Olenko nyt ymmärtänyt väärin että melkein teillä kaikilla esiintyy aura ennen kohtausta?Itselläni ei sitä valitettavasti esiinny,olisikin paljon helpompi lukita vessaan itseni silloin niin ei tarvitsi muistella että mitähän olen taas hommaillut.Mulla koodi G40.21 ei auroja,joku sammuttaa vaan valot miten muilla?
aurat ja kohtaukset
ansku-22
282453
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
jotka tulevat 3-8 kohtauksen sarjana.
tule ilman epilepsiaakin? Minulla on tullut auroja ja on migreeni. Ei ole ikinä ollut mitään epilepsiaa. Nyt pelottaa onko muutakin.
Ennen lääkitystä minulla oli pelkästään (?) noita gm-kohtauksia. Jokaista edelsi pitkä aura-jakso (sellaisista en ekoilla kerroilla vielä tiennyt mitään). Nykysin aura useinmiten jää auraksi, ts. ei johda kohtaukseen, tai auran jälkeen tulee sellainen lievempi kohtaus (lyhyt kouristelu, tuijotus tms.)
Joskus ajattelen kyllä, että nuo pelkät aurani ovat jo sinällään kuin kohtaus; niiden jälkeen on todella väsynyt olo, nukkua pitää n. 3-4 h. Kamalinta on, kun melkein joka aamu joutuu heräämään siihen auran tunteeseen. Neuro haluaa vielä jatkotutkimuksia, ennen kuin lääkitykselle tehdään mitään.
sehän se kenkkua oli,
kun niitä tuli tai ei tullut.
Parempi oli jos tuli niin kerkesin
miehelleni huutamaan,
että kohtaus on tulossa.
Monesti satutin itseni,
kun ei auroja tullut.
Nyt niitä tulee taas,
mutta ei tule kohtausta =)
Ei tule aina.Viimeisesta ilman auroja tulleesta kohtauksesta on jo onneksi n.puoli vuotta. Nykyään aurat ovat tulleet aina, tuntuu päässä kuin pieniä sähkäreitä sais,ehdin istua tai huutaa miehelle (jos on kotona)että tuo vatia oksennusta varten.Yksin ollessa alas vaan vaikka lattialle tai vessaan nelivedolla.Kohtaukset kestää muutaman minuutin.Aina noista tuntemuksista ei tule kohtausta,mutta normaalisti kyllä.Sähkärin tapaset ovat ainoita mitä mulle tulee.
jatkoa.
Eilen iltapäivällä mulla tuli aivan yhtäkkiä joka paikka kipeäksi,lihakset,niska,nieleminenkin vaikeaa,ei puristusvoimaa käsissä.En tehnyt päivällä mitään ruuanlaittoa raskaampaa.
Mies jo epäili,että mulla on jänisrutto ja myyräkuume,kun niitä on täälläpäin liikkeellä.
Muutaman tunnin kuluttua tuli sitten kohtaus,joka paikka vieläkin kipeä pääsärky kohtauksen jälkeen.
Aamulla ei mitään paikkaa särkenyt.Tämä oli kyllä aivan ihmeellistä.Liittyköhän tämä mitenkään epiin?
niin sanottuja auroja
ei enään kohtaukset on
muuttunut
kuulemma iso äänisemmäksi
ja kummallisiin ääntelyihin
oikeastaan olis kiva kun niintä tulis
osais hiipiä vaikka keittiöön
rauhoittumaan
ja hengähtämään
ennen saattoi kohtaus mennä ohi
sillain
tulisikin auroja niin tajuaisi lukita itsensä vessaan.Siellä tuskin saisin mitään katastrofia aikaan tai empä tiedä...
Tänään päivän saldo neljä kohtausta,päätä jomottaa ja väsyttää ajelin kohtuaksissa pyörälläkin "vähän" väärän suuntaan ja olin jäädä auton allekkin,mummo ehti väistää.Taisi olla kys neurologit väärässä että neurotol slow ei ole mulle hyväksi,heti kun sitä yritetään purkaa niin kohtaukset 2 kertaistuu.Joka ***** päivä monta monta monta kohtausta.Saa nähdä miten menee huominen työhaastattelu....sekoillessa?
tekeekin, mutta kait ne lääkepurkaukset
tehdään vähitellen ja eikö ne jo
päättäneet mitä saat tilalle ???
Mikä sun tän hetkinen lääkitys on ?
Vai työhaastatteluun, itse olin kanssa
kerran täysissä epilääke
mömmöissä työhaastattelussa ja
hyvin meni ja sinne töihin pääsin =)
Kyllä mä sen jälkeen tärisin,
kun sain skarpata ihan älyttömästi.
Pidä Ansku itsestäsi huolta ja
soita sun Neurologillesi vaik joka
päivä jos se on niin tyhmä,
ettei todellakaan tajua sun tilannetta.
Kamalalta kuulostaa.
Vointeja.
kun neurotol slow:ta alettiin purkamaan,keppraa alettiin nostamaan.Topimax pysyi ennallaan.3 viikkoa niin mangneettikuvista näkyi että sulla on "painetta" tullut päähän,punasolut vähentynyt ja maksa-arvot kohollaan.Mahdollisesti aivoverenkiertohäiriötä.Ei kun keppraa purkamaan kiireellä.viikon päästä kun keppra oli purettu niin kohtauksia tuleekin jo joka h******* päivä 3-8 kpl, ukko lyö lisälääkettä ja minä sekoilen. (hyvä työnjako) Nyt topimaxia nostettu kun kohtauksia tullut niin paljon eikä sekään näytä auttavan.Neurotolin annostus jäi 200 200 mg tiputuksen takia ja aluksi se oli 400 400 mg.
Lääkekokeilujen takia lisäänty taas puolella kohtaukset ja tuli mitä ilmeisemmin jotain päähänkin.3 viikon päästä uuden mangneetin.
Mielenkiintoista että ne pitää mua nyt nuin vähäsellä lääkityksellä että neurotolia ei mene kuin 200 200 ja topimaxia 100 100.Niin ja plus perseeseen piikit tietysti.
Täytyneen taas soittaa polille loppu viikosta jos ei ala kohtaustilanne rauhottumaan.4 vuoteen en ole herännyt yhteen herätyskelloon tai edes kahteen normaaliin ja yhteen peltiseen....väkivalta ainut ratkaisu ja nyt kun neurotolia on vähennetty niin se on tapahtunut!Edes yksi asia iloita.
Työhaastattelussa en sentään kohtausta saanut,huh.Katotaan miten käy.
Mikä idis niillä on pitää sua noin pienellä lääkityksellä ?
Kait se on nuo paineet päässä, maksa-arvot
ja vähentyneet punasolut sitten.
Jo niiden olisi korkea aika saada sun
koppasi kuntoon ja kyllä sekin aika vielä tulee, usko pois.
Soita ihmeessä neurologillesi ja kyllähän ne tiimipalavereissaan
aina fiksut päänsä yhteen lyö, joten toivotaan parasta että oikean lääkkeen ne
sulle antaa tilalle.
Meinaako ne, että myös Topimax on väärä lääke ?
En tajua miten sä voit töitä tehdä noilla
kohtaus määrillä ???
olivat sitä mieltä että minun pitää käyttää ns.laajakirjoisia lääkkeitä ja neurotol ei kuulu joukkoon,topimax kyllä.Olivat väärässä.100 mg purkauskin oli täys katastrofi.
Töitä teen koska on pakko tehdä.Muuten joudun näkkileipä kuurille.Ihanaa opiskelijaelämää.Töissä saan kohtauksia saatan 3 tuntia "tehdä töitä" muistamatta siitä mitään,mutta laskut on kyllä aina tulleet maksettua ja kirjanpito suoritettua.Täytyneen aina vaan tarkistaa sen jälkeen kun tulen "tajuihin" että mitä olen kirjannut että ei verottaja iske kynsille.Jos ei loppu viikosta ala rauhottumaan niin sitten otan yhteyttä polille.Muutaman kerran olen sinne jo soittanutkin ja hoitajan kanssa jutellut mutta kitisevät vaan:ajat täynnä mene päyvystävän neurologin luo.Neurologini on fiksu ja osaava mutta hoitajat kun ne on taas niin ******** eivät näytä ymmärtävän tilanteen vakavuutta.
Yksivaihtoehto nostaa itse "omalla luvalla" neurotolin annostusta ja vähentää sillä kohtausten määrää.
Ei olisi ensimmäinen kerta kun joudun itse tekemään hoitosuunnitelmani,tosin eri sairaala,eri neurologit ja eri hoitajat.Eivät uskoneet että näköhäiriöt aiheuttaa lamictal eikä suostunut purkamaan multa sitä.Purin itse ja siihen loppui näköhäiriöt,puoli vuottahan sitä kestikin.Piiskaa tosin sain myöhemmin lääkäreiltä.
