Enää en voi jäädä pidemmäksi aikaa tähän elämän tieni risteykseen,jossa sinut kohtasin kerran.Minun on mentävä eteenpäin ,koska paljon on vielä tehtävää.Olisin tahtonut sinun kulkevan hetkisen verran tätä tietä,ja tahtoisin vieläkin,mutta en voi enää jäädä pidemmäksi aikaa tähän risteykseen.Sinusta ja sinun vapaasta tahdostasi riippuu,tahdotko kulkea pätkän kanssani.Meillä ei ilmeisesti ollut muuta tarkoitusta toisillemme,kuin että saimme tavata ja kohdata tässä elämässä.Jäit kuitenkin sydämeeni koko loppuelämäni ajaksi.Tulen varmasti kaipaamaan ja ikävöimään sinua.En voi unohtaa sinua.Vaikutit minuun suuresti.Tunsin jo ensi näkemältä sinussa tärkeän vanhan ystävän.Olen onnellinen kuitenkin,koska sain sinut kohdata ja tavatakin.Sinulla on upea loppuelämä.Usko unelmiisi ja toiveisiisi ja tee niistä totta.Rakasta itseäsi,älä tuomitse itseäsi.ole onnellinen.Lähden nyt eteenpäin."näet" selkäni,mutta et niitä kuumia kyyneleitä jotka vierähtää poskelleni...Hei hei t:Ystävä "kaukaa" jota et tuntenut.
Sinulle T****,Sielunkumppani tärkeä
M.../yölintu/minä vaan....
273515
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kirjoituksesi osui niin lähelle minua, että voisin jopa tuntea sen minulle osoitetuksi.
Onnea,menestystä tekemisillesi.Minä olisin halunnut lopun elämääni kulkea rinnalllasi,enkä vain hetkistä(jos nimittäin olet hän,).Ehkä vaistosin,ettet halua minua vierellesi,kaikkea jakamaan,niin iloja,kuin suruja.Olen hyvin murheellinen,kaihoisa,sydän tyhjä,ikävöiden,kunpa olisit halunnut tutustua,rakastua,edes keskustella,tehdä aloitetta syvällisempään,kuin,että vain,katsellaan,kuulostellaan.(selvin päin).Näimme yössä heinäkuun,vain toisemme,se oli taikaa,luulen niin.Uskon vahvasti siihen,että (jos olet hän)jos olisimme enemmän tekemisissä noin luonnollisesti,joka päiväisessä elämässä,olisimme onnellisia,sielunkumppaneita,joita ei mikään pystyisi erottamaan,niin vahvasti uskon.Se oli kohtaloa,kun tiemme kohtasi,eikä jäänyt viimeiseksi kerraksi.Sydän itkee,ikävöi,odottaen sinun ratkaisuasi,uskallatko? Moi,moi,tule takaisin,kunhan tutkit maailman tuulet.
ystäväsi ja jakaa ilot ja surut kanssasi ystävänä. Olen tässä. Olen aina olkapää johon voit nojata ja itkeä ja purkaa itseäsi, en ole mennyt mihinkään.
Vaikka jätin sielunkumppanini, niin ei se päätös ollut helppo. Itken ja kärsin päätöksestäni, mutta hän ei antanut mahdollisuutta minulle. Minä olisin jäänyt loppuelämäksi, jos olisin saanut rakastaa. Rakkaudella O:lle T:ltä
että melkein tekisi mieli soittaa sinulle
sinä sielunkumppanini? Koska olen koettanut saada sinuun "yhteyden", saada sinut rauhoittumaan. Tunnen, että olet jälleen levoton.
Olisin halunnut sanoa sinulle, että kuljen vierelläsi aina. Vaikka menisit pois, koska tiedän, ettemme unohda toisiamme koskaan. Sanoin sinulle, että rakastan sinua aina ja se pitää! Sanon vain sen, mitä tarkoitan, mutta tietenkin on sitten eri asia, miten sen ymmärrät.
Tässä alkaa tulemaan vähitellen näitä vihjeitä, joita olen kirjoitellut. Palapeli, joka loksahtaa kohdalleen, elämäähän se.
Jos se olet sinä, olen luvannut sinulle myös, että kulkisin rinnallasi siihen saakka, kunnes olet keksinyt syyn, miksi kohtasimme. Oletko unohtanut? En vain jaksanut olla se, joka kirjoittaa tuntemuksiaan, vaikka minullehan se on luontaista. Minulle on kasaantuneet nämä murheet, joita aikoinani vieritin sinunkin hartioillesi (anteeksi siitä!! Todellakin!). Enkä jaksa tätä harhaa, jossa arvotaan seuraava keskustelija.
Pyydän anteeksi myös kaikkea, mitä "tulin tehneeksi". En pyydä anteeksi siksi, että yrittäisin puhdistaa omaatuntoani, vaan siksi, että välitän sinusta todella paljon ja vaikka olisit antanut sen kaiken jo anteeksi, minä en ole antanut anteeksi itselleni. Siksi käyttäydyn kohdatessamme kuten käyttäydyn.
Tahtoisin kulkea rinnallasi. Kuljen, jos annat. Haluaisin myös olla ystäväsi. Sitä olen halunnut koko ajan, olla ystävä. Ja ajattelin, että se mikä on tapahtuakseen, tapahtuu. Mitä ei tapahdu, on tarkoitettu niinikään myös niin.
Olen tässä. Kerro, mitä minusta tahdot, miten haluat edetä. Vai jätämmekö tämän kaiken ja itkemme itsemme näännyksiin?
From T to L
Mitään ei ole menetetty. Otetaan nyt ystävänä päivä kerrallaan ja katsotaan. Ei me nyt voi kaikkea jättää tähän, se olisi liian suuri muutos. Rakkaus, ystävyys ja sielunkumppanuus säilyy ja katsotaan, mikä on kaiken tarkoitus. Ethän itse ollut valmis vielä mihinkään. Antaa elämän nyt kantaa. Jos on tarkoitus, niin on, mutta puhtain paperein:)
En ollut valmis, olet oikeassa. Et kyllä ollut sinäkään.
Puhtain paperein. Päivä kerrallaan, kuten todettu! Kivi putosi sydämeltäni kun sanoit, ettei tätä kaikkea voisi jättää, liian suuri muutos. Se olisi todellakin niin. Olen niin tottunut siihen, että tunnen sinut syvällä sisimmässäni, olet osa minua. -Eikö kuulosta hurjalle? Mutta päivääkään en vaihtaisi pois. ;-)
olet osa minua..kuinka voi näin käydä, mutta niin se vain on. Olemme yhtä sinä ja minä sielunkumppanit nyt ja aina. Niin se on:) Kirjoitellaan ja nähdään:)
Kirjoitellaan ja nähdään! =)
On nyt ihan pakko kertoa sinulle tämä havainto, jonka tein. Sanoin tuntevani sinun ajatuksesi. Tein pienen testin, suo anteeksi. Jouduin sanomaan, etten tahdo olla kuin ystävä. Tilanne vaati silloin niin, nyt katson päivän kerrallaan, mennään tilanteen mukaan.
Mutta nyt toteamus tästä kaikesta. Tunnen todellakin, mitä ajattelet milloinkin! Ajatuksesi ovat nyt niin lähellä, että voin tuntea suorastaan sen, mitä milloinkin kelaat... Eilinen ilta oli... hmm... mitähän päässäsi mahtoikaan liikkua? =)
Olen hiukan hämilläni. Herkistyn näköjään entisestään. *Sanaton*
Lähden perjantaina liikenteeseen. Käyn äärimmäisen harvoin missään, nyt olen sen tarpeessa. Että jos satut(!) liikkumaan, pidä silmäsi avoinna (minä en osaa katsella). Sitten minua tuskin näkee niissä merkeissä, ainakaan kovin pian! ;-)
nainen vai mies?
"pätkän"? Olisitko sitten heittänyt menemään niinkuin "vanhan lapasen"?
.. Kuin seuraavassakin .. !
Kirjoittamasi viesti on kaunis, mut
surullinen samaanaikaan. Sisältöä olet saanut
pakattua mukaan ainakin kilometrin purettuna.
.. Huomaan sinun löytäneen kaikki matkanvarrelle
heitetyt keksit ... Groteskia joo,- mut kuka vitun hullu alkais kikkailee näiden satojen- ja tuhansien, "mehiläisiä sokeripurkilla"epätoivo_rutiiniensa kanssa. päivästä toiseen ... heh, lopu koskaan !... Ja niinpä sitä äkkiarvaamatta huomaa seilaavansa sellaisella pettymyste-merellä ja alkaa äkkiä epäilemään -> omaa mielenterveyttään...
nii kai se jotenkin menee ....?
