Home aktivoituu kun lämpötila laskee?

Tarkoitatko että kesällä ei voi oirehtia asuintalon homemyrkyistä, koska myös ulkona on hometta ja vain ulkonaolemisen määrää on syytä miettiä? Ja olen muuten harvinaisen allergiaton tyyppi. En ole sitten yhtään millekään allerginen.

Olen tehnyt saman havainnon eli ilmojen kosteuden noustua - voisiko esim. kodista vielä löytyvien hometavaroiden (pyyhkeitä alettu uudelleen pestä, vinyylilevytkö roskiin?) päästöt suurentua eli voivatko kuolleet itiöt aiheuttaa näin enemmän ärsytysoireita (mm. kaikilla nokka tukossa, astmaatikko "sökö")..

Tarvitaanko eläviä itiöitä, että niiden aktivoitumiseen riittää ilmankosteuden nousu ja voivatko siis jo kupsahtaneet itiöpirulaiset aktivoitua ärsyttämään hengitysteitä? Eikö joillekin homelajeille riitä aivan olematon kosteuden nousu?

Home.... kirjoitti:

Tarkoitatko että kesällä ei voi oirehtia asuintalon homemyrkyistä, koska myös ulkona on hometta ja vain ulkonaolemisen määrää on syytä miettiä? Ja olen muuten harvinaisen allergiaton tyyppi. En ole sitten yhtään millekään allerginen.

Lue lisää

Olen vain homeallergikko.

Mitä allergian määritelmään tulee se tarkoittaa immuunijärjestelmän aktivoitumista antigeenille, eli orgaanisille ja ei orgaanisille aineen osasille, vaikkapa lääkemolekyylille tai hometoksiineille.

Olet sitä mieltä, että asuntosi sisäilma sisältää hometoksiineja. No minkä homelajien tuottamia toksiineija ja mikä on niiden määrä sisäilmakuutiossa?

Aina maan höyrytessä tulen tosi kipeäksi. Esim sateen jälkeen. Ilman viiletessä.

Aamulla on kyllä yskä vinkuna kun meen kukonlaulun aikaan töihin. Sit töis aluksi yskin keuhkot auki. Kuin tulpat irti.

Ilman lämpötila vaihtelut tekee nivelsärkyjä ja kankeutta!!

jees alkuperäinen viestin aloittaja on oikeessa MUN mielestä!

Metsäläinen2 kirjoitti:

Olen tehnyt saman havainnon eli ilmojen kosteuden noustua - voisiko esim. kodista vielä löytyvien hometavaroiden (pyyhkeitä alettu uudelleen pestä, vinyylilevytkö roskiin?) päästöt suurentua eli voivatko kuolleet itiöt aiheuttaa näin enemmän ärsytysoireita (mm. kaikilla nokka tukossa, astmaatikko "sökö")..

Tarvitaanko eläviä itiöitä, että niiden aktivoitumiseen riittää ilmankosteuden nousu ja voivatko siis jo kupsahtaneet itiöpirulaiset aktivoitua ärsyttämään hengitysteitä? Eikö joillekin homelajeille riitä aivan olematon kosteuden nousu?

Lue lisää

JOTKUT HOMEET on nimen omaan yöaktiivisia!!


MIKROBIEN KASVUOLOSUHTEET

Koska bakteereita ja sieni-itiöitä on aina maaperässä, niitä on luonnostaan monissa
rakennusmateriaaleissa, hiekassa, betonissa, tasoitteissa jne. Sienet ovat kasvuolosuhteiltaan hyvin vaatimattomia. Niiden kasvua rajoittavat lähinnä lämpötila, ravinto ja kosteus, joista tärkein on kosteus.

Useiden sienien ihanteellinen kasvulämpötila on 15-30
C. Alle 0
C tai yli 60
C lämpötiloissa ei juuri mikään sieni pysty kasvamaan, mutta pakkasasteet eivät toisaalta
myöskään tuhoa sienikasvustoa. Mikrobeille käy ravinnoksi lähes mikä tahansa orgaaninen
aines; puu, paperi, pöly, ruoka/jätteet. Näiden lisäksi sieni tarvitsee kosteutta - ei
välttämättä jatkuvasti, mutta toistuvasti.

Kasvuedellytyksistä kosteus on ainoa, joka sieneltä voidaan rakennuksessa evätä. Homeen
kasvualustaksi kelpaa lasia ja metalleja lukuun ottamatta melkein mikä tahansa
materiaali: betoni, tasoitteet, laasti, lastulevy, kipsilevy, muovi, lattiapäällysteet, tapetti jne.

