Kahden rakastaminen...

usein kuulee sanottavan, ettei kahta voi rakastaa... Sellaiset ajatukset tuomitaan jyrkästi. Sanotaan, ettei se ole rakkautta, jos ei pysty sitoutumaan täysin yhteen...

Kuka määrittelee, mitä rakkaus on? Eihän äitikään lakkaa rakastamasta esikoistaan, kun perheeseen syntyy toinen lapsi... Miksi sukupuolten välisen rakkauden pitäisi olla erilaista?

Miksei kahta kohtaan voisi tuntea yhtä syviä ajatuksia, tunteita? Eikö uskollisuudessa ole kuitenkin lopulta kyse enemmän järjen valinnoista ja tahtomisesta? Ei niinkään rakkauden määrästä?

Järkeviä ajatuksia ilman perusteettomia väitteitä, kiitos.;)
3667
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Kaksi miestä vaikuttaa tunnetasolla elämässäni. Toista voin sanoa sielunkumppaniniksi ja toista "vastinkappaleeksi". Vastinkappaleen määrittelisin sanoin; vastakohta, jossa on jotakin yhteistä ja erilaisuus vetää puoleensa.

Äänestä

Rakastuminen on mahdollista vain yhden henkilöän kohdalla kerrallaan; se on pois sulkeva asia.
Kokonaan toinen asia on rakastaminen/ kiintymys, jota tunnetaan myös puolisoon, puolisoihin rakastumisen päätyttyä. Samoin lapsiin, sisaruksiin ja vanhempiin, mahdollisesti muihinkin ihmisiin.
Ei ole mitää syytä epäillä, etteivätkö muitten kulttuurien, kuten vaikkapa islamilaisten kulttuurien miehet rakastaisi vaimojaan rakastumisen päätyttyäkin, kuten suomalaisetkin miehet. Vaimot vain täällä kyllästyvät arkeen, kun ei ole toista vaimoa jakamassa velvollisuksia.

Muslimit sen sijaan jatkavat elämää kaikkien vaimojensa ja lastensa kanssa ja vaimot epäilemättä vaihtavat lastenhoitovuoroja kuten täällä tekevät hyvät naapurit keskenään.
Arki koittaa aina. Suomessa vain erotaan siinä uskossa, että niin ei tapahdu.

Äänestä

Koska rakastuminen on mahdollista vain yhteen ihmiseen kerrallaan, on hyvä valita puolisokseen ihminen johon voi ja kykenee rakastumaan kerta toisensa jälkeen yhä uudelleen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Venja kirjoitti:

usein kuulee sanottavan, ettei kahta voi rakastaa... Sellaiset ajatukset tuomitaan jyrkästi. Sanotaan, ettei se ole rakkautta, jos ei pysty sitoutumaan täysin yhteen...

Kuka määrittelee, mitä rakkaus on? Eihän äitikään lakkaa rakastamasta esikoistaan, kun perheeseen syntyy toinen lapsi... Miksi sukupuolten välisen rakkauden pitäisi olla erilaista?

Miksei kahta kohtaan voisi tuntea yhtä syviä ajatuksia, tunteita? Eikö uskollisuudessa ole kuitenkin lopulta kyse enemmän järjen valinnoista ja tahtomisesta? Ei niinkään rakkauden määrästä?

Järkeviä ajatuksia ilman perusteettomia väitteitä, kiitos.;)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu