Sosiaalisesta luototuksesta

Nimimerkki Baltic Storm on alemassa ketjussa propagoinut sosiaalisen luototuksen puolesta niin käsittämättömin perustein, että niitä on syytä ruotia omassa ketjussa. Perustelut ovat lähinnä tässä: http://www.voy.com/61461/277.html

Käytännössä linkissä esitetty malli on sitä, että kaikki antolainaus siirrettäisiin pankeilta valtioille, mitään täytäntöönpanooikeutta ei suoritushäiriön sattuessa olisi ja että valtio yksinkertaisesti painaisi tarvittaessa lisää rahaa. On sanomattakin selvää että tämä (muiden myöhemmin esitettävien ongelmien lisäksi) johtaa ennen pitkää hyperinflaatioon ja on siten pahaksi koko kansantaloudelle.

Mutta miksi sosiaalinen luototus sitten on pahasta myös rajoitetummassa mittakaavassa? Syy on yksinkertainen: yksityisessä antolainauksessa lainanantaja sijoittaa omia rahojaan (myös pankeilla on viime kädessä tämä vastuu), jolloin luotonsaajan luottokelpoisuus arvioidaan aina paremmin kuin valtion suorittamasssa sosiaalisessa luototuksessa, jossa valtio käyttää muiden (=veronmaksajien) rahoja. Toisin sanoen sosiaalisissa luotoissa takaisinmaksun poisjäämisen riski on aina suurempi.

Miksi tämä sitten pahasta, jos sosiaalisella luototuksella voidaan monissa tapauksissa auttaa yhteiskunnan kovaosaisia pääsemään takaisin liiketoimintaan?

Nyt pitää muistaa, että kaikessa luototuksessa ei ole kysymys pelkän rahan lainaamisesta vaan olemassa olevan reaalipääoman jakamisesta. Reaalipääomaa taas on kunakin hetkenä rajallinen määrä. Lainaa myönnetään aina tiettyyn tarkoitukseen, esimerkiksi yksittäistapauksessa köyhälle maanviljelijälle uuden traktorin hankintaan. Traktoreita on kuitenkin aina rajallinen määrä, ja ellei kyseinen kovaosainen farmari olisi sosiaalisen luototuksen kautta saanut kyseistä traktoria, se olisi päätynyt jonkun muun käyttöön.

Tämä johtaa siihen, että sosiaalisessa luototuksessa, vaikka se yksittäistapauksessa johtaisikin takaisunmaksuun ja "oikeudenmukaisuuden" toteutumiseen, niin suuressa mittakaavassa ja pitkällä aikavälillä se johtaa AINA reaalipääoman (kaikkien tuotantoresurssien) jakautumiseen tehottomammin, kuin jos antolainaus säilyisi kokonaan yksityisillä. Tämä taas on koko kansantalouden kannalta aina huonompi vaihtoehto.

Sosiaalisen luototuksen puolestapuhujat ajavat lyhtynäköistä politiikkaa (eivät näe seurauksia pitkällä aikavälillä) ja näkevät ainoastaan yhdelle ryhmälle aiheutuvat positiiviset seuraukset (kun taas täysin unohtavat, että parempaan lopputulokseen olisi kenties voitu päästä, mikäli sosiaalisella luototuksella kanavoitu reaalipääoma olisi voitu laittaa tuottavampaan käyttöön).
5295
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

eikö kuitenkin olisi mahdollista lopettaa marginaalilainausjärjestelmä. Sehän on vain käytännössä lupa painaa rahaa, yksityispankeille, vaikka rahan painamisen pitäisi olla vain keskuspankin asia.

Eli pankki lainaisi vain asiakkaiden rahaa tai keskuspankilta lainaamaansa rahaa ilman oikeutta lainata 10 kertaa enemmän mielikuvitusrahaa. Tällöin keskuspankin ja sitä kautta valtion tulot nousisivat lisääntyvien lainakorkojen maksun myötä.

Äänestä
  • Siis mitä?

    Keskuspankki painaa rahaa ja lainaa sitä pankille. Pankki puolestaan lainaa sen asiakkaalle. Asiakas ostaa sillä jotain, ja joku muu saa rahaa. Joku muu tallettaa rahat tililleen. Pankilla on taas rahaa, jota se voi lainata eteenpäin jne.

    Tämä on ihan kansantaloustieteen alkeisoppikirjasta löytyvä periaate. Rahan määrä moninkertaistuu siihen verrattuna, mitä sitä on laskettu liikkeelle. Korot pyörivät tietysti joka suuntaan koko ajan ja raha vaihtaa omistajaa.

    Jos maksetuista koroista suurempi osa kanavoituisi keskuspankille, tämä olisi pois yksityisiltä sijoittajilta ja siten pois talouskasvusta. Tämä puolestaan pienentäisi valtion verotuottoja. Mitä siis halusitkaan saada aikaan?

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Siis mitä?

    Keskuspankki painaa rahaa ja lainaa sitä pankille. Pankki puolestaan lainaa sen asiakkaalle. Asiakas ostaa sillä jotain, ja joku muu saa rahaa. Joku muu tallettaa rahat tililleen. Pankilla on taas rahaa, jota se voi lainata eteenpäin jne.

    Tämä on ihan kansantaloustieteen alkeisoppikirjasta löytyvä periaate. Rahan määrä moninkertaistuu siihen verrattuna, mitä sitä on laskettu liikkeelle. Korot pyörivät tietysti joka suuntaan koko ajan ja raha vaihtaa omistajaa.

    Jos maksetuista koroista suurempi osa kanavoituisi keskuspankille, tämä olisi pois yksityisiltä sijoittajilta ja siten pois talouskasvusta. Tämä puolestaan pienentäisi valtion verotuottoja. Mitä siis halusitkaan saada aikaan?

    tuotot menevät pankkiosakkeiden omistajien sijaan keskuspankille. Rahaa syntyy sama määrä mutta saajapuoli on eri. Yksityissijoittajien sijaan koko yhteiskunta.

    Yhteiskunta hyötyisi paljon enemmän kun saisi koko korkotuoton sen sijaan että saisi vain veroprosentin korkotuotosta.

    Marginaalilainausjärjestelmä ei ole mitään muuta kuin laillistettu oikeus painaa rahaa, minkä pitäisi toisaalta olla vain keskuspankin oikeus.

    Äänestä

olin käsittänyt täysin väärin sosiaalisen luototuksen. Luulin, että kyseisellä luotolla autetaan ihmisiä tilapäisessä reaalipääomakriisissä, jotta he eivät tippuisi yhteiskunnan ulkopuolelle "nauttimaan" sosiaaliturvasta.
Vai luototetaan sillä traktoreita... ja vielä varastettuja ! Ei juma....

Äänestä
  • Et sitten edes halua ymmärtää vai?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


sivusta seuraaja kirjoitti:

Nimimerkki Baltic Storm on alemassa ketjussa propagoinut sosiaalisen luototuksen puolesta niin käsittämättömin perustein, että niitä on syytä ruotia omassa ketjussa. Perustelut ovat lähinnä tässä: http://www.voy.com/61461/277.html

Käytännössä linkissä esitetty malli on sitä, että kaikki antolainaus siirrettäisiin pankeilta valtioille, mitään täytäntöönpanooikeutta ei suoritushäiriön sattuessa olisi ja että valtio yksinkertaisesti painaisi tarvittaessa lisää rahaa. On sanomattakin selvää että tämä (muiden myöhemmin esitettävien ongelmien lisäksi) johtaa ennen pitkää hyperinflaatioon ja on siten pahaksi koko kansantaloudelle.

Mutta miksi sosiaalinen luototus sitten on pahasta myös rajoitetummassa mittakaavassa? Syy on yksinkertainen: yksityisessä antolainauksessa lainanantaja sijoittaa omia rahojaan (myös pankeilla on viime kädessä tämä vastuu), jolloin luotonsaajan luottokelpoisuus arvioidaan aina paremmin kuin valtion suorittamasssa sosiaalisessa luototuksessa, jossa valtio käyttää muiden (=veronmaksajien) rahoja. Toisin sanoen sosiaalisissa luotoissa takaisinmaksun poisjäämisen riski on aina suurempi.

Miksi tämä sitten pahasta, jos sosiaalisella luototuksella voidaan monissa tapauksissa auttaa yhteiskunnan kovaosaisia pääsemään takaisin liiketoimintaan?

Nyt pitää muistaa, että kaikessa luototuksessa ei ole kysymys pelkän rahan lainaamisesta vaan olemassa olevan reaalipääoman jakamisesta. Reaalipääomaa taas on kunakin hetkenä rajallinen määrä. Lainaa myönnetään aina tiettyyn tarkoitukseen, esimerkiksi yksittäistapauksessa köyhälle maanviljelijälle uuden traktorin hankintaan. Traktoreita on kuitenkin aina rajallinen määrä, ja ellei kyseinen kovaosainen farmari olisi sosiaalisen luototuksen kautta saanut kyseistä traktoria, se olisi päätynyt jonkun muun käyttöön.

Tämä johtaa siihen, että sosiaalisessa luototuksessa, vaikka se yksittäistapauksessa johtaisikin takaisunmaksuun ja "oikeudenmukaisuuden" toteutumiseen, niin suuressa mittakaavassa ja pitkällä aikavälillä se johtaa AINA reaalipääoman (kaikkien tuotantoresurssien) jakautumiseen tehottomammin, kuin jos antolainaus säilyisi kokonaan yksityisillä. Tämä taas on koko kansantalouden kannalta aina huonompi vaihtoehto.

Sosiaalisen luototuksen puolestapuhujat ajavat lyhtynäköistä politiikkaa (eivät näe seurauksia pitkällä aikavälillä) ja näkevät ainoastaan yhdelle ryhmälle aiheutuvat positiiviset seuraukset (kun taas täysin unohtavat, että parempaan lopputulokseen olisi kenties voitu päästä, mikäli sosiaalisella luototuksella kanavoitu reaalipääoma olisi voitu laittaa tuottavampaan käyttöön).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu