vai kuvittelemmeko sen päässämme, jotta olisi oikeus juoda kun ei voi mitään, sille himolle.
Sitten taas voidaan löytää syy juomiselle muusta kun itsestämme, se riippuvaisuus.
Itse henk. koht. Join noin 4 vuotta päivittäin.
Mäyräkoira meni tasotuspäivinä, loivennukseen.
Sitten oli taas puhtia ottaa rankemmin viinaa noin joka kolmas tai toinen päivä.
Nyt kun alkoi olla outoja jotain länttejä iholla menin lääkäriin. Lääkäri näki jo päältä, että on tullut juotua aika paljon.
Sitten kun oli vielä parisuhdeongelmiakin tullut, kun avokkikin otti jonkun verran ja hommia oli rästissä ja riideltiin etc...
Päätin sitten lopettaa juomisen. Lääkäri ehdotti katkaisuhoitoa, etc... muuta AA:ta, en nyt sitä sulattanut.
Antabuskuurin sitten antoi ja rauhoittavia, jotta saa nukuttua.
Saunan uuniin tungin bentzoreseptit ja antabukset.
Nyt olen kolme viikkoa katsellut kun on oluttölkki unohtunut jääkaappiin. Kaveri kävi eilen kylässä yritin sitä hälle tarjota, mutta ei viitsinyt ottaa kun oli autolla.
Launantaina olin bileissä jossa otettiin aika rankasti. Itse otin ruuan kanssa puoli lasia viiniä, jottei nyt typerältä näytä, minunkaan imago. Sitten loppuillan vedin vichy-vettä.
Illasta baariin kattomaan ihmisten kauheeta kännäämistä.
Alkoi ällöttämään koko touhu joten hiivin siitä sitten nukkumaan.
Ei minun tee mieli edes enää juoda. Ällöttää koko ajatus siitä känniolotilasta.
Viina on pahanmakuistakin. Olut nyt on hyvää pidän sen mausta.
Mutta päätin jättää senkin, lihottaa likaa.
Eri makuiset vichy-vedet, tuntuu kropassa hyvältä. Se olut on hyvänmakuista, muttei jätä hyvää oloa kroppaan.
Paino on pudonnut 5 kiloa. Alan jo näyttääkin ihmiseltä.
Minä luulen, että se viinanhimo on enemmän ihmisen päässä oleva asennevamma, kuin todellinen fyysinen riippuvuus.
No oli siinä parina ensimmäisenä yönä vaikea saada unta kun ajatukset kulki tuhatta ja sataa.
Vaan sitten kolmas yö näin jo hyviä uniakin.
Olin vetänyt 7 kilometrin lenkin pohjiksi hyvälle unelle.
No erokin tässä on tulossa avopuolison kanssa.
Kumpikin on ryssitty tämä suhde viinan takia.
Ollut pettämistä, kännipäisiä rakkaussuhteita siinä sivussa, molemmilla.
Avopuoliso etsii asuntoa itselleen. Saman katon alla asutaan, mutta on sovittu, että ystäviä ollaan edelleen. Katsotaan mitä aika tuo tullessaan. Eihän sitä tiedä vaikka vielä ne sammuneet tunteetkin syttyisivät.
Tässä on hyvä olla kun on ovet auki joka suuntaan, ja elämä näyttää hyvältä.
Vaikkei tuo taloudellisesti mitään hääppöstä ole, kuitenkin selväpäistä.
Sitten taas voidaan löytää syy juomiselle muusta kun itsestämme, se riippuvaisuus.
Itse henk. koht. Join noin 4 vuotta päivittäin.
Mäyräkoira meni tasotuspäivinä, loivennukseen.
Sitten oli taas puhtia ottaa rankemmin viinaa noin joka kolmas tai toinen päivä.
Nyt kun alkoi olla outoja jotain länttejä iholla menin lääkäriin. Lääkäri näki jo päältä, että on tullut juotua aika paljon.
Sitten kun oli vielä parisuhdeongelmiakin tullut, kun avokkikin otti jonkun verran ja hommia oli rästissä ja riideltiin etc...
Päätin sitten lopettaa juomisen. Lääkäri ehdotti katkaisuhoitoa, etc... muuta AA:ta, en nyt sitä sulattanut.
Antabuskuurin sitten antoi ja rauhoittavia, jotta saa nukuttua.