Sisäilman kuivuus ei ole homeiden ja sädesienien kasvua rajoittava tekijä, vaan
tärkein kasvua säätelevä tekijä on kasvualustan kosteus, vesiaktiivisuus. On huomattava,
että homeongelman syntyyn ei aina tarvita varsinaista kosteusvauriota, vaan
lämpötilaeron aiheuttama kosteuden tiivistyminen vaikkapa kylmään kaakeliseinään
tai rakenteen kylmäsiltaan riittää kasvun alkamiseen. Kokeellisissa tutkimuksissa on
todettu, että homekasvusto aktivoituu, kun pinnan tai rakenteen vesiaktiivisuus 75%.

Jos kasvupaikka on lämmin, kostea ja ravinnerikas, sieni kasvaa paikallaan ja tuottaa
vähän itiöitä. Tämä selittää, miksi ilmanäytteissä voidaan todeta matala itiöpitoisuus,
vaikka homekasvu on silminnähtävää.

Jos kasvupaikka alkaa kuivua, sieni alkaa tuottaa runsaasti itiöitä löytääkseen uuden
kasvupaikan. Bakteerien ja sienien itiöt, kestävät äärimmäisen epäedullisiakin olosuhteita,
kuivuutta, pakkasta ja lämpöä erittäin hyvin pitkiäkin aikoja. Kun olosuhteet
muuttuvat suotuisammiksi, ne alkavat jälleen lisääntyä. Pelkkä homehtuneen materiaalin
kuivattaminen ei siis ratkaise ongelmaa. Eräät sienet (esim. lattiasieni) pystyvät
siirtymään paikasta toiseen rihmaston avulla. Emosieni elää turvallisessa kosteassa paikassa
ja sitkeän rihmaston avulla voi siirtyä useita metrejä jonkin epäedullisen materiaalin yli toiseen kasvupaikkaan.

Mikrobiongelmaa epäiltäessä sisäilmanäytteet tulisi kerätä mieluiten talvella lumiaikana
tai maan ollessa jäässä, jolloin ulkoilmasta peräisin olevat itiöt eivät sotke
tulosten tulkintaa. Ulkoilmassa homeitiöiden pitoisuus on suurimmillaan syksyllä, jolloin
ulkosisäsiirtymä peittää alleen mahdolliset sisälähteet. Yhden näytteenottokerran perusteella
ei pidä tehdä johtopäätöksiä, koska itiöpitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti eri
aikoina. Monet homeet itiöivät vain tietyssä kosteudessa tai pimeässä. Jos rakenteissa on
näkyvää homekasvua, ei sisäilmamittauksia yleensä lainkaan tarvita lukuun ottamatta
poikkeustilanteita, kuten oikeudenkäyntitapaukset tai ammattitautiselvitykset. Matala
mikrobitaso ilmanäytteessä ei poissulje mikrobiongelmaa rakennuksessa.

Ilmanäytteiden ohella on hyödyllistä ottaa myös pinta- ja rakennusmateriaalinäytteitä,
jotka täydentävät kuvaa rakennuksen mikrobitilanteesta. Joissakin tapauksissa vauriot ja kasvustot löytyvät vasta rakenteita purettaessa. Pinta- ja materiaalinäytteitä voidaan ottaa
kaikkina vuodenaikoina. Ongelmakohdan lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa
vertailunäytteitä vaurioitumattomasta kohdasta tai vaurioitumattomasta rakennuksesta.
Pinta- ja materiaalinäytteet kuvaavat ilmanäytteitä luotettavammin rakennuksen tilaa.
Toistettujen ilmanäytteiden avulla voidaan paremmin arvioida käyttäjien todellista
altistumista kuin materiaalinäytteillä.


Pintanäyte otetaan vanupuikolla 10x10 cm kokoiselta alueelta. Vauriokohdalta otettua
pintanäytettä tulisi myös verrata vastaavaan vaurioitumattomalta pinnalta otettuun vertailunäytteeseen. Vertailunäytteet tulee ottaa ennen kuin vaurionäytteet.

Materiaalinäytteitä voidaan ottaa myös epäillyiltä vauriopaikoilta varsinkin mikrobivaurion
ollessa piilevä. Näytteet tulee ottaa puhtailla työvälineillä esim. puhtaaseen
tiiviisti suljettavaan muovipussiin. Myös materiaalinäytteitä otettaessa puhtaat vertailunäytteet
tulisi ottaa ennen vaurioituneiden kohtien näytteenottoa. Muutama gramma
tai noin kourallinen materiaalia riittää näytteeksi.

