Hei!
Asun 130 neliösssä omakotitalossa , jonka vanha osa noin 88 neliötä on puolitoistakerroksinen rintamamiestalo.Ilmanvaihto siis painovoimainen ja korvausilma tulee uusien ikkunoiden raitisilmaventtiileistä.Lämmitys takka plus sähkö.Olen ajatellut asennuttaa ilmalämpöpumpun talooni.Talon huoneet ovat pienet ja uudempi siipirakennusmyös aika sokkeloinen.Kannattako ilmalämpöpumppu meillä, kun koneellista ilmastointia ei ole ja pitäisikö yläkertaan asentaa oma lämpöpumppu.yläkerran raput tosin lähtevät ylös ilman ovea suoraan olohuoneesta pienen eteisen jälkeen.Mikä pumpu paras ja hiljaisin?
Tiedosta kiitollinen
Asun 130 neliösssä omakotitalossa , jonka vanha osa noin 88 neliötä on puolitoistakerroksinen rintamamiestalo.Ilmanvaihto siis painovoimainen ja korvausilma tulee uusien ikkunoiden raitisilmaventtiileistä.Lämmitys takka plus sähkö.Olen ajatellut asennuttaa ilmalämpöpumpun talooni.Talon huoneet ovat pienet ja uudempi siipirakennusmyös aika sokkeloinen.Kannattako ilmalämpöpumppu meillä, kun koneellista ilmastointia ei ole ja pitäisikö yläkertaan asentaa oma lämpöpumppu.yläkerran raput tosin lähtevät ylös ilman ovea suoraan olohuoneesta pienen eteisen jälkeen.Mikä pumpu paras ja hiljaisin?
Tiedosta kiitollinen
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sähkönkulutuksesta menee lämmitykseen noin puolet. Ilmalämpöpumppujen vuosihyötysuhde on noin kaksi. Säästö on siis noin 25 %.
Mahdollisista säästöt riippuvat monista tekijöistä. kannattaa lukea
http://www.ilmalampopumppuvertailu.com
itsellä ei kyllä ole pumppua, mutta olen sitä harkinnut. kaveri laittoi ja sanoi että jos käyttää sitä vain syksystä kevääseen voi siitä olla hyötyä, mutta jos sillä viilentää kesällä voi sähkön kokonais kulutus jopa kasvaa 20-30%
pitäneekö paikkansa, itse sain kulumaan 50 kwh, rahassa noin 5 euroa tänä kesänä. Käytännössä viilennystä tarvitsee hyvin vähän, muutama tunti iltapäivällä riittää pitämään n.80 neliötä muutaman asteen ulkolämpötilaa alempana.
Ei taida kaverisi oikeasti seurata kulutustaan. Oma ilppini kulutus jäähdytykseen (päivittäin) kesällä kuluttaa n. 40 kWh/kk, ja jäähdytettävä ala on 120 m2. Eli siis 2,8€/kk. Samoja lukuja ovat saaneet useammatkin käyttäjät. Se säästääkö ilpillä tuntuu kyllä enemmän riippuvan käyttäjästä...eli osaako käyttää laitetta oikein vai ei.
Joo, se on pienestä kiinni.. Kaverilla oli ilppi helteillä säädetty 21 asteeseen ja päällä yötä päivää. Mun mielestä niillä oli suorastaan kylmä ja varmasti meni sähköäkin..
Meillä viilennys oli päällä lähinnä iltaisin ja joskus yöllä, termari säädettynä 24 asteeseen. Se oli mielestäni just sopiva asetus, eikä varmaan kulutanut kamalia. Tietty myös kaikki ikkunat pidetttiin kunnolla kiinni ja koneellinen poisto pienimmällä teholla.
Katso www.lampopumput.info . Saat asiantuntevampia vastauksia sieltä.
ILP ollut käytössä kohta vuoden. Säästöä syntyi 20%. Se on urbaani legenda, että talven säästöt hukkuu kesän viilennyksiin. Nytkin ollut hiton kuuma kesä, ja viime talvi oli kohtuu kylmä, joten laitos ollut kovassa käytössä. Viilennys on nostanut päivittäistä keskikulutusta muutaman kilowatin/h kesällä. En kadu ostosta, varsinkin tuo viilennys oli erinomainen, ennen niin kuumaan taloon.
tähän keittoon. Kolme vuotta ilppiä käyttäneenä.
Ensinnäkin, että kannattaako, niin siihen en vielä osaa sanoa mitään, koska pumppu oli silloin ostettaessa kallis, mutta sähköä se kyllä säästää ja antaa mukavuutta.
Sitä paremmin se säästää, mitä avarammassa tilassa se on. Sillä sehän on kuin mikä lämmitin hyvänsä, eihän se lämpö siitä leviä muihin huoneisiin juuri sen paremmin kuin mistään muustakaan lämmittimestä.
Lisäksi sitä täytyy osata käyttää. Lämpötila-asetus oltava riittävän ylhäällä, puhallin riittävällä nopeudella että se kierrättää tarpeeksi huoneilmaa. Olisi hyvä jos se mittaisi huonelämmön haluamasta paikasta, itselläni mittaus kaukosäätimessä jolloin sen voi asentaa haluaamaansa paikkaan.
Lisäksi täytyy sietää sisäyksikön puhallinääntä. Sen suotimia putsata. Jos ne on tukkeessa niin eihän se mitää ilmaa kierrätä. Ulkoyksikköä täytyy myö tarkkailla ettei se mene jäähän ja tarvittaessa sulattaa se vaikka lämpimällä vedellä.
Itse olen siihen tyytyväinen, enkä antaisi sitä pois.
Suorasähköllä lämmitettävässä uudessa "selväpiirteisessä" tönössä voi ILP:illä päästä parhaimillaan noin 30-40% säästöön lämmityskuluissa. Mutta tämä on todellakin hyvin tapauskohtaista ja kun sinun tönösi tuntuu olevan hyvin sokkeloinen, niin tuskinpa noihin arvoihin pääset etenkin jos tukilämpönä paljon takkaa käytät.
Itselläni ILP on lähinnä jäähdytys- ja kuivauskäytössä. Tuo, etteikö jäähdytyskäyttö ja etenkin kuivaus veisi energiaa on kyllä urbaania legendaa. Itselläni ainakin tänä kesänä kesä-elokuussa jäähdytykseen on mennyt reippaasti yli 1000 kWh ja nyt syksymmällä menee vielä enempi kuivaukseen kun se jälkilämmitin hehkuttaa siinä höyrystimen edessä.
En todellakaan ymmärrä miten joku on selvinnyt vain 50 kWh kulutuksella tämän kesän jäähdytyskäytöstä. Liekö tönö sitten vain niin varjossa vai liekö kyse arvostusasioista. Itse olen siis pyrkinyt noin 200 m2 talossa ylläpitämään läpi kesän noin kolmen kuukauden ajan max. 22 asteen sisälämpötilan. Tästä on seurauksena, että jäähdytyslaitteeni on käynyt keskimäärin noin 8-10 tuntia päivässä ja kun ottoteho on 1,5 kW, niin energian kulutus on nyt kesän aikana ollut luokkaa 1200 kWh. Siis olaan aivan muissa lukemissa!
Kylläpä on sulla kovat kulutukset. Käy nyt huviksesi katsomassa http://www.lampopumput.info/foorumi käyttökokemuksia niin näet että huomattavasti vähemmälläkin on tultu toimeen...
Snaut, mikä ILP sinulla on? Tuo kulutuksesi on oikeasti aivan posketonta, tai sitten sinun täytyy käyttää laitetta jotenkin väärin. Oma taloni lämpiää (laajojen eteläsenän ikkunoiden vuoksi) yli 30 asteiseksi, jos aurinko paistaa ja vaikka ulkolämpötila olisi vain n. 20 asteen tienoilla. Jäähdytettävä ala on 120 astetta ja kuutioita 530. Silti tunnun pääsevän 40-50 kWh kulutuksella. Ja tämä tuntuu pätevän useimpiin ILP:n käyttäjiin. Lisäksi täytyy mainita että jostain kumman syystä ILP:n hankinnan jälkeen taloni kokonaiskulutus on laskenut n. 200-300 kWh/kk...ei välttämättä liity asiaan mitenkään, mutta voi periaatteessa johtua muun elektriniikan jäähdytystarpeen alentumisesta.
ollaan niin erilaisia. Itse en tarkene asua 22 asteen lämpötilassa, jopa talvella huonelämpö pitää olla 24 astetta.
ja nimenomaan lämmityssähköstä.
Oma laskelma 20% tosiaan olikin kokonaiskulutuksesta mitattu säästö. Pelkkään lämmityssähköön verrattuna säästö on suurempi. Tämä lienee pumppujen mainoksissakin toteutunut laskentatapa, vaikka sanamuodosta sitä välttämättä ei huomaa
Pitihän se nyt sitten laskeakin, jotta tulee selväksi. Eli, säästö lämmityssähköstä n. 28 %. Pumppu on PE9 Panasonic, joka on hitusen alitehoinen tähän asuntoon. Olen jostakin vielä lukenut, jotta kannattaa mieluummin alimitoittaa pumppu. Pumppu toimii ilmeisesti paremmin, kun se joutuu käymään enemmän. Paradoksaalinen ilmiö :), mutta en ota siitä vastuuta...
Asumme 50-luvulla rakennetussa talossa, johon on 70-luvulla asennettu sähkölämmitys.
Vuonna 1997 muuttaessamme asuntoon asensin ILP:n (Panasonic). Lämmityskulut edellisellä, samankokoisella ja -kaltaisella perheellä olivat olleet noin 42000 KWH/vuosi. Meillä sähkönkulutus kieppunut vuodesta toiseen 28000 KWH:ssa.
Lisäksi on huomattava, että nykyiset ILP:t ovat paljon tehokkaampia tuolloin ostamani (joka oli lähes ainoa saatavilla ollut).
Aika isot on kulutukset! Mitä mahtaa olla lämmitettäviä neliöitä?
No laitampa vaikka tänne.Syyskuussa tuli asennettu ilpo,sekä kellariin,että asuinkerrokseen.No kellari vajaa 80 neliöö ja asuinkerros tasan 120.Aiemmin kellari oli noin 10-15 asteinen,nyt tasan 21.Asuinkerros 19,5,nyt 21.No vertaailin noita sähkölaskuja ja säästö on laskua kohtikin huomattava.Aiemmin talvikuukausien laskut hipo kolmeesataa,nyt ne on vähän alle kakssataa ja on sentään molemmat kerrokset lämpösiä.Minulla alkuperäinen lämmitys oli,3000 litran varaaja yösähköllä,nyt pois pelistä.Lisäksi hankin sähkövaraajan käyttövedelle.Että toiveissa on,että laitos jopa maksaa itsensä takaisinkin.