Vuosikoron laskeminen on oikeastaan täysin epäolennaista. Vuosikorosta on vain tullut tapa vertailla lainoja keskenään. Vuosikorko on keskiarvoistamista, joka ei kuvaa todellista tilannetta lainkaan mutta kuin juuri vuoden lainoille.
Olisi järkevämpää verrata koko laina-ajan korko, teoreettisen vuoden ajanjakson sijaan.
Tällöin vippilainojen korko on jotain 20% luokkaa, joka voidaan pitää kohtuulisena.
Jos otan 200.000 eur annuiteettilainan 25 vuodeksi 5% korolla, maksan korkoja n. 151.000 eur. Tällöin laina-ajan koroksi muodostuu 75%!
Vippilainoista on tullut turha haloo tämän teoreettisen laskennan takia. Todellisuudessa asiakas maksaa vain 20e ylimääräistä, joka tuskin kaataa kenenkään taloutta eikä johda velkavankeuteen.
Mikä olisi kohtuullinen korkoprosentti 100 euron vipille kahden viikon maksuajalla? Esimerkiksi 30 %:n vuotuinen korko tekisi 1,15 euroa. Se ei kattaisi edes luottotietojen ja väestörekisteritietojen kyselyä ja laskun postimaksua.
Eihän tuo ole vielä edes kovin kallista. Kävin juuri parturissa, puolen tunnin leikkaus maksoi 20e. Se tekee vuodessa yli 350000 euroa. Aika paljon rahaa siististä tukasta! Eihän tuo ole vielä edes kovin kallista. Kävin juuri parturissa, puolen tunnin leikkaus maksoi 20e. Se tekee vuodessa yli 350000 euroa. Aika paljon rahaa siististä tukasta!
Tuon vaihtoehtona on, että he eivät saisi lainaa ollenkaan. Kumpi on parempi vaihtoehto? Oikea vastaaja on lainanottaja itse.
Jos pienten summien lainaaminen köyhille pienemmillä koroilla ja kuluilla olisi kannattavaa, hoitaisi vapaa kilpailu sen asian kohdelleen.
Millä lailla pikavippi.fi aiheuttaa sen että vähäosaisilla on entistä vähemmän? Eihän pikavippi.fi pysty kenenkään rahoja väkisin viemään! Kuka tahansa voi olla käyttämättä ko. palvelua, jolloin lopputulos on hänen osaltaan täysin sama kuin korkosäännöstelyllä aikaansaatu luotonannon vähentyminen. Korkosäännöstely vaikuttaa ainoastaan niihin, jotka vapaaehtoisesti haluavat ko palvelua käyttää, estämällä heiltä sen käytön. Mikä siinä vapaaehtoisuudessa oikein pelottaa? Millä lailla hyvinvointia edistää valinnanvapauden rajoittaminen?
Koronkiskonnan määritelmä: A lainaa B:lle korolla joka on ulkopuolisen tarkkailijan C mielestä B:lle liian paljon.
Liian suuret tuloerot/johtajien optioit: A maksaa B:lle korvausta joka on ulkopuolisen tarkkailijan C mielestä B:lle liian paljon.
Vuokrasäännöstely: A perii B:ltä vuokraa joka ulkopuolisen tarkkailijan C mielestä B:lle liian paljon.
Kaavoitus: A myy B:lle tontin jolle B rakentaa talon joka on ulkopuolisen C:n mielestä liian suuri/liian pieni/väärän muotoinen/väärän värinen/liian korkea/tasakattoinen/liian monta puuta tontilla/liian monta ikkunaa/ jne.
Huomaatko yhtäläisyyden? Näistä yleistämällä saadaan jotain, jota voisi kutsua Vasemmistolaisuuden määritelmäksi: A ja B tekevät yhteistuumin ja vapaaehtoisesti jotain, joka ei ole ulkopuolisen tarkkailijan C mielestä sopivaa, ja siksi se pitää kieltää tai ainakin rajoittaa C:n laatiman suunnitelman mukaan.
Mielestäni koko Suomen ongelma on että meillä on aivan liikaa tyypin C ihmisiä, jotka eivät osaa olla puuttumatta toisten asioihin, lähinnä oman kateutensa takia.
Olisi järkevämpää verrata koko laina-ajan korko, teoreettisen vuoden ajanjakson sijaan.
Tällöin vippilainojen korko on jotain 20% luokkaa, joka voidaan pitää kohtuulisena.
