Olisikohan ollut 50-luvun lopulla kun radiossa oli tietokilpailusarja, jossa haettiin Suomen viisainta perhettä. Kilpailuja oli useita ja karsintakierroksia monta sillä osallistuvia perheitä oli aika monta.
Kilpailun voitti Veli Lumialan perhe Lieksasta. Veli Lumiala oli silloin opettajana Lieksan Yhteislyseossa. En tiedä mitä ainetta hän opetti.
Perhe muutti aika pian sen jälkeen Alavudelle. Alavudella Veli Lumiala julkaisi v. -64 kirjan "Rukajärven rautaporteilla". Siinä kuvataan hyvin tarkkaan 14. divisioonan Lieksasta alkanut sotaretki 1941-44. Lieksa-Pielisjärven miehet sotivat kyseisessä divisioonassa.
En tiedä onko kirjaa Lieksan kirjastossa. Jos on kannattaa jokaisen aiheesta kiinnostuneen lukea se.
Lumialan perheestä en tiedä tarkemmin, olivatko syntyperäisiä lieksalaisia vaiko muualta muuttaneita.
Jos vaikka olivatkin muualta muuttaneita niin ilmeisesti kuitenkin lyhytkin asuminen Lieksassa riitti tekemään heistä Suomen viisaimman perheen.
Kilpailun voitti Veli Lumialan perhe Lieksasta. Veli Lumiala oli silloin opettajana Lieksan Yhteislyseossa. En tiedä mitä ainetta hän opetti.
Perhe muutti aika pian sen jälkeen Alavudelle. Alavudella Veli Lumiala julkaisi v. -64 kirjan "Rukajärven rautaporteilla". Siinä kuvataan hyvin tarkkaan 14. divisioonan Lieksasta alkanut sotaretki 1941-44. Lieksa-Pielisjärven miehet sotivat kyseisessä divisioonassa.
En tiedä onko kirjaa Lieksan kirjastossa. Jos on kannattaa jokaisen aiheesta kiinnostuneen lukea se.
Lumialan perheestä en tiedä tarkemmin, olivatko syntyperäisiä lieksalaisia vaiko muualta muuttaneita.
Jos vaikka olivatkin muualta muuttaneita niin ilmeisesti kuitenkin lyhytkin asuminen Lieksassa riitti tekemään heistä Suomen viisaimman perheen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Lieksajärvestä tietoja mitä ei löydy Internetistä. Järvi sijaitsee ehkä n. 40 km rajasta tietä pitkin. Lieksajärven pohjoispuolella on melkoisen iso Torasjärvi. Välissä on Virran kapeikko. Lieksasta tuleva tie kääntyy Virran kapeikon jälkeen melkein suoraan pohjoiseen ja tulee Omelian kylälle. Kapeikko on nimensä mukaisesti vain hyvin kapea kannas, jota myöten maantie menee. Sillä ja varsinkin Omelialla on nimensä kesän –41 sotahistoriassa, joka oli sielläpäin myös kuuluisa metsäpalokesä. Lue Veli Lumialan ”Rukajärven rautaporteilla”.
Torasjärveen laskee idästä Taraksinojärvi. Sitten järviä riittääkin loputtomiin, isoja ja pieniä.
Itse Lieksajärvi on melkoisen iso, leveys yli 5 km ja pituutta n. 25 km. Järvi on samaan suuntaan ”kallellaan” kuin Pielinenkin eli kaakko – luode suuntainen. Rantaviiva on melkoisen niemekkeinen ja kiemurainen. Jonkun kartan mukaan järvessä ei olisi kovin paljoa saaria. Koetan hakea vielä parempaa karttaa.
Repolan kylä, joka on alueen keskuspaikka ja josta pitäjäkin on saanut nimensä, on Lieksajärven länsirannalla.
Mahtavatkohan kaikki lieksalaiset tietää, että Lieksassakin on Inari – niminen paikka. Se on rajan pinnassa, melko lähellä Ilomantsin rajaa. Inarin kylältä on vanhastaan mennyt jonkinlainen tieyhteys Itä-Karjalaan Lentieraan. Lentierasta tie jatkui pohjoiseen Repolaan ja jonkunlainen ura meni itään kuuluisan Pieningän salon kautta Seesjärvelle päin.
Inari-nimeä on myös pidetty saamelaisena koska Lapissakin on Inari. Lapin Inari tosin on pohjoissaamenkielellä Anari. Inarinjärven rannalla asuu n. 400 inarinsaamelaista, joilla on aivan oma kielensä. Joten onkohan muoto Inari sittenkään saamea?
Silloin kun Suomi kuului suuriruhtinaskuntana Venäjään ei itä-rajaa käytännössä ollut. Lieksalla oli melkoisen isot takamaat. Tämä seikka myötävaikutti sen, että rautatie rakennettiin Lieksan kautta eikä Pielisen länsipuolta, jolla silläkin oli paljon kannattajia. Haluttiin saada Itä-Karjalan suuret metsävarat rautatien vaikutuspiiriin.
Nyt tuo on jo ihmeellistä mistä kirjoitit. Miten voit tietää kaiken tuon. Olet hämmästyttävä tieojesi määrässä ja laadussa. En osaa edes arvata mistä kaiken tuon tiedät.
katoit :D ,vai onko sulla saatana ees vitun omaa konetta? kirjaston koneeella taidat paukuttaa.ei pahalla.take ber j mee runkulle inari o inari
Missäs kirjastossa on kone käytössä tuohon kellon aikaan Olet ilmeisesti se paikan pöljä joka leikki jotain kun ei ole mitään.
Voitkos käsittää että on niitäkin jotka tietää jotain ettei kaikki ole samanlaisia paukapäitä jotka ei erota isovarvastaan nenästään.
Mes nyt pienelle yöuinnille Lieksanjokeen jos vaikka pää selviäisi ja voisit ottaa uuden annoksen niitä mömmöjäsi.
höyryy ja möyryy aivan älyttömiä--menis vaan sinne sontaluukkuun mistä on noussutkin.ei anneta sen häiritä meidän mielenrauhaa..joku katkera henkisesti sairas näkyy olevan
Jos tuosta Earthista tiedät muuta kuinsanan niin tiedät ettei sillä nuo näy. Minulla nääs on se koneella ja tarkistin ettei näy senkin pöljä.
siis ei tanhiolle vaan tälle raivopäälle. Minä oletan riähkän saaneen ketunpuremasta raivotaudin. Millään muullahan tuollaista sairaalloisuutta ei voi enää selittää.
Vai keksisikö joku paremman selityksen moiselle sekoilulle.
pielisen pohjaan miettimään möläytyksiään, helvetin pöljä!
Oliskoon nuo Iivanan mehtäpalojen savut sekottanu tuon piän. Yhtä sumuselta se tunttuu. Katottaan jos se raohottus kun savun tulo loppuu niin ja ei tule muutakkaa kitskkuu sieltä.
hmm ei oo muuta ku 24/7 perkele teilläkään jos asiasta mainitaan :(
Google Earth- kartassa "Ozero Leksa". Venäjän kielessähän meijän E onnii Jee, niin jotta siitä tulloo Ljeksajärvi.
Ei nyt sattunna karjalan karttoo, että näkisi mikä se on vennään kielellä, muistelen sen olleen jottain Leksozero. Lieksajärven pohjospuolen järvi näyttäs olevan Torosozero Earthissa.
on se pohjospuolinen jäär i.
---------Jos vaikka olivatkin muualta muuttaneita niin ilmeisesti kuitenkin lyhytkin asuminen Lieksassa riitti tekemään heistä Suomen viisaimman perheen.------------
To oli loistavasti ajateltu Tanhio, ja näinhän se tosiaan on.
Lieksa on rautaa. Hörhötkin Lieksassa ovat selvästi hörhömpiä kuin muualla.
Johtuu Lieksan aivoja elvyttävästä vaikutuksesta.
Onkos näellä lekenda-palstolla kirjutettu aikasemmin siitä että pohjos-karjalan läänin ensimmäenin maaherra Lauri Riikonen oli lieksalaesii.
Syntynysin vissiin Haapaniemen talosta, Pakarilan vaeko Riikolan lammen rannalla. Aenakin Haapaniemee kauan isännöinyt tunnettu kunnallispoliitikko Jussi Riikonen ja Lauri Riikonen oli veljeksii.
Melekeen puolet Suomen napamiehii ja -naesii on vissiinnii Lieksasta lähtösin.
Pari nykypäivän nuorta legendaa ansaitsee tulla mainituiksi.
