Loppukesän syksyyn vivahtava aamuaurinko hyväili parkkipaikalla seisovan valkoisen mercedes-benz W124 -86 muotoja..On se kaunis;ajatteli omistaja Rampe ja ihaili vielä kromikaaria hetken;keväällä lankomies oli asentanut ne ja Rampen mielestä kromikaaret toivat autoon hillittyä charmia joka oli firman kesäjuhlissa tullut huomatuksi;työkaverit olivat painaneet katseensa kateudesta alas kun Rampe oli saapunut paikalle.Rampe istahti tuttuun ja turvalliseen kabiiniin ja silmäili ympärilleen;suuri kello näytti ajan todella tarkasti ja 180KM/H päättyvän nopeusmittarin keltainen neula oli kaunis..voimaa uhkuva saksalaisen insinöörityön taidon näyte.Rampe käynnisti 4-sylinterisen dieselin;hän ajoi siksi 200 dieselillä koska siinä painonjakautuma oli parempi kuin 5 ja 6-pyttyisissä diisseleissä;näiden koneiden paino muutti W124-mersun ikävän keulapainoiseksi jolloin herkkyys ajosta katoaisi.Rampe nosti kytkintä todella hitaasti ettei perästä kuuluisi kiusallista KLONKS-ääntä..hän ei ollut kertonut kellekkään että mersu klonksaa.4-lovinen manuaali oli Rampen työkavereille kertomansa mukaan urheilullinen.Rampe kiihdytti valkoisen mersunsa kohti uusia seikkailuja ja oli ylpeä mielessään..Hän on mersumies;sitä ei joka poika ole.Naapurilla oli 2005 mallin renault ja silti naapuri kadehti Rampen mersua,koeajoa Rampe oli luvannut kun joskus kiireiltään kerkeää;tosiasiassa Rampe ei halunnut että joku muu kuin hän käyttää autoaan;naapurihan voisi vaikka rikkoa tämän herkän taideteoksen johon Rampella oli jo syvä suhde...ja aamuaurinko kimmelsi.. jatkuu...
päivä mersumiehenä
olet jo kateellinen
193933
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Rampea kiukutti, kun kaikki rahat menee pitkän aikaa auton osamaksujen hoitoon. Rampe oli maksanut vanhasta entisestä taksista ylihintaa.
Kaveri oli tuonut sen saksasta jokin vuosi sitten.
Vanha väljä nokimoukari oli pienikulutuksinen, mutta liian laiska kaupunkiajoon. Peräkärry perässä kiihtyy vain Rampe. Ah, mannetkin ajavat pari vuotta uudemmilla merssuilla. Nyt saankin alkaa kyselemään korjausohjeita tältä palstalta.
Hän tuntee olevansa mies. Sen pitää olla mersu. Vaikkakin se olisi 20 vuotta vanha. Historiallinen auto. Kyllä nyt sukulaiset kadehtii. Tuolla duunarilla on mersu, paljonkohan se on maksanut? Varmaan paljon. Ompas Rampella hyvät tulot, kun on varaa ajaa oikein mersulla. Varmasti se on velaton auto, huokaavat kateelliset.
osu vissiin renoomiestä kipiään paikkaan?:):)
tarina.lisää huumorimiesten juttuja.välillä 123 mallistakin!
täyttä faktaa lukuun ottamatta sitä "perän klonks" ääntä.
Rampe on senverran tarkka, että hän oli vaihdattanut takakelkkojen etummaiset kumityynyt (molemmin puolin, vaikka vain vasen äänteli)kun miljoona sataviisikymmentätuhatta kilometriä tuli täyteen.
Asentaja oli kehaissut, että joskus jopa jo vain 900000 km ajettuihin on näitä jouduttu vaihtamaan. Se hiveli Rampen mieltä, koska hän tulkitsi sen siten, että hän on "hyvä ja rauhallinen valoista lähtijä".
Naapurin renun omistaja kadehti suotta, koska myös hänen renussansa oli lämmitettävät etupenkit (oli vakiovarusteena jo 05 mallisissa renuissa), joten suureen kateuteen ei nyt kyllä aihetta ollut.
Rampe oli myös mielessänsä päättänyt, että kunhan tulee kylmät kelit, hän ottaa naapurinsa kyytiin ja pyytää säätämään haluttua lämpötilaansa aivan itselleen. Rampe hoitaisi oman puolensa itse.
Tätä hienoutta ei renussa ole, rampe ajatteli, ja sai ajatuksen myös ajaa kuoppaan, jotta naapuri huomaisi mersun jämäkkyyden.