Jos otan 200.000 eur annuiteettilainan 25 vuodeksi 5% korolla, maksan korkoja n. 151.000 eur. Tällöin laina-ajan koroksi muodostuu 75%!
Vippilainoista on tullut turha haloo tämän teoreettisen laskennan takia. Todellisuudessa asiakas maksaa vain 20e ylimääräistä, joka tuskin kaataa kenenkään taloutta eikä johda velkavankeuteen.
Mikä olisi kohtuullinen korkoprosentti 100 euron vipille kahden viikon maksuajalla? Esimerkiksi 30 %:n vuotuinen korko tekisi 1,15 euroa. Se ei kattaisi edes luottotietojen ja väestörekisteritietojen kyselyä ja laskun postimaksua.
Eihän tuo ole vielä edes kovin kallista. Kävin juuri parturissa, puolen tunnin leikkaus maksoi 20e. Se tekee vuodessa yli 350000 euroa. Aika paljon rahaa siististä tukasta! Eihän tuo ole vielä edes kovin kallista. Kävin juuri parturissa, puolen tunnin leikkaus maksoi 20e. Se tekee vuodessa yli 350000 euroa. Aika paljon rahaa siististä tukasta!
Tuon vaihtoehtona on, että he eivät saisi lainaa ollenkaan. Kumpi on parempi vaihtoehto? Oikea vastaaja on lainanottaja itse.
Jos pienten summien lainaaminen köyhille pienemmillä koroilla ja kuluilla olisi kannattavaa, hoitaisi vapaa kilpailu sen asian kohdelleen.
Millä lailla pikavippi.fi aiheuttaa sen että vähäosaisilla on entistä vähemmän? Eihän pikavippi.fi pysty kenenkään rahoja väkisin viemään! Kuka tahansa voi olla käyttämättä ko. palvelua, jolloin lopputulos on hänen osaltaan täysin sama kuin korkosäännöstelyllä aikaansaatu luotonannon vähentyminen. Korkosäännöstely vaikuttaa ainoastaan niihin, jotka vapaaehtoisesti haluavat ko palvelua käyttää, estämällä heiltä sen käytön. Mikä siinä vapaaehtoisuudessa oikein pelottaa? Millä lailla hyvinvointia edistää valinnanvapauden rajoittaminen?
Koronkiskonnan määritelmä: A lainaa B:lle korolla joka on ulkopuolisen tarkkailijan C mielestä B:lle liian paljon.
Liian suuret tuloerot/johtajien optioit: A maksaa B:lle korvausta joka on ulkopuolisen tarkkailijan C mielestä B:lle liian paljon.
Vuokrasäännöstely: A perii B:ltä vuokraa joka ulkopuolisen tarkkailijan C mielestä B:lle liian paljon.
Kaavoitus: A myy B:lle tontin jolle B rakentaa talon joka on ulkopuolisen C:n mielestä liian suuri/liian pieni/väärän muotoinen/väärän värinen/liian korkea/tasakattoinen/liian monta puuta tontilla/liian monta ikkunaa/ jne.
Huomaatko yhtäläisyyden? Näistä yleistämällä saadaan jotain, jota voisi kutsua Vasemmistolaisuuden määritelmäksi: A ja B tekevät yhteistuumin ja vapaaehtoisesti jotain, joka ei ole ulkopuolisen tarkkailijan C mielestä sopivaa, ja siksi se pitää kieltää tai ainakin rajoittaa C:n laatiman suunnitelman mukaan.
Mielestäni koko Suomen ongelma on että meillä on aivan liikaa tyypin C ihmisiä, jotka eivät osaa olla puuttumatta toisten asioihin, lähinnä oman kateutensa takia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jumalauta, nyt olet todella asian ytimessä. Kiitos että sinulaisiakin on olemassa!!
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksestasi.
Kirjoitat, että vuosikoron laskeminen ei mielestäsi ole olennaista, ja ehdotat tilalle koko laina-ajan korkoa. Vertaat parin viikon vippilainaa 25 vuoden asuntolainaan, ja väität vipin 20 prosentin kokonaiskorkoa edulliseksi verrattuna asuntolainan 75 prosentin kokonaiskorkoon. Jos olisit vaihtamassa asuntoa ja tarvitsisit lyhytaikaisen järjestelylainan uuden asunnon maksamiseksi ennen kuin saat maksun vanhasta asunnostasi, pitäisitkö 20 prosentin kokonaiskorkoa esimerkiksi 200000 euron kahden viikon lainalle kohtuullisena?
