Vaikk mnää puhuisi ihmiste ja englitten giälill, mutt ei mnuull olis lainkka rakkautt,
ni mnää olsi vaa niingo yks kumattavaine vask taikk symbaal ko helättä.
Ja vaikk mnuull olis profeteeramise lahi ja tiädäisin gaikk salasude ja joka ainuvan diadon gipenä ja vaikk mnää olsi uskosan nii vahv, ett vuarengi saisim bois paikaldas, mutt ei olis stää rakkaut, ni em mnää olis mittä.
Nii, ja vaikk mnää tasisin gaike omasuten nälkkä näkevill ja annaisim boltta itten vallkjas, mutt puutuis se rakkaus, em mnää voitais sill mittä.
Rakkaus on gärsväline, rakkaus o hyvä ja lakkja luandone. Ei rakkaus olk katteline, ei se rupp kehuma eik se pröystäil, ei näyt huano esimerkki, ei hae oma hyätty, ei olk katker, ei ol millesskä, vaikk on gärsemä joutun, ei ol ilone väärydest ko riamuitte kon dotus jää voitom bual. Kaikk se kestä, kaikk se usko ja kaikes toivo ja kaike se kärsi.
Rakkaus ei mennk koska hukka. Mutt profeteeraminen gatto niingon gaste, kiälillp paohamine lakka, tiato käy turhambäeväseks.
Ko mnää oli mukul, ni nmää puhusingi niingo mukul, mnuull ol mukula miäl ja mukulan davall mnää fundeerasi.
Nyk ko mnää ole miäs nin gaike se mnää olen daaksen jättänk ko mukulan ol miäles.
Ny me vauhkottle niingon beilist, niingo arvotust, mutt sillo me näengi fasuunam bäin doist fasuuna.
Ny o viäl tiätmyksen gnaftim bualissi, mutt kerra se o niin däödelist, niingo Jumal mnuun däödelisest tunde.
Niim bysyvä nämäk kolm: usk, toivo ja rakkaus. Mutt kaikest suureve o sendä rakkaus.
ni mnää olsi vaa niingo yks kumattavaine vask taikk symbaal ko helättä.
Ja vaikk mnuull olis profeteeramise lahi ja tiädäisin gaikk salasude ja joka ainuvan diadon gipenä ja vaikk mnää olsi uskosan nii vahv, ett vuarengi saisim bois paikaldas, mutt ei olis stää rakkaut, ni em mnää olis mittä.
Nii, ja vaikk mnää tasisin gaike omasuten nälkkä näkevill ja annaisim boltta itten vallkjas, mutt puutuis se rakkaus, em mnää voitais sill mittä.
Rakkaus on gärsväline, rakkaus o hyvä ja lakkja luandone. Ei rakkaus olk katteline, ei se rupp kehuma eik se pröystäil, ei näyt huano esimerkki, ei hae oma hyätty, ei olk katker, ei ol millesskä, vaikk on gärsemä joutun, ei ol ilone väärydest ko riamuitte kon dotus jää voitom bual. Kaikk se kestä, kaikk se usko ja kaikes toivo ja kaike se kärsi.
Rakkaus ei mennk koska hukka. Mutt profeteeraminen gatto niingon gaste, kiälillp paohamine lakka, tiato käy turhambäeväseks.
Ko mnää oli mukul, ni nmää puhusingi niingo mukul, mnuull ol mukula miäl ja mukulan davall mnää fundeerasi.
Nyk ko mnää ole miäs nin gaike se mnää olen daaksen jättänk ko mukulan ol miäles.
Ny me vauhkottle niingon beilist, niingo arvotust, mutt sillo me näengi fasuunam bäin doist fasuuna.
Ny o viäl tiätmyksen gnaftim bualissi, mutt kerra se o niin däödelist, niingo Jumal mnuun däödelisest tunde.
Niim bysyvä nämäk kolm: usk, toivo ja rakkaus. Mutt kaikest suureve o sendä rakkaus.
Vastaukset 7
Vanhimmat
raumalaiset ihan tavallista suomea?
osanneet.
Pari vuotta sitten kävimme siellä, kuulimme vain suomenkieltä.
35 vuotta sitten kuului enimmäkseen raumlaissii jaarituksii.
mekin -98 lomailimme raumal, kysysi vanhemmanpuoliselta miahelt , osatank viäl raoman murret ja sanos ett ei poik noinka hyvin ko snää
sitä ossat
kun puhuu noin epäselvästi.Siinä varmaan lasketaan suun sivuluukusta valheitakin ,kun ihmiset ihmettelee ensimmäistä sanaa vielä.
Raumalle en ikinä mene jos se on tollasta jurputusta niiden kanssa asioiminen.
Kais sää ny senverra kässäät, jot tiätty ne kaikki kirjakielt osaa.
Mee vaa siäl kirkkoo aiva rauhas, pappi osaa myäs puhuu ja lukee kirjakielt. Ja sen tekeeki.
on varmaankin syntynyt siitä ,että heille on puhuttu epäselvästi :) (..tai murteella)
Onhan se hauska kuunnella murteita toisinaan ja joskus tuntuu että toi viron kielikin on jonkinlainen murre suomesta.Taitaa ehkä ollakin?
ÄLÄ vaan sano sitä virolaiselle ,voit saada
ahdistuskohtauksen . se on oma eestin kieli
tietenkin se on suomen sukukieliä