttamattomalla tavalla.
..JA niin potkujen ja syytetoimien asemasta Erkki Liikanen palkittiin raskaalla Teollisuuskomissaarin salkulla!
Moinen kuolemaa halveksuva hazardi kuvaa kristallinkirkkaasti EU:sta paljastuvaa "veristä totuutta", jolla ei ole mitään yhteyttä EU:sta välittyvän ulkoisen siloitellun kuvan kanssa.
Liikanen esitti teollisuuskomissaarin linjapuheessa nostavansa EU:n maailman talousmahtien ykköseksi ohi USA:n apunaan teollisuuden IT-teknologian ja Euroopan vapaan ilmatilan, sekä uuden, maailmoja syleilevän kolmannen polven modernin osaamien avulla.
Tässä alustukseksi tiedossa olevaa asiaa aiheesta!
Nyt pitäisi selvittää, tai ainakin yrittää saada julkisuuteen mikä asema Erkki Liikasella oli meitäkin Sonera -sotkujen kautta kolkosti kohdelleessa EU:n laajuisessa UMTS-hysteriassa!
Eriutyisesti täytyy painottaa, että vastaavan mittaista romahdusta ei maailmalla ole tapahtunut sitten 1930 pörssiromahduksen ja laman.
Monet ovat valmiita lyömään ”kivitalon Härmästä” vetoa, että meilläkin näytelty häpeällinen Sonera - UMTS -skandaali sai alkunsa nimen omaan Erkki Liikasen suorista lämpimistä suhteista suoraan sylttytehtaan pääkonttorille Hakaniemeen, Paavo Lipposen pyhimpään.
Yleisesti pidetään selvänä, että Paavo Lipposelta itseltään ei löydy mitään niin laaja-alaista ja syvällisiä kykyjä edes sekoillakseen niinkin huimapäisen idean kanssa UMTS kaikkineen oli. Lipposen osuus oli kuitenkin keskeinen, jotenka jutun täytyi kehittyä jonkun taitavamman kikkailijan ohjauksessa. Erkki Liikanen sekä yhdessä Koiviston kaltaisen talousneron kanssa saattaisivat hyvinkin tulla kysymykseen Lipposen taluttajina tuolle kamalalle harhan suuronnettomuuden ja Soneran tuhon tielle, 24 mrd markan UMTS-sekoiluun, jollaisella retkellä ei hän (Lipponen) sitten pätevien todisteiden mukaisesti tiennyt edes käyneensä.
Entä komissaari Olli Rehn EU:n komission ytimessä?
Vaikka komissaari Rehn ei saisi laitettua tikkua ristiin entisen esimiehensä Erkki Liikasen tekemistens elvitystyön suhteen, niin juttuun voidaan silti suhtautua hieman ironisella huumorilla..: Kyllä sen moni muukin saattaa silti tietää…
UMTS –suuruudenhulluus lienee sen kaltaisia elämää suurempia asioita, joiden perimmäinen totuus vaietaan ikuisesti kuoliaaksi.
Niin käy kun mielistellään rahapiirejä.
Lipposen hallitus teki optiosopimukset Fortumin kanssa.
Hellurei demarit.
.. hämäys mielessä heittelet.Mikä mieltäsi piinaa...
Valtion olisi tullut luopua Sonerasta kokonaan viimestään silloin, kun näitä huutokauppoja alettiin järjestää pitkin Eurooppaa. Suuri synti ei olisi ollut, vaikka Sonerasta olisi luovuttu pienemmälläkin kurssivoitolla jo aikaisemmin.
Valtion ei tule osallistua sellaiseen riskibisnekseen, mihin valtio-omistajan asiantuntemus ei riitä. Jälkeenpäin on helppo arvostella huutokauppoihin osallistumista. Kaikki suuret teleoperaattorit olivat niissä mukana, koska markkinoita jaettiin sillä tavoin. Poisjättäytyminen olisi näivettänyt Soneran puhtaasti kotimaiseksi toimijaksi ja kurssi olisi laksenut myös siinä tapauksessa. Kurssissahan oli nimenomaan leivottuna sisään odotusarvoja. Se ei vastannut kotimaisen liiketoiminnan tulosta.
Nokia on samanlainen riskiyhtiö kuin Sonerakin. Sillä on mennyt hyvin, mutta on täysin mahdollista, että jonakin päivänä voi tulla vakavia takaiskuja. Kukaan ei kuitenkaan tänä päivänä arvostele sitä, että Nokian valitsema suunta on väärä ja riskialtis. Valtion tulee visusti pysyä erossa tällaisista yrityksistä, koska valtiomistaminen tällaisissa ei kuulu valtion tehtäviin millään muotoa markkinatalousjärjestelmässä.
muistaakseni huomattavan osan Soneraa valtiolta oli ostanut aikaisemmin joku sveitsiläinen sijoittajaryhmä. Tuon kaupan yhteydessä sovittiin, että valtio ei myy seuraavan kahden vuoden aikana osakkeita kenelläkään halvemalla kuin (oliko se 80e) kuin mitä sveitsiläissijoittajat olivat maksaneet. Tuon kahden vuoden kuluttua hinta pörssissä oli jo reilusti alle tuon sovitun. Valtio ei siis ilma sopimusikkomusta olisi voinut myydä osakkeita niiden kurssin ollessa korkeimillaan.
...oli se, että Soneran hinta oli kohonnut tähtititeelliseksi. Hyvin kyseen alaista on se, olisiko maailmasta löytynyt ostajaa kymmenien miljardien osakepotille. Siis pienen Suomen teleyhtiön osakkeille, jolla oli Saksassa vain jalka oven raossa tuntemattomille umts-markkinoille. Riski siis olisi melkoisen varmasti liian suuri kenelle tahansa.