Lienee totta, että tavalliselle keskituloiselle palkansaajalle on ihan yksi lysti maksaa 20 euroa vippilainan korkona. Jos rahat ovat loppu vaikkapa jonkin yllättävän menoerän vuoksi, tilipäivään on viikko, ja ruoka on loppu, 20 euron korko on varsin kohtuullinen. Ongelmaksi tämä muodostuu, kun vippilainalla maksetaankin edellinen vippi pois, ja korot juoksevat jatkuvasti. 20 euron kertalasku muuttuukin nopeasti toistuvaksi kuluksi, ja vuositasolla maksetaan nopeasti noita 900 prosentin korkoja. Lainaisitko itse 1000 euroa ehdolla, että maksat vuoden kuluttua takaisin 10000?
Kysyt, mikä on kohtuullinen korkoprosentti 100 euron vipille kahden viikon maksuajalla. Mainitset, että 30 prosentin korko tekisi 1,15 euroa. On selvää, ettei lainanantajan kuluja pystytä kattamaan tuolla summalla. Tästä voi päätyä ainakin kahteen eri ratkaisuun.
1) Voi päätellä, että parin viikon vipistä pitäisi maksaa korkeampaa korkoa kuin tuo 30 prosenttia. Tämä johtaa vippikierteeseen joutuneiden maksuvaikeuksiin, eikä rahoitusyhtiö välttämättä tienaa silloinkaan mitenkään ylettömän paljon. Kulut kuin ovat osin todellisia kuluja tekstiviestioperaattoreille, tilisiirtomaksuja, kirjanpitokuluja jne.
2) Voi päätellä, että kahden viikon vippien myöntäminen ei voi olla kansantaloudellisesti järkevää liiketoimintaa nykyisellä kulurakenteella. Joko toiminnasta aiheutuvia kuluja pitäisi karsia, tai vippi pitäisi myöntää pitemmäksi ajaksi. Kummassakin tapauksessa asiakkaalta perittävää vuosikorkoa voitaisiin pienentää, joka vähentäisi maksuvaikeuksien määrää. Rahoitusyhtiön tuotot eivät välttämättä vähenisi, vaan rahat olisivat pois teleoperaattoreilta jne.
Esität vaihtoehtona sen, että pikavippien ottajat eivät saisi lainaa ollenkaan. Tämä olisi itse asiassa varteenotettava vaihtoehto tämäkin. Jos joku ajautuu pikavippikierteeseen, taustalla voi helposti olla kyvyttömyys huolehtia omista raha-asioistaan. Yhteiskunnalle tämä ongelma kuuluu sen vuoksi, että ongelmiin ajautuvat löytyvät melko suurella todennäköisyydellä sosiaalitoimiston luukulta jossain vaiheessa.
Toteat, että jos pienten summien lainaaminen köyhille pienemmillä koroilla ja kuluilla olisi kannattavaa, hoitaisi vapaa kilpailu sen asian kohdalleen. Tässä olet oikeassa. Jos pikavippien tuotot sijoittajalle olisivat olennaisesti korkeammat kuin muissa sijoitusmuodoissa, uusia rahoitusyhtiöitä syntyisi kuin sieniä sateella ja keskinäinen kilpailu pakottaisi korot ns. kohdalleen. Ongelma onkin se, että toiminta ei välttämättä ole kannattavaa. Olisi mielenkiintoista tutkia, missä määrin näitä pikavippejä otetaan nimenomaan luottotietojen menettämisen pelosta ja ajaudutaan kierteeseen, kun kuvitellaan, että asiat hoituvat niillä kuntoon. Ihan vertailun vuoksi: lakisääteinen viivästyskorko on tällä hetkellä 10 prosenttia, jonka päälle velallinen voi vielä joutua maksamaan perintäkuluja. Ensimmäisestä maksumuistutuksesta peritään usein 5 euroa, joka yhdistettynä tuohon 10 prosentin vuotuiseen viivästyskorkoon maksaa velalliselle huomattavasti vähemmän kuin pikavippi. Eivätkä luottotiedotkaan lähde, kunhan laskun maksaa riittävän ripeästi.
Kirjoitat, että "mielestäni koko Suomen ongelma on että meillä on aivan liikaa tyypin C ihmisiä, jotka eivät osaa olla puuttumatta toisten asioihin, lähinnä oman kateutensa takia." En usko, että kateudella on tämän asian kanssa mitään tekemistä - miksi joku olisi kateellinen siitä, että joku muu käyttäytyy typerästi?