..on kamala tauti. Miten ihmeessä siitä pääsee eroon?? Kamala morkkis eilisestä, kun tuli vielä yön päälle lähdettyä ulos ja toilailtua oikein kunnolla. Voi helv..helv..helv.. Mikä panee aikuisen ihmien sekoamaan kerta toisensa jälkeen...Taas tänään päätin, että nyt alkaa lopullinen raittius. Nyt on siis päivä numero 1! Tiedän, että helppoa on ensimmäiset päivät, mutta miten jatkossa?!Tiedän olevani alkoholisti, joten järeät keinot pitää löytyä, että päätös pitää. Nyt on hyvät neuvot tarpeen. Apua!
Yksin ryyppääminen..
näkymätön nainen
156137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
mutta entä sitten kun kankkunen ohi ja pitäisi elää selvänä,löytyykö silloin enää halua olla selvänä.
muuta en voi vastata kuin että se selvänä olemisen halu on löydettävä selvinpäin niin ettei lähde silloin elämän pikku v---tuksiin dokaa.Kyllä krapuloissaan on aina hyvä luvata mutta entä sitten kun elämä kaatuu tai saapuu selvinpäin eteen.
Löytyykö silloin enää halua olla selvinpäin...
..en ole koskaan opetellut juomaan krapulaani. Siis selvä olen ja morkkiksen kourissa. Raitistumista olen miettinyt jo pitkään, tänään tuli vahva tunne, että se alkaa nyt. Olen tässä miettinyt, että mikä pani taas ottamaan eilen, vaikka seuraukset on tutut. Siis en tiedä mikä mekanismi minussa laukaisee juomisen. Tulevat viikonloput pelottaa eniten..
Olet riippuvainen etanoli nimisestä hermostomyrkystä, ja tämä kyseinen myrkky laukaisee halun juoda, varmistaakseen aineen läsnäolon kehon hermostossa.
Sinulla vaikuttaa olevan morkkis ja siinävaiheessa melkein kaikilla on halu lopettaa juominen lopullisesti, mutta niin sinulla kuin meillä muillakin se lopettamishalu yleensä haihtuu muutamassa päivässä morkkiksen myötä. Kyllä se siitä kun morkkis häipyy, niin sun ei tarvi näitä asioita miettiä ennenkuin seuraavaa morkkista.
sinun kannattaisi liittyä AA:han ja ottaa vastaan sen antama raittius. Jos et ole alkoholisti, en tiedä, millä keinolla voisit raitistua.
..tuppaa hyvät päätökset unohtumaan viikon kuluessa. Mutta olen paininut tämän ongelman kanssa jo vuosia, ihan nuoresta saakka. Onko mun ongelma se, että pystyn kevyesti olemaan ilman viinaa päiväkausia? Siis ehdin tavallaan unohtaa koko ongelman olemassa olon, enkä siis ole valmistautunut himon seuraavaan tulemiseen. Kohtuukäyttäjäksi minusta ei kuitenkaan ole, joten loppu pitäisi tästä tehdä. AA -han ehkä menisinkin, mutta se tuntuu mahdottomalta, kun yksi perheenjäsen on toiminnassa mukana.
minulle tuo niiltä ajoilta kun viinaksia käytin.Viikot pystyi kyllä olemaan selvinpäin,mutta johan sitä suunnilleen keskiviikkona viimeistään alkoi perjantaita odottamaan,että saa rentoutua mukamas raskaan työviikon jälkeen.Ja sit lauantaina surkutella sitä,et miksi pitikään taas juoda.Ja lupauksia itselle,että ensi viikonlopulla en taatusti ota jne.jne.
Muutoksen elämääni aiheutti yksi tipaton kuukausi.Sen vietettyäni meinasin,että jatkan entiseen malliin ja muutaman kerran vietinkin viini-illan,mutta sepä ei ollutkaan enää hauskaa.
Ja entistä enempi harmitti se lauantain krapulainen olo.Niinpä innostuin jatkamaan tipattomuuttani ja nyt olen ollut juomatta yli vuoden ja olen siitä onnellinen.
Tuota en oikein ymmärtänyt,miksi et voisi mennä AA-han jos siellä on perheenjäsen mukana.Eikös se olisi juuri silloin helpompi mennä mukaan jos siellä joku tuttukin on ennestään.t pörri
..juoppouttaan edes itselleen. Tämä on sukuni kirous molemmilta puolilta. En haluaisi astua tähän samaan riviin julkisesti. Toki oman ongelmani olen tiedostanut jo hyvin nuorena. Olen ollut vuosiakin selvä ja harmittaa, kun annoin taas pikkusormen pari vuotta sitten. Ei kestänyt kauaakaan, kun sama vanha meininki alkoi taas. Tänä kesänä on tullut jo vedettyä pari iltaa peräkkäin ja siihen en halua mennä. Fyysisestikin tuntuu jo tuollaisesta selviäminen niin vaikealta, menee monta päivää ennen kuin on normiolotilassa taas. Mietityttää, että mistä löytäisin motivaation lopulliselle raitistumiselle.
raittiina elämisen motivaatioksi riitti se,ettei mulla loppuaikoina ollut edes hauskaa kännissä ja inhosin niitä krapula aamuja ja tuppuraista oloa.
Syitähän on varmasti moniakin,miksi ei kannata juoda tai jatkaa juomista.Ne syyt vaan täytyy jokaisen itse itselleen selvittää ja senjälkeen alkaa miettimän,että mitä tässä pitäis tehdä.t pörri
Tuohan on aika yleinen "pelko", että ei haluaisi leimautua juopoksi.
