tulevaisuuden pohdintaa ja pelkoa

heippa, minulla kohta 19 v naisella on kauhee vauvakuume ja poikaystäväkin on sanonut että haluaisi lapsen parin vuoden sisällä.Koulua olisi näkyvissä ainakin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, en ole ikinä vielä missään töissä ollut.Niin haluisin kysyä että miten te nuoret äidit uskallatte ottaa ja tehdä lapsen. Minua pelottaa että entä jos ei sitten tule enää ikinä koulutettua itseään ja jos ei savutakaan elintasoa jollaisen halusi. Mistä saada rahat riittämään, lapselleen haluaisi tarjota parhaimman ja asua mukavasti.Onko kandee hankkia lasta jos vielä ei ole tietoa tulevaisuudesta, töistä ja tuloista eikä mukavaa asuntoa? Vähän arveluttaa, kuinka kauan minun kannattaisi odottaa,miten voittaa vauvakuume?
191257
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Olen sitä mieltä, että kannattaa kouluttautua ensin! Itselläni oli sama fiilis sun ikäisenä, mutta en lasta silloisen poikaystävän kanssa hankkinut, eikä ole lapsia vieläkään, eikä kaduta vaikka vähän väliä vauvakuume. Kyllä sitä 19v on vielä niin nuori! Hanki joku ammatti ja mene töihin ja sitten niitä lapsia hankkimaan. Itse teen lopputyötä ja ajattelin että näin 26v sitä alkaa olla valmis äidiksi. Minusta kannattaa olla joku työpaikka ja säännölliset tulot, kun kyllä se lapsen hoito vie rahaa ja paljon kun sivusta olen seurannut kaverin elämää lapsen kanssa. Onnea ja menestystä sulle valitsemallasi tiellä!

Äänestä

Ei. Vielä kerran ei. Lasta ei pidä hankkia jos tilanteesi on tuollainen. Lapsellista tekstiä. "Kuinka kauan pitää odottaa?". Sinulla on ainakin 20 vuotta hedelmällisyyttä jäljellä.
Mene itseesi. Sinulla ei ole oikeutta lapseen vaan lapsella on oikeus tasapainoiseen äitiin ja vakaisiin olosuhteisiin! Nyt et pystyisi tarjoamaan parasta mahdollista, kuten itsekin sanot toivovasi. Mitenkö kukaan "uskaltaa ottaa ja tehdä lapsen?" Eihän siihen paljoa yläpään käyttöä vaadita.

Äänestä

minulla ei ole koulutusta, olen opiskellut aikanani 2 v mutta jätin koulun kesken..sen jälkeen olen ollut enempi ja vähempi vakituisissa töissä..tehnyt virheitä, hankkinut itselleni maksuhäiriömerkinnän mm. ..ja nyt on vauva tulossa elämäni miehen kanssa..en ole koskaan ollut mikään uraohjus..kunnianhimoa minulta ei löydy..toki olisi mukavaa jos rahaa riittäisi ja voisi asua espoon westendissä isossa talossa, isossa perheessä ja lapset saisivat harrastaa mitä tahtovat..mutta minulle riittää se perhe-elämä, jossa rahat riittävät ruokaan ja asumiseen ja vaatteisiin..ja jos hyvin käy, lapset voi harrastaa muutakin kuin juoksua paljain jaloin...minälähden toivottavasti opiskelemaan kun eka lapsi on uunista tullut ulos...mutta jos opiskelut on loppusuoralla, niin mitä niitä viivyttelemään..jätätte ehkäisyn pois kun opiskelujanne on joku vuosi jäljellä..niin saattte mukulan heti kun opiskelut on ohi(jos hyvin käy)...mutta ota huomioon että äitys ja vanhempainraha lasketaan aina tulojen mukaan(tänä vuonna 2004 mukaan, ensi vuonna 2005 mukaan jne)ja mitä korkeemmat tulot, sen parempi äippäraha...

Äänestä

Hesarin d-liite. Siinä juuri kerrotaan näistä tyypeistä jotka ovat vailla MITÄÄN koulutusta. Siis peruskoulun jälkeen lyöty elämä läskiksi.

Vaikka lukion siihen perään kävisikin, niin tilanne on täysin sama - sinulla ei ole mitään koulutusta. Käypä lukemassa juttu ja mieti uudestaan kannattaako sitten 30 4 lapsen yh:na juosta pätkätöissä joissa joudut valitsemaan lapsesi ja työn välillä. Eka työ, sitten hupi!

Äänestä
  • ja tuore korkeakoulututkinto. Se on ihan itsestä kiinni, miten asiat hoitaa. Lapset eivät ole este opiskelulle, ja elämässä pärjäämiselle, vaikka vähän "väärin päin" olisi aloittanut.

    Äänestä

  • no siis ettei kukaan luule niin että en ole suinkaan mikään peruskouluteini täällä kirjoittelemassa, vaan minulla on ylioppilas- ja ammatilinen tutkinto, ja nyt olisi tarkoitus kolmen vuoden opintoihin yliopistossa..Mietin että missä vaiheessa se kannattaisi se lapsi tehdä. En halua kuitenkaan tehdä sen alan työtä mihin minulla nyt amiksen perustutkinto vaan haluaisin asiantuntijaksi tuolla yliopistoalallani.

    Äänestä

  • Nimetön kirjoitti:

    no siis ettei kukaan luule niin että en ole suinkaan mikään peruskouluteini täällä kirjoittelemassa, vaan minulla on ylioppilas- ja ammatilinen tutkinto, ja nyt olisi tarkoitus kolmen vuoden opintoihin yliopistossa..Mietin että missä vaiheessa se kannattaisi se lapsi tehdä. En halua kuitenkaan tehdä sen alan työtä mihin minulla nyt amiksen perustutkinto vaan haluaisin asiantuntijaksi tuolla yliopistoalallani.

    Ihan mielenkiinnosta kyselen, mille alalle aiot?
    Kolmessa vuodessa kun harvempi valmistuu yliopistosta. Riippuu tietysti tiedekunnastakin ja siitä, suorittaako kandin vai maisterin tutkinnon.

    Äänestä

  • 3 lasta kirjoitti:

    ja tuore korkeakoulututkinto. Se on ihan itsestä kiinni, miten asiat hoitaa. Lapset eivät ole este opiskelulle, ja elämässä pärjäämiselle, vaikka vähän "väärin päin" olisi aloittanut.

    Oletko työssä? Miten työnantaja on suhtautunut? Onko miten paljon työkokemusta? Oliko työpaikan saanti helppoa?

    Ihan vain rehellisesti kiinnostaa; ei siis mitään kettuilua.

    Kuulosti vain aika pelottavalta, jos ensimmäinen(?) tutkinto on vasta 27 -vuotiaana, että miten työelämä on suhtautunut asiaan? Ilmeisesti olet työssä, sillä "pärjäät" elämässä?

    Äänestä

  • Nimetön kirjoitti:

    no siis ettei kukaan luule niin että en ole suinkaan mikään peruskouluteini täällä kirjoittelemassa, vaan minulla on ylioppilas- ja ammatilinen tutkinto, ja nyt olisi tarkoitus kolmen vuoden opintoihin yliopistossa..Mietin että missä vaiheessa se kannattaisi se lapsi tehdä. En halua kuitenkaan tehdä sen alan työtä mihin minulla nyt amiksen perustutkinto vaan haluaisin asiantuntijaksi tuolla yliopistoalallani.

    Saako nykyisin suoritettua jo lukion ja ammatillisen yhdistelmän kolmessa vuodessa? Silloin kun itse olin nuori siinä meni vähintään se neljä vuotta, mutta silloin sitä järjestelmää vasta rakennettiinkin, luokaton lukiokin oli silloin vasta syntymässä...

    Olen luullut, että koulut nykyään vain pitenevät, mutta ilmeisesti kehittyy myös parempaan suuntaan...

    Äänestä

  • 1977 kirjoitti:

    Saako nykyisin suoritettua jo lukion ja ammatillisen yhdistelmän kolmessa vuodessa? Silloin kun itse olin nuori siinä meni vähintään se neljä vuotta, mutta silloin sitä järjestelmää vasta rakennettiinkin, luokaton lukiokin oli silloin vasta syntymässä...

    Olen luullut, että koulut nykyään vain pitenevät, mutta ilmeisesti kehittyy myös parempaan suuntaan...

    omasta aktiivisuudesta kiinni kuinka nopeasti opinnot saa suoritettua..ystäväni pääsi amiksesta ja kirjoitti vikat lakkiin vaadittavat seuraavana syksynä..eli meni vähän päälle 3 vuotta...ja tämä siis..öööh...4 vuotta sitten(???)