.. On sulla äly ainakin vielä päässä (E
.. No ei tässä sen kummenpia .
Homma hoidossa. ja silleen ...
(.. Ja jos nyt oon jotenkin astunut harhaan , ja siis sittenkin itse ihan väärälle polulle eksynyt .. Niin kerron heti, että kyllä ne sun kuumat kyyneeleet äkkiä kuivahtaa kun painelen kovaa vauhtia poispäin...:)
... Tehään nyt tää homma jännäks ...
Avasin tonne äsken tilin ... käyttäjätunnus on
... tohtorisyaani ...
ja salasana on, sinun: kotiosoite1 ...
.. siis pelkkä osoite - ja toi viimeisenä oleva ykkönen
vain sen takia ku operaattori vaatii yhden numeron mukaan ... eiks oo jännää ...katotaan miten käy...
Ai joo : se ystävä kaukaa on kyl tuttua vuosien takaa...
.
tohtorisyyani
Hei mister M., joka lienet olevan kauempana tätä nykyään. Erosimme sinun tahdostani, olenko oikeassa? Haluan, että tiedät minun muistavan sut kyllä. Jotain samaa meissä oli, vaikka ei alettu seurustelemaan. Ehkä olimme jotain sielunkumppaneita tai vastaavia. Halusit vain liikaa, jota en...toivottavasti ymmärrät minua...voinut sinulle antaa. Arvioin, etten olisi voinut katsoa sua silmiin seuraavana aamuna.
Toivon, että et jää katsomaan taakseni, kun jatkat matkaasi eteenpäin. Siis en toivo, että jäät muistamaan minua kaipauksella...muista minut ihmisenä jonka tapasit ja jonka kanssa jaoit maailmaasi hetken, toivon että jos sinulta löytyy sydämestäsi minulle tuonlainen paikka. Sinulle minulta löytyy sydämestäni vastaava paikka. Aina se ei ole tärkeää, kuinka pitkän ajan toisen on tuntenut vaan se mitä toinen saa aikaan toisen elämälle.
Jos seisot risteyskohdassa elämässäsi, niin uskalla kääntyä suuntaasi. Niin minäkin toivon sinun tekevän. Luulen sinun tietävän tätä nykyään, että valitsen ominpäin suuntani jos ja kun minä tulen risteyskohtaan elämässäni. Sait minut hieman hajalle aikoinaan..myönnettäköön :) ...mutta olen parantanut itseni ennalleen ja minulla on jo ihan kivat voimat elää täysin itsenäisesti.
Ehkä meillä ei sittenkään ollut ihan täydellistä. Niin :) olen kokemuksieni mukaan huomannut nyt tässä ajan kuluessa etten tiennyt kovin hyvin minkälainen olit. Aika lyhyen aikaa tapailimmekin silloin. Juu, vaikutit vähän erilaiselta kuin minkälainen oletkaan. Sen takia ymmärränkin aika pitkälle, miksi teit ratkaisusi meistä. Näen siinä vähän jopa jotain jaloakin (juu naura vain :) , halusit säästää minua enemmältä ikävältä...olinhan aika haasteellisessa elämäntilanteessa kun tapasin sinut.
No kaikkien muistojen ei tarvitse haalistua eikä toistemme paikat toistemme sydämissä tarvitse lähteä pois. Juu kiitoksia vain, kuljen kohti unelmiani. Toivon että sinäkin teet samoin...Sinulla on mahdollisuus saada elämältä kaikki. Joskus suurin välittämisen merkki on toivoa toiselle sitä parasta, jonka hän voisi saada. Toivon sitä sinulle, vaikka et ehkä usko minun toivovan sinulle hyvää mutta kyllä minä toivon. Sinulle, tietyllä tapaa sielunkumppanilleni. t: T. samasta vanhasta paikasta
älä yhtään yritä, onko nuo olevinaan hyvin koristeelliset pakit täh?
Kun vähän puhutaan hempeitä, mut käytännössä sit kuitenkin käännetään selkä ja juostaan, eikö vain?
Älä yritäkkään naamioida niitä miksikään muuksi jos kerran tarkoitat kuitenkin sitä, että good bye baby, itke en.
