Lehdessä oli kirjoitus
"Eläkeläiset unohdetaan toistuvasti
Maan hallitus on julkaissut budjettiesityksensä, joka rullataan enemmistön voimin läpi eduskunnassa. Eläkeläiset unohdettiin tyystin taas kerran. Valtapuolueet ovat päättä-neet nitistää eläkeläiset yhteisvoimin.
Vuoden 1977 alussa on tehty ensimmäinen eläkeindeksi-huononnus. Eläkkeiden tarkis-tus sidottiin puoleksi palkka -ja puoleksi kuluttajahintaindeksiin ns. "puoliväli-indek-siin". Palkkojen nousun vaikutus oli enää puolet indeksin korotuksesta. Tämä oli huomattava heikennys eläkkeisiin siksi, että normaalisti palkat kohoavat enemmän kuin hinnat. Huononnukset saivat jatkoa, kun lisäksi poistettiin toinen vuosittainen eläketarkistus. Eläkeläiset toki punasivat silloinkin, mutta perinteen mukaan heitä ei kuunnellut ainoakaan puolue, puhumattakaan yksittäisistä kansanedustajista.
Indeksiheikennykset eivät päättyneet tähän. Vuoden 1996 alusta yli 65-vuotiaille säädettiin ns. taitettu indeksi. Se alkoi tämän vuoden alusta koskea kaikkia työeläkeläisiä. Taitettu indeksi on lyhyesti sanottuna seuraavanlainen. Sii-nä on palkkojen osuus korotuksista vain 20 % ja hintojen 80 %.Taitetun indeksin vuoksi eläkeläisten ostovoima heikkenee palkansaajiin nähden erittäin nopeasti, vaikka hiljattain eläkkeelle jääneet tuskin kiinnittävät siihen huomiota. Esim. tämän vuoden alusta tai-tettu indeksi korotti eläkkeitä vain 0,93 %, kun taas palkkojen yleiskorotus oli 3,5 %. Pit-källä aikavälillä 1996 - 2004 yli 65-vuotiaiden, taitettu indeksi jäi jälkeen palkkaindeksistä 18,8 %! Tämä on varmistettu Kelan lähteistä. Suomeksi sanottuna yhdeksän vuoden aikana 65 vuotta täyttänyt eläkeläinen saa jo n. 20 % pienenpää eläkettä mitä indeksin nousu edellyttäisi. Viime vuoden alusta lähtien tämä koskee kaikkia eläkeläisiä.
Kym-menen vuoden kulutta kaikki eläkkeet ovat tuon 20 % jäljessä palkansaajia jäljessä. Osto-voima on silloin jo mitätön!
Eduskunnassa äänestet-tiin viime keväänä taitetun indeksin muuttamiseksi takai-sin puoliväli-indeksiksi. Demareista yksi edustaja äänesti puolesta, keskustasta ei yksikään. Taitetun indeksin puolesta äänesti 110, puoliväliindeksin 39 ja poissa oli 50 kan-sanedustajaa.
Kansaneläkkeitä tarkistetaan vain hintaindeksillä, joten ne ovat jäänet ja jäävät yhä enemmän jälkeen kuin työeläkkeet.
Kaiken lisäksi eläkkeitä verotetaan raskaammin kuin palk-koja. Esim. 1000 euron kuukausitulosta eläkeläinen maksaa veroa 18 %, palkansaaja sa-masta tulosta 11 %. Eläkeläisten ja palkansaaji-en veroerot kasvavat varmasti ensi vuonna, sillä budjetissa on ennakoitu palkansaajille n. 500 milj. euron verohelpotuksia. Vanhojen puolueiden vaalien edellä antamiin lupauksiin eläkeläisten paremmasta koh-telusta emme enää usko.
Mistä löytyy kansanedustajia, jotka uskaltavat seistä eläkeläisten etujen parannusten takana myös vaalien jälkeen? Eläkeläisten pettäminen lo-petetaan tämän eduskunnan istuntokauteen!"
Tämä kaikki pitää paikkansa
Tietääkö kukaan ketkä oli noi kansanedustajat jotka kannatti edelleen leikkauksia eläkkeisiin vaikka taloudessa menee lujaa? Tietäis siten vältellä äänestämästä heitä!
"Eläkeläiset unohdetaan toistuvasti
Maan hallitus on julkaissut budjettiesityksensä, joka rullataan enemmistön voimin läpi eduskunnassa. Eläkeläiset unohdettiin tyystin taas kerran. Valtapuolueet ovat päättä-neet nitistää eläkeläiset yhteisvoimin.
Vuoden 1977 alussa on tehty ensimmäinen eläkeindeksi-huononnus. Eläkkeiden tarkis-tus sidottiin puoleksi palkka -ja puoleksi kuluttajahintaindeksiin ns. "puoliväli-indek-siin". Palkkojen nousun vaikutus oli enää puolet indeksin korotuksesta. Tämä oli huomattava heikennys eläkkeisiin siksi, että normaalisti palkat kohoavat enemmän kuin hinnat. Huononnukset saivat jatkoa, kun lisäksi poistettiin toinen vuosittainen eläketarkistus. Eläkeläiset toki punasivat silloinkin, mutta perinteen mukaan heitä ei kuunnellut ainoakaan puolue, puhumattakaan yksittäisistä kansanedustajista.
Indeksiheikennykset eivät päättyneet tähän. Vuoden 1996 alusta yli 65-vuotiaille säädettiin ns. taitettu indeksi. Se alkoi tämän vuoden alusta koskea kaikkia työeläkeläisiä. Taitettu indeksi on lyhyesti sanottuna seuraavanlainen. Sii-nä on palkkojen osuus korotuksista vain 20 % ja hintojen 80 %.Taitetun indeksin vuoksi eläkeläisten ostovoima heikkenee palkansaajiin nähden erittäin nopeasti, vaikka hiljattain eläkkeelle jääneet tuskin kiinnittävät siihen huomiota. Esim. tämän vuoden alusta tai-tettu indeksi korotti eläkkeitä vain 0,93 %, kun taas palkkojen yleiskorotus oli 3,5 %. Pit-källä aikavälillä 1996 - 2004 yli 65-vuotiaiden, taitettu indeksi jäi jälkeen palkkaindeksistä 18,8 %! Tämä on varmistettu Kelan lähteistä. Suomeksi sanottuna yhdeksän vuoden aikana 65 vuotta täyttänyt eläkeläinen saa jo n. 20 % pienenpää eläkettä mitä indeksin nousu edellyttäisi. Viime vuoden alusta lähtien tämä koskee kaikkia eläkeläisiä.
Kym-menen vuoden kulutta kaikki eläkkeet ovat tuon 20 % jäljessä palkansaajia jäljessä. Osto-voima on silloin jo mitätön!
Eduskunnassa äänestet-tiin viime keväänä taitetun indeksin muuttamiseksi takai-sin puoliväli-indeksiksi. Demareista yksi edustaja äänesti puolesta, keskustasta ei yksikään. Taitetun indeksin puolesta äänesti 110, puoliväliindeksin 39 ja poissa oli 50 kan-sanedustajaa.
Kansaneläkkeitä tarkistetaan vain hintaindeksillä, joten ne ovat jäänet ja jäävät yhä enemmän jälkeen kuin työeläkkeet.
Kaiken lisäksi eläkkeitä verotetaan raskaammin kuin palk-koja. Esim. 1000 euron kuukausitulosta eläkeläinen maksaa veroa 18 %, palkansaaja sa-masta tulosta 11 %. Eläkeläisten ja palkansaaji-en veroerot kasvavat varmasti ensi vuonna, sillä budjetissa on ennakoitu palkansaajille n. 500 milj. euron verohelpotuksia. Vanhojen puolueiden vaalien edellä antamiin lupauksiin eläkeläisten paremmasta koh-telusta emme enää usko.
Mistä löytyy kansanedustajia, jotka uskaltavat seistä eläkeläisten etujen parannusten takana myös vaalien jälkeen? Eläkeläisten pettäminen lo-petetaan tämän eduskunnan istuntokauteen!"