Nelinpeli-yhtyeen laulaja-kitaristin Ari Saarelaisen vanhemmat ovat kumpikin lieksalaisia. Ari itse ei kaiketi koskaan ole asunut Lieksassa muuten kuin kesäisin paljonkin.
Kaikki varmaan muistavat muutaman vuoden takaisen kaunoluistelijan Kaisa Kellan. Hänen äitinsä on lieksalainen.
Lieksalainen geeniperimä on ilmeisesti huippuunsa viritetty ihmislaji, jota muut vaan kadehtii ja kaukaa ihailee.
joka niissä lavajutuissa lauleli. Ja eikös se Nelinpeli voittanut Suomen mestaruuden. Hyvä ääni sillä kaverilla oli tosiaan. Vai oli Lieksan saarelaisia.
Tuo Kellan juttu oli aivan uutta, siis se lieksalaisuus.
__Lieksalainen geeniperimä on ilmeisesti huippuunsa viritetty ihmislaji, jota muut vaan kadehtii ja kaukaa ihailee.__
Tuo oli sanottu juuri niinkuin se on.
Selvasti sinäkin olet vanhaa lieksalaista sukua. Ei muuten olisi selitettävissä se mitä olet.
Joo, Nelinpeli on SM-yhtye. Ari Saarelainen on se pitkä vaalee kaveri siinä keskellä. Soittaa kitaraa ja laulaa, ainakin viime lauantaina.
Ite olen vakaata Pielisjärveläistä sukua molempien vanhempien puolelta. Ilmeisesti karjalaista sukua.
Tuolla pojalla on sitä laulun ääntä melkoisesti. Olen seurannut ohjelmaa koko ajan. En kyllä arvannut lieksalaisia siellä olevan. Mietin juuri mitähän Saarelaisia hän on. Sitäkin sukua Lieksassa löytyy ihan kiitettävästi.
Niin ja onhan täällä omat valtasukunsa.
Samaa mieltä olen, että Arilla todella riittää lauluääntä ja onhan hän myös ilo silmälle... =)
Kukkaan ei oo enää kuukausiin kirjottanu Erä-Eemelistä. Mihinkäs sen lekentan käsittely hävisi?
Oikee Simo Hurttahan lupasi palata kesälomien jäläkeen asiaan ja kertoo Eemelistä paljonkin uutta tietoo.
Simppa lupaili myös ottaa yhteyttä joihinkin henkilöihin tuon asian tiimoilta. Jospa se on ottanu ja asia on siirtyny seuraavaan vaiheeseeen.
Minäkin olen tehnyt pienimuotoista kyselyä tuonkin asian tiimoilta. Minun niin isä kuin äiti sanoi tunteneensä miehen. Kerroin nimittäin tietoja mitä palstalla hänestä oli.
Isä ei ole aivan varma. Epäili henkilöa joka on ollut töissä Mähkön hautausmaalla.
Äiti väittää tunteneensä Erä-Eemelin vaimon. Muisteli että siinä oli ihminen joka ei sanonut kenellekkään pahaa sanaa ja ei kävellyt kovin usein. Oli myös aika puhelias. Melkein aina juoksi kun näki hänet.
Eemelin tunsi ulkonäöltä mutta ei ollut milloinkaan puhunut hänen kanssaan.
Äiti oli varma asiasta.
Äiti muisti Eemelin lapsetkin. En kerro enempää sillä en tiedä mitä mieltä he olisivat. Tuskin kylläkään lukevat koko palstaa. En kyllä paljon enempää tiedäkkään.
Isä ja äiti tunsi suurimman osan siinä legenda jutussa mainituista. He myös tiesivät näitten tempauksista.
He ovat muistelleet suurella tunteella noita vanhoja hyviä aikoja kuten he sanovat.
Tekisi mieleni kyssy jotain sinusta mutta ei oikein voe tällasella palstalla. Jospa se Simo kahto ne liian sanosko yksityikohtasiksi jotta niitä voes paljasttoo tiällä. Oot jollaa tappoo mielenkiintonen perssoona sinnäi.
Oes se kyllä ihan mukava assii jos Simo tulis takasi kirjotuksinneen.
Tietääkö nuoremmat millainen oli ennen Lieksankin työmailla torninosturi. Miten tiilet ja laastit saatiin muurareille vaikkapa toiseen kerrokseen. Kovin korkeita talojahan ei täällä onneksi rakennettu.