Saunan uuniin tungin bentzoreseptit ja antabukset.
Nyt olen kolme viikkoa katsellut kun on oluttölkki unohtunut jääkaappiin. Kaveri kävi eilen kylässä yritin sitä hälle tarjota, mutta ei viitsinyt ottaa kun oli autolla.
Launantaina olin bileissä jossa otettiin aika rankasti. Itse otin ruuan kanssa puoli lasia viiniä, jottei nyt typerältä näytä, minunkaan imago. Sitten loppuillan vedin vichy-vettä.
Illasta baariin kattomaan ihmisten kauheeta kännäämistä.
Alkoi ällöttämään koko touhu joten hiivin siitä sitten nukkumaan.
Ei minun tee mieli edes enää juoda. Ällöttää koko ajatus siitä känniolotilasta.
Viina on pahanmakuistakin. Olut nyt on hyvää pidän sen mausta.
Mutta päätin jättää senkin, lihottaa likaa.
Eri makuiset vichy-vedet, tuntuu kropassa hyvältä. Se olut on hyvänmakuista, muttei jätä hyvää oloa kroppaan.
Paino on pudonnut 5 kiloa. Alan jo näyttääkin ihmiseltä.
Minä luulen, että se viinanhimo on enemmän ihmisen päässä oleva asennevamma, kuin todellinen fyysinen riippuvuus.
No oli siinä parina ensimmäisenä yönä vaikea saada unta kun ajatukset kulki tuhatta ja sataa.
Vaan sitten kolmas yö näin jo hyviä uniakin.
Olin vetänyt 7 kilometrin lenkin pohjiksi hyvälle unelle.
No erokin tässä on tulossa avopuolison kanssa.
Kumpikin on ryssitty tämä suhde viinan takia.
Ollut pettämistä, kännipäisiä rakkaussuhteita siinä sivussa, molemmilla.
Avopuoliso etsii asuntoa itselleen. Saman katon alla asutaan, mutta on sovittu, että ystäviä ollaan edelleen. Katsotaan mitä aika tuo tullessaan. Eihän sitä tiedä vaikka vielä ne sammuneet tunteetkin syttyisivät.
Tässä on hyvä olla kun on ovet auki joka suuntaan, ja elämä näyttää hyvältä.
Vaikkei tuo taloudellisesti mitään hääppöstä ole, kuitenkin selväpäistä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kylläpä mukavalta tuo sun juttus!
Itse olen pelannut on-offia tuon kaljottelun kanss, mut nyt on kova motivaatio vähentää ja toivottavasti viimein lopettaakin tuo läträäminen.
Kun on muutaman päivän malttanut olla ottamatta mitään, huomaa jo olevansa kuin toinen ihminen (tietäis vaan kuka:)
Eilen otin sitten viisi keppanaa, ja tänään olin taas se toinen, typerämmän tuntuinen tyyppi.
Tänään en ainakaan ota mitään. (Kaksoisolentoja, heh).
Piti oikein lukea usammin tuo juttus, niin kovasti vaikutti minuun.
Mun milestä kuitenkin tuo viinanhimo on olemassa, mutta allekirjoitan, että korvien välistähän se lähtee..,.mut en käy nyt mitään viisaita pohtimaan.
Kiitos kirjoituksestasi!
Monen monituisella tapaa me ongelmajuopot oman pohjamme löydämme. Sekin on sitten aina lopullisesti tiedettävä, josko oppisi alkoholin kohtuukäytön (ohgelmajuojista 2% sen oppii) vai onko elettävä tyystin tipatonta elämää.
Osasit ottaa sen puolilasillisen viiniä! Ehkäpä siis osaat jatkossakin? Kenties sinun ei tarvitsekaan alkoholiin mustavalkoisesti suhtautua? Ennen pitkää sinun on siis tämä asia itsellesi tehtävä selväksi. Ei alkoholi ole mikään mörkö ns. normaalille ihmiselle, vain meille alkoholisteille se on sitä.
Hyvää matkaa sinulle!
onneksi olkoon sinulle. sinulle on tapahtunut niin mahtava asia, ettei se kaikille niin vaan tapahdu olen todella iloinen puolestasi
Rontta
että homma olisi hanskassa....
Rutiini tarkastuksessa puolivuotta sitten huomattiin, että maksa-arvot olivat ihan pilvissä.