Tämä kaikki pitää paikkansa
Tietääkö kukaan ketkä oli noi kansanedustajat jotka kannatti edelleen leikkauksia eläkkeisiin vaikka taloudessa menee lujaa? Tietäis siten vältellä äänestämästä heitä!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vanhaselle, heinäluomalle ja joillekin muille päättäjille tuo kirjoitus.
Pommittakaa hyvät ihmiset edustajia, jospa joku kuuntelisi kansaa.
Tiedä lukeevatko noin selvää asiaa.
Koskaan Suomella ei mene niin hyvin
- mutta eläkeläiset
sairaat, opiskelijat, vammaiset,monet muut unohdettu. Ns etuudet polkevat paikallaan toistakymmentä vuotta samana.
Ihan kuin meitä johdettaisiin työnantajapalatsista?
Eläkkeet ajetaan alas, nääs kun saman fiman inressissä on vapaaehtoiset muutamanvuoden eläkevakuutukset. Vakuutusyhtiöt taitaa edelleen pyörittää isäntiä (VHLym) eikä toisin kuin kuuluisi.
Jos taloudessa menee lujaa ei se tarkoita enää että suomessa menee lujaa.
Jos valtio saa verotuloja ylimääräistä ei se tarkoita että ne on heti pantava menemään johonkin pysyvään kansantuloon.
Huomenna valtiolla on toisin, varmasti.
En haluasi silloi maksaa laskuja.
Yritykset ovat säätelymekanismeiltaan parempia kuin kansantaloudet.
Kansantaloudet ovat visusti kiinni kerätyssä rahassa ja rahastuksessa.
Yritykset ovat kiinni hintojen nostoissa ja ihmisten selkänahassa.
Lujaa meneminen tarkoittaa yrityksissä tarvetta poistaa veroja ja nostaa voittovaroja ja kehittää ja ostaa lisää tuotantoa. Siis paisua.
Kansantaloudessa lujaa mememinen tarkoittaa sitä että keksitään uutta ja korjataan vanhaa.
Ei siis kannattaisi tehdä mitään sellaista jossa vähennetään kansantalouden verotusautomaatteja ja korotus automaatteja esim. eläkkeisiin.
Kansantaloutemme tulisi sen sijaan etsiä uusia verotuskäytäntöjä, kehittää talouden tulopuolta ja käyttää rahansa struktuuriin jonka kautta uudet maksutujärjestelmät tuottavat lisää.
Silloin voidaan jatkaa rakenteellista muutosta mm. terveydenhuollon, teiden, junaliikenteen ja muiden julkisten alojen sektoreissa.
Struktuurin yksityistämis projekteissa on huomattu että valtion korjaamat laitokset tuottavat kansataloudellisesti paremman tuloksen yksityistämisen jälkeen jos ne on saatettu jo aiemmin sellaiseen tilaan jossa organisaatio ja rakennusmassa on eheytetty .
Mutta en ymmärrä sun kytkyäsi yrityselämään ja valtiontalouteen.
Eläkkeet maksaa eläkevakuutusyhtiö ja korotusprosentin määrittää sosiaali- ja terv. ministeriö kai vakuutusjaosto.
Joten eläkkeiden nosto on tahdon kysymys. Tuoton kasvusta tällähetkellä, eivät hyödy eläkeläiset vaan se jaetaan vakuutusyhtiön kuluihin ja mainontaan, osa annetaan yrityksille ja jos riittää ammattiyhdistykselle.
Muiden vähätuloisten ryhmien tukeminen on tahto kysymys, rahaa ei tavita lähellekään, sitä määrää joka lahjoitetaan esim varakkaille varallisuusverosta luopumisella.
Valitettavasti edustajien eläkepalkkasysteemi on eriytetty palkansaajien kertymistä he kun ei tyydy 0,93 % nousuun joka todellisuudessa on parin prosentin lasku.
Pientuloisten suhteellinen osuus kansantaloudesta tulosta on laskenut ja vain palkkatuloon tai pääomatuloon sidottuna voitaisiin viime vuosituhannen taso säilyttää.