Onko teillä samanlaisia kokemuksia, että muut pitävät teitä outoina ujouden takia? Minä en oikeastaan tiedä, meidän koulussa on pari muuta ujo, mutta en usko että heitä pidetään yhtä outoina kuin minua. Minusta he vaikuttavat ujoilta kivalla tavalla, mutta tunnen itse olevani huonolla tavalla ujo. Joskus käytävällä ei oikein tiedä minne katsoo ja mitä tekisi, etteivät muut saavat kuvaa että minä kyylään heitä. Mutta jos vain katsoo käsiään, muut ihmiset saavat sen käsityksen että olen kovin sulkeutunut.
Sitten minua pelottaa puhuessa se että miltä näytän ja millaisia ilmeitä mulla on. Ja että miltä ääneni kuulostaa.
Anteeksi, oli vain pakko purkaa johonkin :D
Sitten minua pelottaa puhuessa se että miltä näytän ja millaisia ilmeitä mulla on. Ja että miltä ääneni kuulostaa.
Anteeksi, oli vain pakko purkaa johonkin :D
Vastaukset 8
Vanhimmat
ollenkaan outoa. Monet ihmiset tarkkailevat itseään. Se on kieltämättä rasittavaa, kun tulee niin tehneeksi, mutta ei se mitenkään outoa kuvaa anna kenellekään. Vain pikkaisen ujon.
Ei sinulla ole oikeutta tarkkailla äänenpainoasi tai mahdollisia ilmeitäsi. Teet itsellesi joka kerta vääryyttä, kun toimit niin. Kenelläkään ei ole velvollisuutta tarkkailla omaa itseään. On ihan sama millä äänenpainolla puhut tai millä ilmeillä katsot, koska niitä ei pysty hallitsemaan kukaan muu kuin ammattinäyttelijä (hyvä jos aina sekään). Ei tarvitse pelätä esim. sitä, että olisi vahingossa jollekin epäkohtelias. Sellaiset ihmiset, jotka ovat epäkohteliaita, ovat epäkohteliaita ihan selvästi. Melkein huutavat toiselle. Sen sijaan jos äänesi tai ilmeesi menee vahingossa ei-niin-miellyttävään suuntaan, jokainen normaaliälyinen ihminen kyllä ymmärtää, että kyse on nyt jännityksestä eikä mistään muusta. Ole siis huoleti! :)
Entäs jos sattuu aivan selvästi tietämään, että näyttää hassulta tai jotenkin tyhmältä? Esim. minun perusilmeeni on AINA joko väsähtänyt tai tympääntynyt vaikka olisin kuinka pirteä. Itse tuntee, että yleisilme on pirteä ja iloinen mutta sitten kerran katsoin peiliin ja ihmettelin, että tuoltako minä näytän.
Mielestäni töissä jotkut katsovat minua joskus jotenkin pitkään ja monet varmasti luulevat, että olen aina väsynyt. Kun TIETÄÄ, että naamalla on aina typerä ilme niin se ei ainakaan helpota tätä elämistä.
Jos he tuosta edes mitään ihmeempiä ajattelevat (epäilen,etteivät). Tuo on asia, jolle et mahda mitään, eikä sinun tarvitse siksi sitä pahemmin pohdiskella. Jos tulee sellainen ilme, sittenpähän tulee. Jokaisella on oikeus omiin tahattomiin ilmeisiin.
itsekkin keskityn seurassa tarkkailemaan omia ilmeitäni ja eleitäni etten näyttäisi hölmöltä tai viestittäisi vääriä asioita, kuten inhoa, vihaa tai epätoivoa. Yleensä sellaisia tunteita kulkee pinnan alla kun seurueessa on yksikin nainen. Silloin viha ja inho vaan kohdistuvat itseen, mutta saattaisivat tulla ilmeinä kasvoille. Otan kasvoilleni etäisen sulkeutuneen ilmeen (kavereiden luonnehdinta) itse koen ilmeen neutraaliksi ja turvalliseksi. Samalla lopetan puhumisen kokonaan ja odotan tilaisuutta "paeta" paikalta. onneksi kaverit tietävät katoiluni johtuvan naisen tulosta seuraan eivätkä loukkaannu kun yht'äkkiä häviän:
Kuten huomaat et ole kovin "outo" :)
varsinkin koulussa ihmiset selkäni takana ihmettelivät käytöstäni, ja toisinaan vieläkin, vuosia myöhemmin. Olen kummastellut sitä, että aikuisetkin saattavat olla niin ymmärtämättömiä. Eihän kukaan ole outo. Tai no, jollakin tavalla irrationaalinen käytös olisi ehkä "outoa", mutta ujoutesi niin kuin kuvailit ei ole sitä.
eiköhän jokainen meistä luule olevansa universumin keskipiste...yllättyisit, jos tietäisit, kuinka VÄHÄN ihmiset sinua ajattelee. Sillä aikaa kun sinä mietit mitä muut sinusta ajattelee käytävällä, muut miettivät, että mitäköhän sieltä kaupasta piti tänään ostaa. Oikeasti eikö sinulla ole mitään parempaa mietittävää, tuo vaan on niin turhaa. Kannattaisi mennä nyt oman pään sisään ja vahvistaa hieman itseluottamusta, nimittäin emme me muut sinua outona pidä, se on sinun omaa kehitelmää, jos lopettaisit hetkeksi omaan napaan tuijottelun ja huomioisit muut ihmiset, niin huomaisit että ympärilläsi on muutakin elämää...no etköhän sinäkin pian aikuistu ja huomaa nämä elämän realiteetit....
Keskity siihen, miltä muut ihmiset näyttävät. Apaattiselta? Surulliselta? Stressaantuneelta? Aroilta? Iloisilta? Röyhkeiltä?
Huomaat varmasti, ettei kaikilla muillakaan ole niin cool ja superhieno olotila päällä.
Kömmi ulos itsestäsi. Koeta kohdata toinen ihminen aidosti, äläkä vatkaa itsekkäästi vain miltä mahdat näyttää jne. jne.
Mulla oli joskus samoin, olin ennen ujo. Yhdessä vaiheessa ajattelin että paskan marjat mitä muut ajattelevat, olin vain oma itseni ja tutustuin muihin. Näin olen pärjännyt ja mielenterveyteni on loistavalla mallilla varsinkin nykyään.
Toisaalta pakko sanoa että tähän auttoi valtavasti psykedeeliset huumeet(lsd) mutta ujoudestani pääsin jo kauan sitten. Älkää ihmiset ikinä ottako mitään tajuntaa laajentavia yksin jos kärsitte jostain ujoudesta tai masennuksesta.