En muista edes milloin olisin ollut näin pienellä lääkityksellä vuonna -93? Tarkoituksenahan tietysti on että pääsisin sängystä ylös ilman väkivaltaa (ainut herätyskeino korkealla neurotol annostuksella)eikä tarvitsi huudattaa niitä kolmea herätyskelloa turhaan kun niihinkään en herää.
Työntekeminen on vain ja pelkästään asenteesta kiinni ainakin minun kohdallani.Voin valita makaanko itsesäälissä kotona vai elänkö normaalia elämää.
niiden " hoitsujen " kanssa !
Mun pää sanoo jo nyt ettei enempää voi Keppraa vähentää ja mun Neurologi on sitä mieltä,
että se vähennetään kokonaan pois.
Niinpä nostettiin se mun " humala " pilleri Apydanin puolikas takaisin ja taas oon
väsynyt ja harhaisen oloinen lähes koko
päivän eli se puolikaskin tekee
jo mulle hallaa.
Tekisi mieli jo ottaa takas pois se puolikas, koska se nosto ei sovi.
Täytyyhän ajatella niin, että hoito on kokonaisvaltaista eikä vain sitä,
että kohtaukset pysyy poissa.
Ensi viikolla jatkuu Keppran purku ja
katselen siihen asti miten taas siihen reagoin.
Nämä purut ja lisäykset on aina kyllä yhtä tuskaa.
Mä söin joskus kanssa Neurol Slow'ta pitkään,
mut en jaksa muistaa miksi se purettiin pois, mutta se ei nyt tähän kuulu.
Mullahan on kyllä tunnetusti ollut noita kokeilunhaluisia Neuroja ( ainakin tuntuu siltä )
joten saa nähdä kuinka käy.
Mä jo luovutin ja annoin itselleni luvan olla s-lomalla,
kun lääkketasapaino heitteli niin pahasti
ja alkoi tulemaan isoja kohtauksia usein.
Kummasti sitä kyllä elää,
kun oppii elämään niillä tuloilla mitä saa =)
Mä oon aina töissä ollut se sairaana sinnittelijä ja enään en aio olla vaan vaadin,
että pääni täytyy terve olla,
siis niin terve kuin se nyt voi olla.
Ilman hämäriä olotiloja ym...
ei ole mailla halmeilla näkynyt kokeilunhaluisia neurologeja,pelkäävät aina että kohtaukset aina vaan lisääntyy,niin kuin kävi tällä kerralla.Nuoret vasta valmistuneet neurologithan ne niitä tahtoo olla,pitäs saada kokeilla kaikkea mahdotonta ja mahdollista eikä ollenkaan ajatella potilaan parasta.Ukon kohdalla näin käynyt,itse olen saanut pitää aina saman pätevän neurologin joka ei vaihda lääkkeitä viikon välein.
Eilinen meni ilman kohtauksia katotaan miten menee tämä päivä.Jos se topimaxin nosto alkaisi vaikka edes VÄHÄN puremaan.Tiedän kuitenkin että kova käden vääntö tulee kun menen polille.Uskon edelleen että pääni uskaltaa joku leikata tai toinen tavoite kevääseen mennessä vagushermostimulaattori on asennettuna ja saan sillä ja oikealla lääkityksellä hillittyä kohtauksen määrää.
Eiköhän se ole kuitenkin sinä itse joka tiedät parhaiten mikä on sinulle parasta,puretaanko,nostetaanko.Lääkärin kanssa on vaikea vaihtaa päätä ja kysyä miltä nyt tuntuu. =)
sen vaguksen =)
Mun lääkärit ovat yleensä olleet hieman
vanhempia ja vielä erikois neuroja no,
mitä lie ?
Mut ei ihan keltanokkia pitäisi olla ollut.
Pidän kyllä kiinni siitä,
että mun pääni sen tietää mikä sopii ja mikä
ei,
mutta täytyy aina kuitenkin muistaa tämä
2-4 vk menee ennen kuin lääke alkaa
toimimaan toivotulla tavalla.
Pitkä aika se on,
kun kuitenkin pitäisi tehdä
kaikenlaista ja sullakin on toi
työ ja opiskelu.
