Pieni vihje. ulkona on -30 astetta. Patteriin virtaa noin 70 asteinen vesi no lattialämpöön virtaa noin 30 asteinen vesi. Kumpikohan on taloudellisempi. Päätelkää itse
Lattialämpö vs. patterilämpö
ikuinen vääntö
92413
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nykyaikaisessa hyvin eristetyssä talossa patteriveden lähtölämpötila 30 asteen pakkasessa luokkaa 50 astetta. Meikälisellä talo on kohta viisikymmentä vuotta vanha ja tuo lämpötila on ehkä 52-55 astetta.Pikkupakkasella5-10 astetta tuo lämpötila on meikäläsen tönössä vähän yli neljäkymmentä, säätöä hoitelee Ouhman. Kyllä lattialämpö säästää energiaa jonkinverran, mutta ei ero nyt niin dramaattinen ole kuin kestustelun aloituksesta voisi päätellä.
...niin lattialämmitys tuhlaa energiaa.Ilmiö johtuu siitä,että pieni osa lämmitykseen käytettävästä energiasta johtuu hyvästäkin eristyksistä huolimatta maaperään.
Ilmiö on havaittavissa myös Motivan laskurissa,joka näköjaan kaikesta parjauksesta huolimatta on edes jossakin oikeassa!
Patteriveden lämpö ei niinkään riipu talon eristyksistä,vaan patterin luovutuspinta-alan suhteesta lämmitettävään kuutiomäärään.Eli isot,moniriviset radiaattorit = matala kiertoveden lämpötila!
On tuossa tosiaan totta, että mitä isompi patterin pinta-ala, sitä alempi on tarvittava veden lämpötila, samaan asiaan perustuu myös lattialämmön alhainen veden lämpö, koko lattiapintahan osallistuu lämmitykseen.
Kyllä talon eristyksilläkin kuitenkin on jotain merkitystä.Mitä huonommat ovat eristeet, sitä jyrkemmällä käyrällä joudutaan veden lämpötilaa nostamaan pakkasen kiristyessä, muuten alkaa sisälämpötila laskea.Jos ajatelaan taloudellisuutta, todelliset häviöt tulevat putkissa, jotka tuovat lämpimän veden patterille tai lattialämpöputkiin.Mitä korkeampi on veden lämpö, sitä suuremmat ovat lämpötappiot putkissa. Jos putket tulevat pinta-asenuksena, niin tappiot ovat aika minimaaliset, putkien hukkalämpö käytetään myös oikeaan tarkoitukseensa eli lämmittämiseen.
Kyllähän lattialämmityksessä taidetaan lämmittää pikkasen eri määrä vettä kuin patteri lämmityksessä.
Energian kulutusta ei voi ihan tuolla "ikuinen vääntö"kaavalla suoraan verrata, vaikka eron pelkkiä menovesi lämpötiloja vertaamalla lattialämmityksen eduksi saatkin näyttämään dramaattiselta.
Mites se siinä patterissa sitten menikään, jos lattialämmityksessä vesimäärä on niin hirvittävän suuri. Mielestäni siellä patterin sisälläkin se vesi tulee kiertää, että se luovuttaa sitä lämpöä huonetilaan. Jos nyt aletaan oikein laskeskella, niin mitä normaaliin makuuhuoneeseen menisi lattialämmitysputkea? esim. 15 m2 mh siihen menisi noin äkkiä laskemalla noin 4 litraa vettä putkistoon joka tuohon huoneeseen tulisi! Vastaava patterilla olisi kutakuinkin esim. Purmon PC21s 1100x400mm ja vesitilavuus 4,7 litraa. Nämä olisivat siis ilman runkolinjoja! Että se siitä lattialämmitys veden mahdottoman paljosta ylimäärästä!
Eipä tuossa mitään eroa tule jos molemmissa on lämpöhäviöt samat. Se kuinka kuumasta vedestä lämpö mökkiin otetaan ei merkitse yhtään mitään.
Tosielämässä lattialämmityksen hyötysuhde on vähän huonompi koska laatan lämpötila on korkeampi ja niinpä lämpöhäviä alaspäin on suurempi. Toisaalta lattialämmityksällä sisälämpötila voi olla alempi vaikka molemmilla tuntuma lämpimyyteen olisi sama.
Mitä luulet kummassa on isompi lämpöhäviö seinän läpi
1) 70 asteinen patteri hossottaa seinän vieressä
2) ei kuumia pattereita seinän vieressä.
Jotta patterilämmitykseen saadaan >50 asteista vettä, pitää "kattilassa" tehdä vesi huomattavasti tuota kuumemmaksi.
Samoin lattialämmitysjärjestelmissä on lämmöntuotossa hieman 30 astetta kuumenpia lämpötiloja.
Mitä alhaisempaa lämpötilaa tuotetaan, sen korkeampi on "polttoaineesta" saatava hyötysuhde.
Esim. maalämpöjärjestelmissä eroa on useita kymmenyksiä lattialämmön eduksi.
Kun lämpöä siirretään määränpäähänsä (kohdehuoneeseen) tulee matkalla siirtohukkaa sitä enemmän mitä kuumenpaa vettä putkissa virtaa.
Lisäksi hukkaa syntyy siitä että patterijärjestelmällä joudutaan huonetta lämmittämään hieman enemmän jotta lämmöstä saadaan yhtä miellyttävä kuin lattialämmöllä.
Lattialämmön tapauksessa pitää lattiaeristettä lisätä verrattuna patterilämmitykseen jotta lattiaeristeen läpi ei synny ylimääräistä lämmönhukkaa.
jne...
Tässä väännössä on unohtunut nyt kaksi ihan tärkeintä periaatetta. Lattialämpö soveltuu parhaiten hyvin eristetyihin taloihin ja lämpöpumppukäyttöön. Muulloin patterit ovat ihan OK, koska ovat ns. hyväksi todettu ja toimivia. Itse kuitenkin jättäisin ne pois esteettisistä syistä jos uutta rakentaisin.