Että tällaista tälläkertaa.
mutta se klonks, se kuuluikin perän sisältä. Onneksi KL-varaosassa on valmiiksi pussitettuja perän laakerointi osia, öljyineen päivineen. Eikä tarvi kauaa selitellä, tietävät varmasti mistä on kyse. Nehän vois vaihdattaa samalla kun uusii taka-akselin tuennan helat ja nivelet, Rampe ajatteli. Toivottavasti alipainepumppu kestää sinne asti. Tai kyllä se kestää, Rampe haaveili, virtalukko ja ovenlukkopesä tulee vasta ylihuomenna, sitä ennen ei kuitenkaan voi ajaa. Jatkuu...
lohdutti se kovasti, että myös naapuri oli joutunut heti aamulla soittamaan hinausauton paikalle. Renussa oli se mitä yleisempi vika, eli ilmeiseti ajonesto oli jäänyt jumiin. Auto ei edes yrittänyt käynnistyä. No siitä selviää, kun hankkii autoon taas uudet aivot, eikä maksa kuin 1800 € niin taas liikkuu. Tosin meni ulkomaan tilaukseen ja lupasivat jo kahdessaviikossa toimittaa. On kuulemma valmistenumeron mukaan se neljäs tän vuoden -05 "aivoversioista."
No naapurilla oli kaveri autovuokraamolla töissä, lupasi vuokrasta 3% alennusta.
Naapuri otti jostain kumman syystä erimerkkisen vuokra-auton kuin omansa?
Onneksi on toi hinauspalveluvakuutus. On vain perikertaa joutunu vaihtamaan vakuutusyhtiötä, koska niitä hinauksia kuulemma on kertynyt likaa.
Rampe oli mielissään, koska tiesi, että hänen mersunsa tulee kerralla kuntoon, eikä tarvi samanvian takia rampata alavriinsa korjaamolla.
KL-varaosissakin (ja muutkin mersun osia myyvät)tietävät täsmälleen, mitkä osat heti sopivat varmuudella.
Rampe vuokrasi myös auton, koska hänellä oli siihen varoja säästynyt polttoaine- ja mersun muistakin alhaisista käyttökuluista.
Että tällai.
mersumies, joka nautti jos näkee joskus jonkun muunkin merkkisen auton rikkinäisenä. Mutta paikalle ei pidä jäädä kovin pitkäksi aikaa nautiskelemaan, Rampella on omakin auto hinurin tarpeessa.
nyt niin lapsellinen ole, että nauttisi, jos kaverin 05 mallinen kaara tekee tenän?
Rampen autohan on arvoltaan vain murto osan verrattuna naapurin moninverroin kallimpaan menopeliin.
Tosin, kun Rampe nyt saa nuo omat normaalit huollot tehtyä,(huomaa Rampen MB:n kilometrit ja ikä) on hänellä taas pitkä liuta edullisia ja varmoja kilsoja edessäpäin.
Ja mikä parasta, Rampe voisi aivan hyvinitsekin korjata vehkeensä, mutta koska mersun korjaaminen on yksinkertaista ja halpaa, hän antaa kaverinsa omistaman aivan tavallisen pajan huoltaa autonsa.
Naapurista ei edes Rampe voi mennä takuuseen. Senverran oikuttelevia nuo nykyajan vempeleet on.
Edes Rampen hyvän kaverin korjaamo ei voinut ottaa sitä kallista vehjettä korjattavaksi, koska korjaamon isäntä sanoi, että se on loputon suo, johon ei loppujenlopuksi tahdo löytyä maksajaa sen enempää kuin selvää vikakaan. Auto vain oikuttelee ja temppuilee.
Että tällaista!
"huollosta" Rampe astelee kohti rakasta autoaan, avaa oven ja työntää uutuuttaan hohtavan avaimen juuri vaihdettuun virtalukkoon. Lukko toimii yhtä täsmällisesti ja napakasti kuin edellinenkin,2 vuotta sitten, kun se viimeksi vaihdettiin.
Mutta moottori hyrähtää käyntiin nöyrästi ja käy heti hyvin, alipainepumpun lonksutuskin on kadonnut.
Sitten sievästi liikkeelle, tuttu klonks kuuluu perästä, ehkä hieman vaimeampana kuin ennen. Tosin se nyt oli tiedossakin ettei noin ajetusta perästä välyksetöntä laakeroimalla saa. Ulina on sen sijaan vaimentunut ihan selvästi, enää ei äännä kuin pyörän laakerit.
Tielle käännyttyään Rampe painaa kaasun pohjaan, 45 sekunnin kiihdytyksen jälkeen mittari hipoo 75:ttä, nyt on aika keskittyä ohjaamiseen.
Jonkin matkaa ajettuaan Rampe huomaa vesipisaroita ilmestyvän tuulilasille. Hyvä, Rampe ajattelee itsekseen, sateella tiellä on vähemmän sunnuntai autoilijoita, saa ajaa rauhassa. Elämä ja Rampe hymyilee ja Mersu toimii.
PERKELE! Yhtä-äkkiä Mersun lasinpyyhkijä pysähtyy keskiasentoon, eikä liiku mihinkään. Kaatosateessa Rampe punnitsee vaihtoehtoja, kuinka näkisin ajaa kotiin? Silloin Rampen mieleen välähtää vanha mersumiesten kikka: ViisSateesta, sen avulla voi ajaa ilman pyyhkijöitäkin.
Huoltoaseman mittarikatoksessa kemikaalia tuulilasiin hinkatessaan, Rampe seuraa syrjäsilmällä ohikulkevien kateellisia katseita. Aine toimii tuulilasilla erinomaisesti, näkyvyys on ihan riittävä. Eikun autoon ja menoksi, Rampe tempaisee oven reippaasti ja tottuneesti kiinni, jolloin ovenlasi tipahtaa oven sisälle. Ikkunahissin mekanismi petti, kymmenten silmäparien seuratessa. Nyt alkoivat hymykuopat Rampen kasvoilla muuttua ajatusviivoiksi otsalla. Onko aika sittenkin ajamassa ohi Rampen autosta?
Päivä oli jo kääntynyt iltaanpäin raskas päivä soramontulla oli ohi.Rampe istahti mersuunsa ja ruuvasi ikkunaa auki;lämpötila on paras säätää 18 asteeseen kun on niin lämmin ulkona.Tuttu lotkottava tyhjäkäynti ja öljynpainemittarin heilahdus 3:seen rauhoitti mieltä rankan työpäivän jälkeen.Illan ohjelma oli selvä;tien päälle,pois ruuhkasuomesta kohti etelä-savoa ja mökkiä.Rampe pyörähti asunnollaan ja haistoi kainaloaan;no hyh,suihku sikseen ja illalla saunaan! Kehätiet jäivät taakse ja Rampe oli jo hyvää vauhtia lähestymässä Heinolaa.Mittari nousi keveästi 130km/h ja tasaisen turruttava jyrinä rauhoitti mieltä...
ei pääse kuitenkaan turruttamaan liikaa. Väljyys ohjauksessa pitää huolen siitä, että tekemistä riittää koko matkan. Vinossa oleva, sileäksi kulunut ratti täristää myös mukavasti kämmenenpohjia. Kanarialla lomaillessaan Rampe istui paikallisen taksin (200d,matkamalli) kyydissä jossa oli sellainen irtopäällinen ratin ympärillä. Ensi viikolla voisi jäädä överiin joku ilta, saisi sellaisen hommattua.
Radio (Blaupunkt Stockholm) manuaalisella säädöllä on hiljaa koko matkan, ei sitä suhinaa jaksa kukaan kuunnella. Vanha koira makaa takapenkillä lempipuuhassaan. Nuolee kardaanitunnelin mattoa johon joku on vuonna -88 oksentanut. Aina siitä tarkkavainuinen koira jotain irti saa.
Rampea hieman huolestuttaa moottoritien loppuminen. Kunhan saisi riittävästi etumatkaa rekkoihin jotka juuri sai ohitettua. Ne ovat nimittäin puskurissa kiinni välittömästi ensimmäisten mäkien tultua. Jyrkimmissä nousuissa on pakko vaihtaa kakkoselle asti, kolmosella vauhti putoaa alle kuudenkymmenen.
Niskaa hieman jomottaa. Vuosikausia jatkunut ohituspaikan kyttääminen on aiheuttanut Rampelle oireen josta hän tunnistaa muut samalla mallilla ajavat kohtalotoverit. Hän kulkee pää vasemmalle kallellaan, hyvä ettei korva ota hartiaan kiinni.
Hän kuitenkin unohtaa asian nopeasti. Tarjouksesta haetut oluet kilahtaa kuopissa mukavasti. Myös vaimon pulleat reidet kesämekon alla saavat ajatuksen lentämään. Rampe sytyttää savukkeen ja vaihtaa painoa toiselle kankulle..
Mökkitien liittymään päästyään Rampe ihmetteli öljynpainemittaria;ohjekirja kertoo moottorin olevan ok vaikka painemittari näyttää 0.3.Konemiehenä Rampesta paine on liian alhainen.Mökillä vaimo aloittaa huushollin pidon ja Rampe alkaa hellästi siivoamaan uskollista mersseriään.Järvivedellä pesty 200D kimaltaa ilta-auringossa voimaa uhkuen ja kuin pyytäen Rampea ajamaan sillä,uudestaan ja uudestaan.Ennen nukahtamista Rampe siirtää vielä vanhaa kesämökin verhokangasta syrjään ja vilkaisee pihalla uinuvaa petoaan..typerä hymy huulilla mersumies nukahtaa uneensa jossa Bruno Sacco ja Norbert Haug kehuvat Rampen autoa ja yhdessä he ajelevat..vaimo katsoo säälivästi hymyilevää äijäänsä..
tallessa W124:esite ja hinnasto tuolta vuodelta. Auto maksoi silloin nelivaihteisena manuaalina 247490markkaa Malmin Vehossa. Lisävarusteena sävylasit ja keskuslukitus. Tuota esitettä hänellä on tapana lueskella mökin huusissa istuessaan.