Pelästyin...olin juomatta antabuksen kera 1kk. Sitten heitin pillerit helvettiin koska en tuntenut mitään tarvetta niille...
Välillä kyllä teki mieli känniä ihan helvetisti.
Hienosti meni vielä toinenkin kuukausi. Kylillä paukuttelin henkseleitä, olin ylpeä ja naureskelin räkäposkella kulkevia ihmisiä...Kehuin kavereille, että ei tee yhtään mieli kaljaa....vaikka oikesti välillä teki niin paljon mieli että meinasin seinille hyppiä!! Viikonloppuisin illat olivat pahoja...
Sitten tuli kaverin häät keväällä-06. Olin hoikistunut myös, ajatuskulki ja mieli oli kepeä...Silloin ajattelin, että nyt voisin vähän juhlistaa saavutustani ja kaverin häitä..
Siinä meni se lauantai-sunnuntai ja maanantai...
Tiistaina olikin sitten karmea olo.. Siitä asti tää on ollut ylä-ja alamäkeä vuorotellen..
Juon nykyään harvoin muuta määrällisesti enemmän.
Kokonaan on vaikea olla ilman alkoholia kun se on ollut jo niin kauan läsnä
ONNEA SINULLE JA JOS OIKEASTI AJATTELET NOIN; ETKÄ TUNNE HIMOA TAI PAKONOMAISTA TARVETTA JUODA........OLET VAHVOILLA!! HYVÄ!!
mieli vaikka saunakalja juoda. Ei pelota se, että se onisikinn liian hyvää. Ei se käsistä ole koskaan se juominen minulla lähtenut.
Jotenkin vaan vi...tuttaa. Kaikki ne töppäilyt mitä on kännissä tehty. Niin sitä jotenkin vihaa sitä alkoholia, kun tajuaa, että siinä on sen kaiken paskan syy, mitä elämässä on sattunut.
Silti saunaolut olisi hyvin rentouttava. Siihen se jäisikin. Kokeilinhan jo viikonloppubileissä. Osaan olla ilmankin. Vaan kun on tullut niin kauhea viha sitä alkoholia kohtaan. Että tekisi mieli ruveta kansalaisaktivistiksi kieltolain palauttamiseksi.
Kerron vielä, että ei saunakalja minua vie ojasta allikkoon sinä hetkenä, vaan se toistuva tapa ja lisääntyvä tahti... Tänään yksi, ylihuomenna kaksi, torstaina voin jo juoda viinipullon...ja perjantaina meneekin jo iso viski. Sitä se on!!
Minä olen ongelmainen mutta olen jotenkin oppinut rajaaman sen juomisen. Aika näyttää...
häipyneen päästyäni AA:n avulla raittiiseen elämään. Hyvä lääkäri sinulla, kun tietää, että AA voi auttaa paremmin kuin kemia eli lääkkeet.
Nyt melkein vuoden juomattomana ollut - no kesällä kerran keikahti tapiota puolikaslitra mutta jäi siihen - siis melkein juomattomana.
Minusta on mukavaa että tämä viinanhimo on saatu Icd10:iin diagnoosiksi jotta saapi sitten työterveyspuolelta pelastavan laskuvarjon jos sattuuhäntä käymään niin että dokaa muutaman työpäivän, ei muuta kuin kankkusessa katkoa ja saikkua hakemaan, pääsee samalla kotoa pois kun siellä yleensä on tiheä tunnelma ryyppyreissujen jälkeen. Kyllä tämän kestää kerran parissa vuodessa tehdä työsuhteen vaarantumatta - ollaan me juopot sen verran hyvin suojattuja, paremmin kuin pätkätyöläiset. Joskus hävetti mutta paperimiehen mieliala päälle ja otetaan kaikki mita saadaan yhteiskunnalta. Nyt olen juomattomana ollut kylläkin sen vuoksi että perhe-elämä piti pelastaa kun oli vielä pelastettavaa, nyt menee hyvin eikä viina aina mielessä pyöri mutta annan anteeksi itselleni jos joskus retkahdan ja muistan itseäni kehua jos sen saan alkuunsa poikki.
Olkoon tauti tai tapa, kyllä se uhriaan hallitsee loppuelämän - onhan tämä viinanotto ollut parasta mitä on voinut tehdä housut jalassa - no joskus vissiin ilman housujakin, en muista.
Mutta lycka till.