viemäreiden lämpölaajeneminen ja kannakointi

Viemäreihin ei kohdistu niin pitkiä aikoja todella kuumaa tai todella kylmää, että se alkaisi muovia rikkomaan.

Materiaali:muovi; halkaisija 50-110 mm.
En tarkoittanut rossipohjan ripustuksia vaan kaikkia rakenteisiin sijoitettuja viemäreitä yleensä.
Patenttivanne on n. 1 mm vahvaa ja 20 mm leveää rei'itettyä nauhaa. Reikien läpi on helppo kiinnittää vaikkapa ruuvit.

tanig kirjoitti:

Materiaali:muovi; halkaisija 50-110 mm.
En tarkoittanut rossipohjan ripustuksia vaan kaikkia rakenteisiin sijoitettuja viemäreitä yleensä.
Patenttivanne on n. 1 mm vahvaa ja 20 mm leveää rei'itettyä nauhaa. Reikien läpi on helppo kiinnittää vaikkapa ruuvit.

Lue lisää

Muovisissa kiinteistöviemäreissä normaali lämpölaajeneminen hoidetaan paisuntavaralla muhvissa. Ainoastaan poikkeustapauksissa, esim ravintoloissa yms, vastaavissa, missä voidaan kerralla kaataa suuria määriä kuumaa vettä viemäreihin, hoidetaan lämpölaajeneminen ns. paisuntayhteellä. Tavallisessa omakotitalossa kyseistä tilannetta tuskin tulee.

Jos viemäröinti joudutaan kannakoimaan, pitää siihen tarkoitukseen käyttää hyväksyttyjä ja tätä varten tehtyjä oikeita kannakkeita, kantavan alapohjan alapuolelle asennettaessa niiden on oltava haponkestävää terästä. Lisäksi kannakkeita on kahta päätyyppiä, kiinto- ja irtopitimiä, joita käytetään ohjaamaan lämpölaajeneminen muhviin.

Kannakointia varten on olemassa tarkat ohjeet ja säännöt, miten ja millä tarvikkeilla se tehdään. Näkemättä sinun taloasi en uskalla kantaa ottaa asian, mutta mietin vain, miten patenttivanteella hoidetaan liuku- ja kiintopitimen roolit oikein.

RaakaRane kirjoitti:

Muovisissa kiinteistöviemäreissä normaali lämpölaajeneminen hoidetaan paisuntavaralla muhvissa. Ainoastaan poikkeustapauksissa, esim ravintoloissa yms, vastaavissa, missä voidaan kerralla kaataa suuria määriä kuumaa vettä viemäreihin, hoidetaan lämpölaajeneminen ns. paisuntayhteellä. Tavallisessa omakotitalossa kyseistä tilannetta tuskin tulee.

Jos viemäröinti joudutaan kannakoimaan, pitää siihen tarkoitukseen käyttää hyväksyttyjä ja tätä varten tehtyjä oikeita kannakkeita, kantavan alapohjan alapuolelle asennettaessa niiden on oltava haponkestävää terästä. Lisäksi kannakkeita on kahta päätyyppiä, kiinto- ja irtopitimiä, joita käytetään ohjaamaan lämpölaajeneminen muhviin.

Kannakointia varten on olemassa tarkat ohjeet ja säännöt, miten ja millä tarvikkeilla se tehdään. Näkemättä sinun taloasi en uskalla kantaa ottaa asian, mutta mietin vain, miten patenttivanteella hoidetaan liuku- ja kiintopitimen roolit oikein.

Lue lisää

Siis rikkooko lämpölaajeneminen putket vai mitä tapahtuu, jos kannakointia ei tehdä oikein?

tanig kirjoitti:

Siis rikkooko lämpölaajeneminen putket vai mitä tapahtuu, jos kannakointia ei tehdä oikein?

Yleensä lämpölaajeneminen ei riko putkia, vaan vääntää putkea siten, että kulmapoikkeama muhvissa ylittää sallitun arvon ja liitos rupeaa vuotamaan. Äääritapauksissa voi tietenkin murtumia sattua, mutta tuo muhviliitoksen vuotaminen on yleisin syy em. tapauksessa.
Toinen mahdollisuus on, että lämpötilan laskiessa alas talvella, voi kutistuma pullauttaa putken muhvista jopa pois, mikäli lämpölaajeneminen ohjautuu pitkällä linjalla vain yhteeen muhviliitokseen.

RaakaRane kirjoitti:

Yleensä lämpölaajeneminen ei riko putkia, vaan vääntää putkea siten, että kulmapoikkeama muhvissa ylittää sallitun arvon ja liitos rupeaa vuotamaan. Äääritapauksissa voi tietenkin murtumia sattua, mutta tuo muhviliitoksen vuotaminen on yleisin syy em. tapauksessa.
Toinen mahdollisuus on, että lämpötilan laskiessa alas talvella, voi kutistuma pullauttaa putken muhvista jopa pois, mikäli lämpölaajeneminen ohjautuu pitkällä linjalla vain yhteeen muhviliitokseen.

Lue lisää

Tää menee nyt vähän teoriapuolelle, mutta teoriakin kiinnostaa...
Mitäs jos laajenevat putket on sidottu niin hyvin, että kulmapoikkeamia ei pääse syntymään, mutta lämpölaajenemista ei kuitenkaan ole huomioitu? Pystyvätkö putket ottamaan vastaan sisäisiä jännityksiä, jos putkivetojen pituus ei ole kovin montaa metriä?

tanig kirjoitti:

Tää menee nyt vähän teoriapuolelle, mutta teoriakin kiinnostaa...
Mitäs jos laajenevat putket on sidottu niin hyvin, että kulmapoikkeamia ei pääse syntymään, mutta lämpölaajenemista ei kuitenkaan ole huomioitu? Pystyvätkö putket ottamaan vastaan sisäisiä jännityksiä, jos putkivetojen pituus ei ole kovin montaa metriä?

Lue lisää

Yleensä muhvillisissa putkissa on materiaalin, tässä tapauksessa polypropeenin, normaalilla käyttölämpötila-alueella tapahtuva lämpölaajeneminen huomioitu muhvirakenteessa. Sisäviemärit ovat kuuluvat tyyppihyväksyntöjen piiriin ja tämä (lämpölaajenemisen kompensointi) on osa standardien vaatimuksia.
Tämän vuoksi sisäviemäreissä putken maksimipituus on 6 metriä, koska putken pituuden kasvaessa tätä suuremmaksi, jouduttaisiin muhvirakennetta myös muuttamaan.

RaakaRane kirjoitti:

Yleensä muhvillisissa putkissa on materiaalin, tässä tapauksessa polypropeenin, normaalilla käyttölämpötila-alueella tapahtuva lämpölaajeneminen huomioitu muhvirakenteessa. Sisäviemärit ovat kuuluvat tyyppihyväksyntöjen piiriin ja tämä (lämpölaajenemisen kompensointi) on osa standardien vaatimuksia.
Tämän vuoksi sisäviemäreissä putken maksimipituus on 6 metriä, koska putken pituuden kasvaessa tätä suuremmaksi, jouduttaisiin muhvirakennetta myös muuttamaan.

Lue lisää

muhvirakenteen on ajateltu niin, ettei lämpölaajenemiseen välttämättä tarvitse edes kiinnittää huomiota omakotiasennuksissa? siis putket voi työntää muhvien pohjaan?