Tarvikkeet vietiin kantamalla ja nimenomaan naiset olivat kantajina. Miehet pitivät sitä liian halpa-arvoisena työnä. Tiilien kantamiseen oli jonkunlainen puuteline, johon laitettiin epälukuinen kasa tiiliä. Laastin vientiin oli taasen paljumainen kuuppa, joka tyhjennettiin muurarin paljuun olkapään yli eteenpäin kumartumalla.
Kantovälineissä oli olkapään yli jonkunlainen koukku, joka helpotti kantamista.
Kun oli aamu seitsemästä ilta neljään kävellyt tiili- ja kuralastien kanssa rappuja ylös niin varmaan illalla tiesi työtä tehneensä. Monien terveys ei kauan tällaista rääkkiä kestänytkään.
Sitä en tiedä, en ole koskaan kuullut, kuka kantoi timpurien laudat vai kantoivatko timpuri itse lautansa. Betonin valajilla oli ainakin 50-luvulla mieskantajat apuna teräksiä kantamassa.
Muurareista jotkut käyttäytyivät naiskantajia kohtaan hyvinkin sikamaisesti. Juoksutettiin ja kirottiin ja simputettiin ”akat vauhtia, laasti loppuu” vaikkei mitään kiirettä olisi ollutkaan. Mutta oli mukava kiusata niin, että kantaja saattoi joskus pyörtyä tellingeille lastinsa alla.
Sekin oli tässä työnjaossa surkeaa, että muurarit työskentelivät urakalla mutta kantajat olivat tuntipalkalla. Ei tilipussi paksuuntunut vaikka kuinka olisi näännyksiin asti juossut.
Oliko tämä nyt sitä entisajan hyötyliikuntaa vai miten voisi sanoa. Aika epäinhimillisen tuntuista kuitenkin naisten tai kenen tahansa työksi.
Kyllä yhdenlaisia legendoja olivat rakennustyömaitten kantajanaiset, ei sitä voi kiistää.
Hyvä etten elänyt niihin aikoihin tai ainakaan ollut rakennusalalla töissä.
Mistä ihmeestä sinä kaiken tuon tiedät. Onko teitä useampia jotka muistatte tai tunnette niitä jotka muistaa. Eihän ole mahdollista että yksi ihminen tietää noin paljon alueen asioista.
Pysy palstalla kuka lienetkin. Äläkä vihjaakkaan kuka olet ettei häiriköt saa tietää.
Ihan omasta muistista. Kuulin lapsena kaikenlaisia tarinoita entisajan Lieksasta ja kun silloin ei ollut telkkaria eikä radiota niin jäivät mieleen.
Lieksasta löytyisi meikäläisen ikäluokasta samanverran ja paljon enemmänkin muistavia vaikka kuinka monta mutta ei taida monikaan tällainen 100 vuotias surfailla netissä. Nuoret voisivat tietenkin jututtaa sukunsa vanhoja ja kirjoitella sitten kuulemansa tänne kaikkien iloksi.
Menee muutoin suunnattomasti hyvää tietoa hukkaan niinkuin tietysti aina menee joka sukupolven mukana.
Kaikkihan tietävät sen, että Lieksa on Suomen kaunein kaupunki. Mutta onko se myös suurin. Joskus vuosia sitten puhuttiin, että Lieksa olisi pinta-alaltaan suurin kaupunki jos Lieksaan kuuluva suuri alue Pielistä lasketaan mukaan. Ilman sitä ainakin Kemijärvi olisi ollut suurempi. En tiedä miten on nyt, onko joku tutkinut tilastoja?
Toinen juttu on jo vähän historiaa. Silloin kun Lieksa oli vielä kauppala näin jossain tilaston missä väitettiin Lieksan olevan Suomen tiheimmin asuttu paikkakunta. Pinta-ala oli niin pieni kuin 4,5 km2 ja asukkaita n. 4500 eli melko tasan 1000 henkeä/km2. Lieksan ja Pielisjärven rajahan kulki Lieksan joella kauppalan puoleista rantaa, joten joki kokonaisuudessaan oli Pielisjärven puolella.
Ollaan Suomen parhaita melkein joka asiassa tai ainakin joka toisessa. Käykäämme siis rinta rottingilla eteenpäin.
Vuonna 1973, kun Lieksasta ja Pielisjärvestä tehtiin Lieksan kaupunki, se oli silloin pinta-alaltaan Suomen suurin. Nythän niitä kaupunkeja on syntynyt kuin sieniä sateella, niin että on niitä suurempiakin, esim. Kuhmo meni edelle.