Ei muuta kuin Onnea,
sitä sä tarviit ja paljon !
keppra on kokeiltu olen kokeillut ne lääkket mitkä oli vaadittu että saan sen vaguksen.En siis enää tarvi kun kun lähetteen.Hernesniemelle saavat konsultoida mun paperit ensin ja sitten vasta otan vaguksen.Todennäköisyys on niin pieni että se lopettaisi tai vähentäisi kohtauksia ja vaikka se se n tekisikin niin niitä kyllä jäisi joka kuukaudelle monta monta monta.
että tämä Hernesniemi ottaa sinun pääsi käsiisi
ja leikkaa sinut ja saa kohtauksettomaksi !
Eikö hän ole täällä Helsingissä,
joten en tiedä miten täytyy toimia jotta
hänelle pääset,
yksityispotilaana kait ?
eniten tässä häiritsee kun ei tiedä että leikataanko sitten sovussa kun nuppi alkaa vuotamaan.Vuotoriski on valtava.Jos silloin voi leikata kun se vuotaisi niin mikä este nytkään olisi?
Mukavuus loppuu siinä vaiheessa kun pyörällä ajaminenkaan ei ole enää turvallisista tällä nupilla.Ja eikun primeran kylkeen.
Tympäsee tommonen että odotetaan siihen asti että päässä ei pyöri kuin kaksi aivosolua ja nekin harvoin törmää yhteen ja syntyy ajatus tai odoteen että nuppi alkaa vuotamaan.
mitä tekevät ja milloin.
Onneksi valitset Primeran meillä,
kun on Almera =)))
Milloin saat Hesasta postia ?
en ole ihan varma oliko se primera vai almera niin samannäköisiä ovat,vihreä se ainakin oli.Katotaan nyt miten homma lähtee etenemään,2 kk päästä neurolle aika ja sitten.Siihen asti kasvatan pahaa sisua ja tietysti sovitan morsiuspukua. =)
onni myötä.Ei muuta kuin naarmuille almera/primera kolarissa.Olisi ollut ikävä mennä vihillä harva hampaisena ja naamaverillä ja tikeillä. =)
hyvin ja ei se mitään jos vähän
hipaiset autoja,
kunhan et itseäsi satuta.
Onneksi on vielä hyviä ilmojakin ja
teidän vihkipäivänä saisi ollakkin
erityisen lämmintä ja aurinkoista =)
Tää on sulle/teille ;
Ansku sulhon kanssa alttarille astelee,
pappi puhuu ja vihkii teidät liittoon ikuiseen.
Luvan saa nuori mies suudella morsiota kaunista, Vaimo on turvassa sylissä lämpimässä.
Juhlat raikaa, on häävalssia, neidon ryöstöä, jalan poljentaa, juhlapuheita ja hääyötä.
Juhlat kun on juhlittu niin arki taas alkaa,
siitä on hyvä yhteistä taivalta jatkaa =)))
on rouvalla runosuoni sykkinyt. =) Ei tule valkoista pukua,ei pappia,ei häävieraita,ei häävalssia ei juhlapuheita....onneksi.Käydään maistraatissa vihkimässä ja se oli siinä tietysti hääyö. =)Sen päivän minäkin haluaisin nähdä kun pitäisin kirkkohäät jossa olisi monta sataa vierasta ja valkoisissa vaatteissa,musta taitaa sopia enemmän tyyliin mutta tuli kyllä valittua punainen.No enpäs ole neitseellisessä värissä kuitenkaan.Olisi ikävä voida pahoin hääpäivänä ja pelkkä ajatuskin "megahäistä" tekee jo pahaa.
maistraatti kelpaa eihän kaikki
kuulu kirkkoon,
tehän vihille menette ja päätätte
mitä tahdotte =))))
Ihanan romanttista toisaalta
pienet häät.
Me mentiin myös maistraatissa,
koska en kuulu kirkoon,
mutta käytiin kirkosta ottamassa
siunaus liitolle,
joten oli aika samanlainen toimitus
kuin oltaisiin siellä menty naimisiin.
Meillä oli reilut 70 vierasta ja
suurinta osaa en edes tuntenut.
Olivat näitä mieheni puolelta.
( anoppi ilmoitti ketkä ehdottomasti
on kutsuttava ).
Sain vielä kohtauksen ennen alttarille
kävelyä ja onneksi toivuin siitä nopeasti.
Loppu illan olikin pää ihan sekaisin
ja koko toimituksesta en muista mitään.