5.3. "Normaaliarvot"

Sisäilman biologisille pölyille ei ole terveysperusteisia
ohjearvoja tai enimmäispitoisuuksia.
Suomessa on tilastollisin menetelmin
tehty ehdotus normaaliarvoista, joiden
alle jäävillä pitoisuuksilla voi myös esiintyä
terveyshaittoja. Matala sisäilman mikrobipitoisuus
ei luotettavasti poissulje kiinteistössä
mahdollisesti olevaa mikrobiongelmaa.


"""Ulkoilmassa homeitiöiden pitoisuus on suurimmillaan syksyllä, jolloin
ulkosisäsiirtymä peittää alleen mahdolliset sisälähteet. Yhden näytteenottokerran perusteella
ei pidä tehdä johtopäätöksiä, koska itiöpitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti eri
aikoina. Monet homeet itiöivät vain tietyssä kosteudessa tai pimeässä."""


lÄHDE SISÄILMA

homekorva kirjoitti:

JOTKUT HOMEET on nimen omaan yöaktiivisia!!


MIKROBIEN KASVUOLOSUHTEET

Koska bakteereita ja sieni-itiöitä on aina maaperässä, niitä on luonnostaan monissa
rakennusmateriaaleissa, hiekassa, betonissa, tasoitteissa jne. Sienet ovat kasvuolosuhteiltaan hyvin vaatimattomia. Niiden kasvua rajoittavat lähinnä lämpötila, ravinto ja kosteus, joista tärkein on kosteus.

Useiden sienien ihanteellinen kasvulämpötila on 15-30
C. Alle 0
C tai yli 60
C lämpötiloissa ei juuri mikään sieni pysty kasvamaan, mutta pakkasasteet eivät toisaalta
myöskään tuhoa sienikasvustoa. Mikrobeille käy ravinnoksi lähes mikä tahansa orgaaninen
aines; puu, paperi, pöly, ruoka/jätteet. Näiden lisäksi sieni tarvitsee kosteutta - ei
välttämättä jatkuvasti, mutta toistuvasti.

Kasvuedellytyksistä kosteus on ainoa, joka sieneltä voidaan rakennuksessa evätä. Homeen
kasvualustaksi kelpaa lasia ja metalleja lukuun ottamatta melkein mikä tahansa
materiaali: betoni, tasoitteet, laasti, lastulevy, kipsilevy, muovi, lattiapäällysteet, tapetti jne.

Sisäilman kuivuus ei ole homeiden ja sädesienien kasvua rajoittava tekijä, vaan
tärkein kasvua säätelevä tekijä on kasvualustan kosteus, vesiaktiivisuus. On huomattava,
että homeongelman syntyyn ei aina tarvita varsinaista kosteusvauriota, vaan
lämpötilaeron aiheuttama kosteuden tiivistyminen vaikkapa kylmään kaakeliseinään
tai rakenteen kylmäsiltaan riittää kasvun alkamiseen. Kokeellisissa tutkimuksissa on
todettu, että homekasvusto aktivoituu, kun pinnan tai rakenteen vesiaktiivisuus 75%.

Jos kasvupaikka on lämmin, kostea ja ravinnerikas, sieni kasvaa paikallaan ja tuottaa
vähän itiöitä. Tämä selittää, miksi ilmanäytteissä voidaan todeta matala itiöpitoisuus,
vaikka homekasvu on silminnähtävää.

Jos kasvupaikka alkaa kuivua, sieni alkaa tuottaa runsaasti itiöitä löytääkseen uuden
kasvupaikan. Bakteerien ja sienien itiöt, kestävät äärimmäisen epäedullisiakin olosuhteita,
kuivuutta, pakkasta ja lämpöä erittäin hyvin pitkiäkin aikoja. Kun olosuhteet
muuttuvat suotuisammiksi, ne alkavat jälleen lisääntyä. Pelkkä homehtuneen materiaalin
kuivattaminen ei siis ratkaise ongelmaa. Eräät sienet (esim. lattiasieni) pystyvät
siirtymään paikasta toiseen rihmaston avulla. Emosieni elää turvallisessa kosteassa paikassa
ja sitkeän rihmaston avulla voi siirtyä useita metrejä jonkin epäedullisen materiaalin yli toiseen kasvupaikkaan.