Olisit rehellinen ja sanoisit sitten oikeasti, et ei tullut mitään, ei tykätty tarpeeks, jos kerran sitä tarkoitat kuitenkin, äläkä runoile mitään lahjapaperiin käärittyä paskaa enään.
että kehtaatkin, kaiken jälkeen!!!!!! Painu peilin eteen!!!!!!!
vaivaa????????????????
"Olisit rehellinen ja sanoisit sitten oikeasti, et ei tullut mitään, ei tykätty tarpeeks, jos kerran sitä tarkoitat kuitenkin, äläkä runoile mitään lahjapaperiin käärittyä paskaa enään. "
...olisin toivonu mut ku ei ni ei,
"Tunsin jo ensi näkemältä sinussa tärkeän vanhan ystävän."
Just joo ja selaisellehan ruukataan kääntää selkä eikö vaan. ERITTÄIN loogista sanoisin :-)
"t:Ystävä "kaukaa" jota et tuntenut. "
Juu en tuntenut mutta tiesin :-).
Se että sinä tunsit minun ilman vastavuoroisuuttaa kaivelee edelleen!
vain antamaan vastauksen kaikille kyselijöille.Minun oli tehtävä se,kaikkien sosiaalisien ja moraalisien asioiden vuoksi.SE että minun oli lähdettävä eteenpäin.En minä HÄNTÄ ole unohtanut,enkä tule unohtamaan.Joskus asiat menee niinkuin menee,eikä ole tarkoitettu parempaan kanssa käymiseen,vaikka olisi kyseessä kuinka sielunkumppani tai parisielu.Moraali säännöt ovat vielä hyvin tiukat,eikä tätä asiaa ole kaikkien vielä tarkoitus edes ymmärtää.Olkaa onnellisia niillä ymmärryksillä mitä teillä on.Älkää arvostelko niitä asioita mistä teillä ei vielä ole ymmärrystä.Asiat eivät ole aivan niinkuin annetaan ymmärtää ja tuputetaan,kirkko etunenässä.Tulen aina rakastamaan sinua sisälläni T**** t:yölintu
säännöt ovat, joista kerroit? Oletko kertonut ne sääntösi ja perustelusi rakkaallesi?
Ehkä hän voisi ymmärtää?
näkökanta kirkon suhteen kiinnostaa.
ne moraalisäännöt ovat ne,jotka itse kutakin rajoittaa toteuttamasta niitä toiveita ja unelmia jotka tuntuvat oikeilta.Vaikka sisällään tuntee jonkun asian oikeaksi,ei kuitenkaan uskalla ottaa niistä selvää mitä ne ovat,koska totuttu tapa tai opetettu tieto jostakin asiasta rajoittaa toimimasta,joko yleisen painostuksen tai tai totutun tavan vuoksi.Ei uskalleta olla sitä mikä olisi itselle parasta,ja sydämen hyvinvoinnin kannalta oikein.Tulkaa ulos niistä totutuista kaavoista,ja uskaltakaa ajatella asioista eritavoin kuin on opetettu.Todellista itsensä rakastamista on ajatella ja tehdä niinkuin sydän tahtoo.Kirkko ei vieläkään pysty kertomaan totuutta meistä ihmisistä ja meidän täällä olostamme.Ehkä sen vuoks, että se voi olla järkytys useimmille ihmisille,se totuus.Rakastan sinua T****
saa sellaisen kuvan, että syytät kirkkoa jonkun ajatuksen rajoittajana. Kuuluuko rakkaasi johonkin uskonlahkoon? Uskon, että valtaväestön ajatusmallia muokkaa enemmän yleinen mielipide kuin kirkon sana.
olen vain pahoillani siitä,että kirkko on salannut meidän ihmisten todellisen olemuksen ja tarkoituksen.Jo vuodelta n.553 tähän päivään.En tahtoisi enempää tästä asiasta...Alkuperäinen tarkoitukseni on ollut kertoa eräälle naiselle sen mitä minä tunnen ja koen hänen ilmestyessään elämänpolulleni.Tulen rakastamaan häntä sielussani aina.Tiedän sen varmasti tästä tunteesta sisälläni.Se on jotain muuta kuin normaali ihastuminen.Se on jotain aivan muuta,aivan muuta....Olen varma ettei hän pysty tiedostamaan tätä minun tunnettani,tai hän pitää sitä huuhaana.Tiedän sisäisen tunteeni ja varmuuteni asiasta,ja se riittää minulle.En tarvitse muiden vakuutteluja asiaani.