Juhlia jaksoin just ne pakolliset
ja yhtä tuskaa se oli.
Parempaa Onnea sulle !!!
Mulla ei ole tullut koskaan mitään auroja tai yleensä ennakkoaavistuksia, että ku kohtaus tulee niin ei siinä mitään kerkeä tehdä.
tietenkin hyvä saada etukäteen viesti, että "nyt tulee".
Minäkin alunperin ajattelin, että onpa hyvä kun minulla on nämä aurat. Nyt kylläkin on mennyt ihan ns. liiallisuuksien puolelle. Niitä kun tulee välillä päivätolkulla putkeen ja lakkaamatta, lääkkeet sitten ilmeisesti pitävät ne isot kohtaukset poissa.
Olisi kyllä pelottavaa, jos ei mitään ennakkotunnetta tulisi! Toivon, että sinulle ei ole kuitenkaan tapahtunut mitään pahempaa????!!!
tosiaan helpompaa.Elämän ikäkin pidentyisi siinä samassa.No onneksi mulla on melkeen joka kulmalla huoltojoukot.
Minulla on aina tullut kohtauksen yhteydessä aura.
Minulla alkoi aurallinen "migreeni" 22-vuotiaana vuonna 2001. Olin koulussa ja yhtäkkiä näkökenttääni ilmestyi pyörivä valopallo. Menin tunnille ja istuin sitkeästi luokassa vaikka näköhäiriö paheni. Valopallon poistuttua näkökentästä koko näkökenttäni alkoi vipattaa ja siihen tuli mustia kohtia, eli en nähnyt esim.ovenkahvaa. Samalla tuli todella ahdistava olo. Pinnistelin oireiden kanssa noin tunnin kunnes sanoin kaverilleni, että minun on päästävä kotiin. Pääsen kaverini kyydissä kotiin ja menin sänkyyn. Tässä vaiheessa minulla särki myös päätä, mutta kipu oli asteikolla 1-10 noin 7. Nukahdin ja kun heräsin näköhäiriöt olivat poissa, mutta päätä särki jonkun verran ja siihen jäi pariksi päiväksi kipeä kohta, johon sattui, kun esimerkiksi yski.
Muutama päivä kohtauksen jälkeen kävin yksityisellä lääkäriasemalla ensin yleislääkärillä ja sitten neurologilla ja minulta otettiin pään CT, joka oli normaali. Neurologi sanoi, että se oli migreeniä ja määräsi Miranaxia särkyyn. Seuraava vastaava kohtaus tuli parin kuukauden kuluttua ja sen jälkeen noin kahden kuukauden välein kunnes maaliskuussa 2004 sain edellämainittujen oireiden lisäki tajuttomuuskouristuskohtauksen. Muistan, että näköhäiriöt menivät niin pahoiksi, että ajattelin, että minun on pakko päästä pois ja tämän on pakko loppua ja sitten meni taju ja olin kouristellut muutaman minuutin. Kun tulin tajuihini oli ambulanssi jo soitettu (olin kauppakeskuksessa). Jouduin siis sairaalaan, jossa otettiin verikokeita ja neurologi teki sen neurologisen perustutkimuksen ja sitten pääsin kotiin. Olin muutaman päivän sairaslomalla. Heti kun sain ajan menin yksityiselle neurologille menin hänen vastaanotolleen ja minulle tehtiin pään magneettikuvaus ja EEG. Ne olivat normaalit. Neurologi epäili, että kohtaus oli yksittäinen ja johtui siitä, että oli 5 päivää ennen kohtausta nauttinut melko runsaasti alkoholia.
Tämän jälkeen sain "migreenikohtauksia taas muutaman kuukauden välein kunnes noin 2 vuotta myöhemmin sain taas tajuttomuuskouristuskohtauksen muiden migreenioireiden lisäksi. Taas sairaalaan ja kotiin ja yksityiselle neurologille, uni EEG joka normaali ja epilepsiadiagnoosi ja lääkitykseksi Neurotol slow.
Diagnoosin tehnyt lääkäri oli sitä mieltä, että minulla on migreeni ja epilepsia, sairaalan lääkäri oli sitä mieltä, että minulla on pelkkä migreeni ja kolmas neurologi, jolla kävin Helsingissä asti oli sitä mieltä, että minulla on pelkkä epilepsia. No, olen nyt syönyt Neurotolia 9 kk eikä ole ollut mitään oireita, joten ainakin nyt näyttää hyvältä.