Todellisuudessahan juoppo on varmaan ainoa joka kuvittelee, ettei olisi leimautunut.
Jokaisesta turneesta, jokaisesta kylillä tapahtuneesta mokailusta on tehty tarkat havainnot ja juopon maine sen kun kasvaa. Vaikka kuinka yrittää selitellä ja 'olla selvinpäin', niin ihmiset kuitenkin tietävät juopottelusta enemmän kuin juoppo ikinä uskaltaa aavistaa.
Raittius on alkoholistille ainoa vaihtoehto. Voit unohtaa mahdollisen kohtuukäytön, sitä olet varmaan harjoitellut riittävästi jo vuosien ajan.
Raittius vaan on aivan jotain muuta kuin pullon korkin pitämistä kiinni. Jos alkoholisti kynsin hampain pysyy kuivilla sen maksimaalisen kolme kuukautta, on tuo aika perheenjäsenille helvetin vaikeaa.
Jokainen yrittää olla ärsyttämättä 'raitistunutta', ettei se vaan saisi syytä lähteä turneelle. Ja kun se sitten kuitenkin lähtee, syyttävät kaikki perheenjäsenet itseään, vaikka juoppo on väkisin ajanut tilanteen sellaiseksi että saisi hyvän syyn lähteä.
Raitistuminen on helppoa kun sen oppii.
Sen opettelemiseen alkoholisti tarvitsee yleensä ulkopuolista apua. Helpoiten tätä apua saa joka paikassa AA:sta
Sinne päästäkseen pitää vaan lukea uudestaan tuo mitä kirjoitin alussa tuosta leimautumisesta.
..toki järjellä löytää tietysti monia hyviä syitä olla juomatta, mutta järjen vastaisesti tässä vaan on tullut taas tehtyä. Hiljaa milessäni mietin parasta keinoa itselleni. Totta myös se että, kännissä on hauskaa vain ne ensimmäiset tunnit..loppu onkin silkkaa kaaosta. Mulle kans aamut on raskaita, silti ehkä pahinta sittenkin on se valtava itseinho monta päivää jälkeen päin. Nyt keskityn tulevaan viikkoon ja kun sen saan vietyä kunnialla läpi, siirryn seuraavaan vaiheeseen.. viikko toisensa jälkeen. Kiitos sinulle pörri viesteistäsi. On hyvä huomata, ettei sittenkään ole yksin näiden asioiden kanssa..:)
..juuri tätäkin aihetta olen miettinyt taas tänään. Siis, että eihän tällainen käytös pysy salassa mitenkään. Raittiit päivät sinänsä ei aiheuta paineita, mutta millä saa nujerrettua sisältä sen madon, joka pakottaa kaljakauppaan juuri ennen sulkemista. Viinaa en ole kotona uskaltanut säilöä enää aikoihin. Jotenkin tästä vaan on eteenpäin päästävä..
Onhan elämässä monia asioita, jotka saattavat johtaa lopulliseen raittuiteen.
Kaverini on jo 20 vuotta selvinpäin matkaa tehny, kun vaimon vaikean synnytyksen jälkeen elossa olevat vauvan sai.
Eräs toinen ystäväni raitistu, kun rakastu, nii silmittömästi, et "unohtu" viinat.
Minä taas raittuiteni löysin uskosta Kristukseen, et tässä näitä muita mahdollisia vaihtoehtoja, vaikka harvat loppu elämäkseen raitistuvat, mut minulla on kulunut yli 18 vuotta eikä tenuja oo tarvinnu etsiä, eikä kyllä halujakaan oo ollu, se on sitä ARMOA, jota AA: n perinteissä mainitaan, että "Jumalan armosta olemme tänä päivänä raittiina", eiks oo tuttu kohta, AA:n opetuksista?
Minä olin myös yksinryyppääjä. Yleensä seurassajuopottelu ei edes tuntunut hauskalta. Ja sitäpaitsi ei sitä viinaa niin usein saa kitusiin otettua, jos aina pitää kerätä ryyppyporukka ympärillensä. Olen ikäni juonut "salaa", mikä tarkoittaa sitä, että koko perhe on aina tiennyt että äiti on ottanut lärvit. Ja koko ikäni olen taistellut alkoholismia vastaan. Ja vaikka välissä on vuosien raittiita kausia, aina kun sen ensimmäisen ryypyn ottaa, on tuhatta pahemmassa tilanteessa. Lopetin tälläerää heinäkuun alussa, koska alkoi tulla kolmen päivän putkia pahimmillaan. Nyt kun olen ollut mukana tässä tipattomien ketjussa ja lukenut näitä meilejä, olen saanut yhä varmemman pohjan raittiudelle. Minulla on myös tukihenkilö, joka osaa auttaa kun tulee se tilanne että "kirves putoaa".
Tervetuloa mukaan, päivä kerrallaan. Ajatelkaa, nyt on lauantai-ilta, tai yö, ja raittiutta. Ihanaa.
että olis kankkune ja saa ottaa korjaussarjaa,monesti se kyllä lipee uuteen humalaan
mutta sitten se on taas työviikon pois kunne vapaat alkaa ja huh,huh.
hmmm.... kirjoitelmasi kuulloostaa aivan omaltani, mutta selvisin siitä vahvojen huumeiden avulla. aluksi kannattaa kokeilla amfetamiinia ja lähteä siitä liikkeelle. itse olen saapunut tavoitteeseeni ja käytän nyt heroiinia :):) voin suositella lämpimästi(kylmästi)