Mikrobiongelmaa epäiltäessä sisäilmanäytteet tulisi kerätä mieluiten talvella lumiaikana
tai maan ollessa jäässä, jolloin ulkoilmasta peräisin olevat itiöt eivät sotke
tulosten tulkintaa. Ulkoilmassa homeitiöiden pitoisuus on suurimmillaan syksyllä, jolloin
ulkosisäsiirtymä peittää alleen mahdolliset sisälähteet. Yhden näytteenottokerran perusteella
ei pidä tehdä johtopäätöksiä, koska itiöpitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti eri
aikoina. Monet homeet itiöivät vain tietyssä kosteudessa tai pimeässä. Jos rakenteissa on
näkyvää homekasvua, ei sisäilmamittauksia yleensä lainkaan tarvita lukuun ottamatta
poikkeustilanteita, kuten oikeudenkäyntitapaukset tai ammattitautiselvitykset. Matala
mikrobitaso ilmanäytteessä ei poissulje mikrobiongelmaa rakennuksessa.

Ilmanäytteiden ohella on hyödyllistä ottaa myös pinta- ja rakennusmateriaalinäytteitä,
jotka täydentävät kuvaa rakennuksen mikrobitilanteesta. Joissakin tapauksissa vauriot ja kasvustot löytyvät vasta rakenteita purettaessa. Pinta- ja materiaalinäytteitä voidaan ottaa
kaikkina vuodenaikoina. Ongelmakohdan lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa
vertailunäytteitä vaurioitumattomasta kohdasta tai vaurioitumattomasta rakennuksesta.
Pinta- ja materiaalinäytteet kuvaavat ilmanäytteitä luotettavammin rakennuksen tilaa.
Toistettujen ilmanäytteiden avulla voidaan paremmin arvioida käyttäjien todellista
altistumista kuin materiaalinäytteillä.


Pintanäyte otetaan vanupuikolla 10x10 cm kokoiselta alueelta. Vauriokohdalta otettua
pintanäytettä tulisi myös verrata vastaavaan vaurioitumattomalta pinnalta otettuun vertailunäytteeseen. Vertailunäytteet tulee ottaa ennen kuin vaurionäytteet.

Materiaalinäytteitä voidaan ottaa myös epäillyiltä vauriopaikoilta varsinkin mikrobivaurion
ollessa piilevä. Näytteet tulee ottaa puhtailla työvälineillä esim. puhtaaseen
tiiviisti suljettavaan muovipussiin. Myös materiaalinäytteitä otettaessa puhtaat vertailunäytteet
tulisi ottaa ennen vaurioituneiden kohtien näytteenottoa. Muutama gramma
tai noin kourallinen materiaalia riittää näytteeksi.

5.3. "Normaaliarvot"

Sisäilman biologisille pölyille ei ole terveysperusteisia
ohjearvoja tai enimmäispitoisuuksia.
Suomessa on tilastollisin menetelmin
tehty ehdotus normaaliarvoista, joiden
alle jäävillä pitoisuuksilla voi myös esiintyä
terveyshaittoja. Matala sisäilman mikrobipitoisuus
ei luotettavasti poissulje kiinteistössä
mahdollisesti olevaa mikrobiongelmaa.


"""Ulkoilmassa homeitiöiden pitoisuus on suurimmillaan syksyllä, jolloin
ulkosisäsiirtymä peittää alleen mahdolliset sisälähteet. Yhden näytteenottokerran perusteella
ei pidä tehdä johtopäätöksiä, koska itiöpitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti eri
aikoina. Monet homeet itiöivät vain tietyssä kosteudessa tai pimeässä."""


lÄHDE SISÄILMA

Lue lisää

löytyy kirja, mikä yllättäen: haiseekin ja vielä pahalle, voi ajatella, että siinä on jotain mikrobikasvustoa ja se riittää herkistyneellä astmaatikolla tuomaan oireet esille..? Ehkä näin.

Nyt eletään kurkunpäätulehdusta ja on valvottu koko yö yrittäen estää kurkunpää turpoamasta umpeen (ja otettu iso kerta-annos kortisonia) istuma-asennolla ja jääkuutioita napsimalla sekä yrittämällä pitää huone viileänä (ei onnistu, ulkoa tulee "mikrobihyökkäys", luulisin).

Pitäisi tässä rekisteröityä, mutta aina on niin hitosti kiirettä. Nytkin pitäisi lähteä sairaalaan kuulemaan omia tuloksia magneetista (leikataanko vai ei, ei onneksi vakavaa, mutta leikkauksena iso ja paraneminen hidasta).