Rampe on palvellut samaa työnantajaa vuosikymmeniä, lukunottamatta kahden vuoden taukoa, jonka ajan pomo vietti vankilassa. Pomon mielestä verottaja oli hinnoitellut itsensä ulos hänen bisneksistään.
Pomolla ja Rampella on vahva henkinen yhteys firman muuhun väkeen verrattuna. Kummatkin ovat mersu-miehiä. Pomolla on -92 320 S, Viron kilvissä. Tuolla autolla on käyty firman pikkujouluissa Tallinnassa monet kerrat. Aijai Rampea hykerryttää nuo reissut.
Rampe on kiinnostuneena seurannut touhua tuonti- autojen ympärillä. Tuollainen -96 väyrynen 200dsl olisi miehekäs peli. 95 hevosvoimaa ja kaikki. Perkele kun ois naapurit kateellisia. Kun vaan löytyy huoltokirjallinen, alle 80tkm ajettu, yhdellä ollut, kaupat on lähellä. Tuollaisia on Saksa täynnä. Tytär on neuvonut netin käyttöä Rampelle että pääsee tiedon lähteelle suoraan.
Pienet säästöt perinnöstä auttavat alkuun, loput rahat voi lainata vaikka tekstitv:n kautta edullisesti.
tämän aloittajan mukava jutustelu ihan mukavi lukemisia.
Ei vain vittuilu ihan osunut, kun oli noita "vastakirjoittajiakin".
Muta kiva oli lukea.
Ja Rampe on kova jätkä. Kaikki kovat raakaa yritystyötä tekevät ajavat laadukkailla vaikkakin vanhakoilla vehkeillä.
Kuka sitä nyt tavallisella?
On ollut kutkuttavan hyviä tarinoita Rampesta,mutta onko kellään tuttavapiirissä vastaavaa vai oletko peräti itse sellainen?Voisiko hän olla tällainen?Ikä noin 40-50v. Koulutus keskiaste,Työpaikka ehkä metallialan reissuhommissa,ansaitsee vuodessa 30-40th euroa bruttona,eronnut,kaksi lasta,asuu vuokralla kaksiossa.Pukeutuu tyylikkäästi,kolme kultasormusta,kultainen laattaranneketju,kultainen kaulaketju,takatukka,viikset pulisongit,käyttää usein myös näyttävää vyölaukkua ja McLaren lippistä.Piintynet tavat;eurokossu ja mäyräkoira viikonloppuna,ostaa joka päivä kaksi askia tupakkaa ja lukee joka päivä iltapäivälehdet sekä kuuntelee kotimaista iskelmämusiikkia.Sekä EHDOTON uskomus:Maan päällä ei ole ikinä tehty mersua parempaa autoa,perkele.
kaiken kirjoituksen yhteen pitkään pötköön ilman jaotteluja?
Ala-aste tasoa.
kirjoituksesi. Eikä tuo Rampekaan miltään ruudinkeksijältä vaikuta, vaikka on kiistatta Mersumies.
niin on, että mistään muusta merkistä ei noin hienoa novellia (novelliketjua)saa aikaan.
Tämänkin jutun aloittajakirjoittaja kirjoittaa mallista, jonka suunittelu on aloitettu -70 luvun loppupuolella ja auton kaikkien mallien valmistus lopetettu kymmenenvuotta sitten!
Mistäköhän tämä kertoo? Herättää vieläkin intohimoja?
Tällä palstalla joku toinen kertoi saaneensa 2 milj. km "poikki" vanhalla kolmesatasella.
Paljon on varmaan siihenkin osia matkanvarrella vaihdettu, mutta mikä muu merkki pysyy läjässä edes osia vaihtamalla?
Mikä tässä merkissä niitä intohimoja herättää?
Aivan hillittömän hauska tarina. Jatkakaa ihmeessä!
Varsinkin nuo xxpp:n maalailemat maisemat oli aivan hervottomia! "Koirakin on takapenkillä lempipuuhassaan..." Onneksi saan olla töissä omassa huoneessa käkättämässä näitä juttuja.
Pitäähän sitä (itse)ironiaakin olla myös Mersumiehellä. Tuollaisia "Rampeja" on varmasti paljon. Tosin merkin voisi vaihtaa aivan helposti tojotaan, ja samat jutut pätee tosin vivahde-eroilla.