Kuhmo on ihan p....stä. Ei se ole mikkään kunnon kaupunki niinkun on meijän ikioma Lieksa.
Kyllä Lieksa on vaan se suurin ja kaanein (ei kaamein).
Vakuudeksi. Lieksassa 18.9.2006 Pekkaollinpoeka
...Lieksa on paras ja suurin ja kaonein, en lähe tiältä kulumallakaa.
Täältä sitten lisää MK
Vieressä on mainos talvisotaa Lieksassa ja Kuhmossa
Kännissäkö sinä touhotat, missä on mainos tahi linkki. Olet sinä epeloi
Oli ylhäällä juuri rukajärven suunnan kirjasta oikealla mainos mutta sitä ei ole nyt juuri.Kuitenkin tässäkin ketjun aloituksessa mainitaan tuo kirja Rukajärven rautaportilla.
Joten melkoinen epeli olen ja selvässä asiassa en anna periksi MK
Olihan siinä myös se pieni vihreä mies, joka luikahti sängysi alle. Ja vaalenpunainen elebantti
Jospa se olikin ronsu eikä elehnantti. Vaaleanpunainen kuitenkin.
Minä olen estänyt mainoksien pomppaamisen keskustelusivuille.
ei ne niin viisaeta olis ollukkaan jos eivät oes asunna lieksassa jonkun aikaa.
Se valasoo ihmistä kun tiällä asuu. Lieksalaeset kun on kaikki valastuneita.
Käkisalmen mies joka oli kokenut Heinolassa nuoruudessa jo yhden sodan ja sitten talvi ja jatkosodan taistellen rukajärven suunnalla ja siten työskenti vähän aikaa Lieksassa mutta siirtyi sitten Alavudelle ja tunsin hänet hän oli siellä yhteiskoulun rehtorina vuoteen 1966 jolloin menin armeijaan itse.
Hän sai aikaan myöskin Alavudelle Toivo Kuulan patsaan säveltäjä joka syntyi siellä Vehkakosken talon saunassa ja on sukulaiseni, joten tässäkin hieman historiaa.
Toivo Kuulan laulukilpailu oli viime kesänä myös Alavudella. MK
Käkisalmi tunnetaan rahanväärentäjistään, jotka levittivät vääriä vitosiaan paikkakunnan markkinoilla. Siitähän tehtiin laulukin, jotta saatiin kaupungille hieman positiivistakin mainetta. Olihan siellä markkinoilla Tatjaanakin pitkine letteineen, mutta se onkin jo toinen juttu.
Molemmat Toivot, Kuula ja Kärki lienevät olleet myös keksijöitä kun markkinoille ilmestyi 1930-luvun lopulla kuulakärkikynä. Se olikin kova sana Neuvostoliitossa vieraillessamme 30 - 40 vuotta sitten. Työn sankareita palkittiin Neuvostoliitossa Jaltan matkoilla, mutta paras palkinto oli kuulakärkikynä. Kynät olivatkin silloin arvossaan purukumien ja sukkahousujen kanssa.
Haluttuja oli myös mustat kondomit ja annoin ihan lahjaksi niitä ettei kommunismi leviäisi heh heh
Mutta muistan myös kun yksi nainen oli myynyt kegät ja sitten söi ravintolassa niillä ruplilla niin meinasi tukehtua lihanpalaan niin kun selvisi siitä totesi helekatti se kengän solki meinanasi tarttua kurkkuun.
Mutta sitten yhdella matkalla paloi rikospoliisi itse juuri myydyn tavaran vuoksi joka oli tulliselvitykseen kirjattu ja niin käry kävi ja virka meni jotta sillee
Mutta miten sitten Toivo Kuula tapettiin senkin asian olen kuullut silloin siellä mukana olleita henkilöiltä
Oli kyllä hyvä tuo "Kuulakärkikynä" juttu.
Meinasin tukehttuu naarruun.
Sulla kyllä tosijjaan leikkasi.
Tarkotin tämän tuolle Miljoona Miljoona...
Miljoona miljoona ruusua on hyvin tuttu laulu alkuperältään venäläinen mutta tuli tunnetuksi sitemmin Suomessa lähinnä Vera Teleniuksen laulamana ja levytettiin 1984