    Äänestä

  • 1977 kirjoitti:

    Oletko työssä? Miten työnantaja on suhtautunut? Onko miten paljon työkokemusta? Oliko työpaikan saanti helppoa?

    Ihan vain rehellisesti kiinnostaa; ei siis mitään kettuilua.

    Kuulosti vain aika pelottavalta, jos ensimmäinen(?) tutkinto on vasta 27 -vuotiaana, että miten työelämä on suhtautunut asiaan? Ilmeisesti olet työssä, sillä "pärjäät" elämässä?

    on toinen? Olen työssä. Miten työnantaja on suhtautunut, mihin? Työkokemusta ei luonnollisesti vuosikymmeniä ole, kun olen äitiysloman jälkeen vielä ollut hoitovapaalla.

    Mitä pelottavaa on siinä, että tein lapset ensin ja opiskelin vasta sitten? Nythän, alle 30-vuotiaana, lapset on tehty ja tutkinto hanskassa.

    Äänestä

  • Nimetön kirjoitti:

    no siis ettei kukaan luule niin että en ole suinkaan mikään peruskouluteini täällä kirjoittelemassa, vaan minulla on ylioppilas- ja ammatilinen tutkinto, ja nyt olisi tarkoitus kolmen vuoden opintoihin yliopistossa..Mietin että missä vaiheessa se kannattaisi se lapsi tehdä. En halua kuitenkaan tehdä sen alan työtä mihin minulla nyt amiksen perustutkinto vaan haluaisin asiantuntijaksi tuolla yliopistoalallani.

    loppuun. Opiskelet kaikki haluamasi tutkinnot valmiiksi. Sinun ei todellakaan tarvitse tietää eikä miettiä tälläisiä etukäteen.

    Äänestä

  • ei se nyt ihan noinkaan mene.

    Äänestä

poikakaverisi kanssa.

Äänestä
  • niinhän niitä lapsia tulee!

    Äänestä

Hei.

Itse tulin raskaaksi 18 vuotiaana ja lapsi oli alusta asti toivottu. Turhista menoista oppii karsimaan.

Kyllä rahat välillä tiukilla ovat mutta apua ollaan saatu molempien vanhemmilta. Pienistä ongelmista huolimatta, en antaisi mistään hinnasta äiteyttäni pois. Lapsi antaa niin paljon, että turhat reissut jää tekemättä. Kyllä sitä aina jostain apua saa. Hyvin ollaan pärjätty tähän asti. Itse keskeytin opinnot silloin kun jäin äitiyslomalle ja nyt olen takaisin opiskelujen parissa. Nyt on aivan uusi intokin opiskella, kun tietää että kohta saa ammtin ja pääsee parantamaan perheen rahallistatilannetta sitte.

Toivottavasti tämä auttaa teitä tekemään päätöksenne.

Äänestä
  • millainen naivi idiootti olet. Hyi helvetti.

    Äänestä

  • jo kertoo kirjoitti:

    millainen naivi idiootti olet. Hyi helvetti.

    tekstisi on törkeää!!!

    Äänestä

  • jo kertoo kirjoitti:

    millainen naivi idiootti olet. Hyi helvetti.

    Mikäs sitten olet itse? Sinähän se tässä vasta olet ilman nimimerkkiä leikit aikuista. Aikuinen JÄRKEVÄ ihminen ei ikinä haukkuisi toista, vaan tukisi! :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


keet kirjoitti:

heippa, minulla kohta 19 v naisella on kauhee vauvakuume ja poikaystäväkin on sanonut että haluaisi lapsen parin vuoden sisällä.Koulua olisi näkyvissä ainakin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, en ole ikinä vielä missään töissä ollut.Niin haluisin kysyä että miten te nuoret äidit uskallatte ottaa ja tehdä lapsen. Minua pelottaa että entä jos ei sitten tule enää ikinä koulutettua itseään ja jos ei savutakaan elintasoa jollaisen halusi. Mistä saada rahat riittämään, lapselleen haluaisi tarjota parhaimman ja asua mukavasti.Onko kandee hankkia lasta jos vielä ei ole tietoa tulevaisuudesta, töistä ja tuloista eikä mukavaa asuntoa? Vähän arveluttaa, kuinka kauan minun kannattaisi odottaa,miten voittaa vauvakuume?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu