Marxismi antaa hyvän pohjan arvioida yhteiskuntaa ja luonto - koko maailmankaikkeutta

Olen sellainen marxismin uuskäännynnäinen. Ikää tosin on jo 40, mutta vasta kolmisen vuotta sitten innostuin tutkimaan Marxin ja Leninin teoksia vakavammin. Syitä siihen ei ollut muuta kuin se, että halusin selvyyden yhteiskunnan ja luonnon kehityksen liikevoimista ja marxismi tarjosi minun mielestäni parhaimman teorian siihen. En siis ole elämässä epäonnistunut luuseri, joka hakee lohtua joko uskonnosta tai kommunismista ja syyttää kaikesta epäonnistumisistaan yhteiskuntaa. Ei lainkaan, vaan olen hyvässä työssä ja pärjään taloudellisesti keskimääräistä paremmin.

Mutta miksi sitten tänne kirjoitan johtuu siitä, että marxismia parjataan täällä uskomattoman kestämättömistä lähtökohdista. Sanoisin niin, että täällä olevat ei-kommunistit tuntevat marxismia ja yleensä vasemmistolaisia periaatteita todella huonosti. En ole itsekkään mikään teoreetikko, mutta täällä marxismia kohtaan esitetyt väitteet on kummottavissa mennen tullen!
11627
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

No?

Äänestä

Jos marxin teoriat ovat niin takuuvarmasti toimivia kuin väität, niin voit varmasti kumota palstalla esitetyt väitteet. Näitä perusteluja olisi minun mielestä jo vihdoin tosi kiva kuulla. Usein kuulee vain olevansa idiootti tai jokin muu vastaava, jos kritisoi sosialismia.



Otetaan esimerkkiväite.

Voidaanko lisäarvo jakaa tasan kaikille, ilman että sen kokonaismäärä laskee?

Äänestä

Työpaikoillakin on pidetty teoreettisista tavoista
suunnitella ja tehdä käytännön toteutuksesta piittaamatta.

Käänteisesti, koska teoriat toimivat mielikuvitukses-
sa ja etenkin sellaisessa kupoolissa, joka haluaa
siihen uskoa ilman käytännön yhteyttä.

Kaikkihan tiedämme konsultin määreen.

Tietää kaiken 70 yhdyntäasennosta, mutta ei ole
yhtäkään kokeillut.

Vähän sama tässä komukkaopissa. Kansa näkyy
aina kyllästyvän ennen kuin oppi ehtii valmiiksi
ja tulee vallankeikautus tavalla tai toisella.

Kommunismin voima on niin valtava ettei se pystynyt pitämään itseään elossa edes maailman
rikkaimmassa valtiossa luonnon raaka-aineilla
mitattuna atomipelote turvanaan.

Se onkin aika paljon se. Ei taida löytyä yhtä
perimmältään elinkelvotonta ihmisen keksimää
muuta oppia.

Kannattaa kääntyä vaikka puuceeuuskäännyksäiseksi
ja alkaa vastustamaan vesiklosettia punikkiopin
sijasta.

Äänestä
  • sen vallankumouksen kyllästyttyään kommunismiin.

    Täytyy selventää vaikka jokainen tietää näin
    käyneen koko työläisten paratiisia kannattaneelle
    Euroopalle.

    Ja miksi? No siksi että kommunismin käytännön
    toteutus on aina ollut ja tulee olemaan rikos
    ihmistä ja ihmisyyttä vastaan.

    Ei kai siitä muuten miljoonat eroon pyrkisi heti
    kun pääsee.

    Äänestä

Vai on marxin teoriat ihan aikuisten oikeasti oikeita ja paikkansa pitäviä.

Kalle ei sitä usko ennenkuin olet kertonut, että missä ilmenee tämä työläisten elinolosuhteiden kurjistuminen sitten 1860-luvulta. Mainittakoon tässä ohimennen, että Suomessa kuoltiin nälkään vielä ainakin 1860-luvulla - kuinkahan on nyt, onkohan olot niistä ajoista paljonkin kurjistuneet?

Kerrohan se ja osoita uskottavasti toteen työläisten kurjistuminen 1860-luvun tilanteeseen verrattuna ja Kalle tunnustaa marxin teoriat oikeiksi ja hiljenee palstalla - muutkin marxin satuihin hyvin syventyneet punikit saavat tietenkin auttaa sinua todistuksesi kanssa.

Muussa tapauksessa Kallen on jatkettava palstalaisten informoimista kommunistisesta valheesta - valheesta, joka on aatteen peruskivi.

/Kalle, joka antaa maxin satujen paistaa kommunistien aatteen päälle ja näin valaista sen meidän kaikkien naurettavaksi

Äänestä
  • Olet nimittäin jokunen aika sitten lähettänyt tämän saman viestin palstalle. Ymmärrän kyllä,että avauksen kaltaiset viestit aiheuttavat sinulle pakkoliikkeitä mutta ei se mitään,lääkitään taas vaivaasi.

    Klassisen taloustieteen edustajat selittivät,että tuote ja tuotanto jakaantuvat kokonaisuudessaan tuloksi.Tuo johtaa virheelliseen päätelmään,että kansantuotoksen sekin osa,joka menee tuotantovälineisiin ja raaka-aineiden hankkimiseen käytetään viime kädesssä kokonaisuudessaan henkilökohtaiseen kulutukseen.(Pääoma 1,ss.546-7)
    Marx ei ainoastaan väittänyt kapitalistisen maan kokonaistuotteen koostuvan pysyvästä pääomasta,vaihtelevasta pääomasta ja lisäarvosta,vaan hän korosti sitä,että pysyvä pääomanosa kasvaa nopeammin kuin vaihteleva.(Pääoma 1,s.545, Pääoma 2,s,101 ja 120)
    Tätä Marx perusteli tuotantovoimien nousulla.
    "Pysyvän pääoman suurempi käyttäminen ei ole mitään muuta,kuin tuotantovoimien kehityksen korkea taso." (Lenin, Teokset 3 s.36)

    Tämä on peruste,josta Marx johtaa kurjistumisteorian - pääomanomistajalle on edullista se,että mahdollisimman suuri tuotemäärä tuotetaan mahdollisimman pienellä elävän työn määrällä ja siten palkat,sosialiturvan jne. sisältävän vaihtelevan pääoman osuus suhteessa kokonaispääomaan pienenee.
    Pääoman ensimmäisen osan sivuilla 578 ja 538-9 Marx esittää pääoman kasautumisen ja lisäarvon muuttumisen uudeksi pääomaksi,keskittymisen ja yhteenkokoontumisen.Sen seurauksena hän osoittaa työväenluokan turvattomuuden ytimen,kapitalismin vallitessa tekninen kehitys kohottaa lisäarvoa ja sitä kautta pääomanomistajien valtaa.
    Kaikesta tästä on luettavissa,että puhuessaan kurjistumisesta Marx puhuu työväenluokan aseman suhteellisesta kurjistumisesta verrattaessa sen asemaa yhteenkokoontuneen pääoman harvojen omistajien asemaan.
    Saman seikan on todennut John Barton v. 1817 sekä porvarillisen taloustieteen klassikko Ricardo,hänen mukaansa työvoiman kysyntä ei kasva samassa suhteessa kokonaispääoman kasvuun nähden ja että koneet sinänsä voivat aiheuttaa väestön "liikarunsautta".

    Olen aiemminkin sanonut,et voi kumota Marxia Marxilla.Et myöskään omilla uskomuksillasi,eikä se parane siitäkään että räyhäät kuten isiltä taskurahaa saaneilla porvaripennuilla oli ennen tapana huorataloissa.
    Huomautat Suomessa kuollun nälkään 1860.Vertaat tuon vuoden tilannetta tähän päivään ja oletat todistavasi sillä jotakin.Entä miten oli 1660? mielestäsi varmaankin automaattisesti huonommin?
    Tuolla todistusketjulla todistat,että kersantti on viisaampi kuin korpraali,kapteeni viisaampi kuin luutnantti ja kenraali viisaampi kuin eversti.
    Osoittaessaan pääomien yhteenkokoontumisen lainalaisuuden Marx tuli osoittaneeksi myös niiden ylikansallisuuden.Marxilla ei ollut eri teoriaa Suomea,Kiinaa tai Bahamasaaria varten.Marx puhui SUHTEELLISEN KURJISTUMISEN ohella myös ABSOLUUTTISESTA KURJISTUMISESTA,mutta ei sinun tapaasi pelkästään siitä.Marx totesi nimenomaan sen,että pääomien kasaantumisen edistyminen "ei suinkaan tee mahdottomaksi vaihtelevan pääomanosan
    (josta työväen olot riippuvat) absoluuttista lisääntymistä vaikka se vähentää sen suhteellista suuruutta". (Pääoma 1,s.576)
    Marxin teoria edellyttää pääomien jättiläismäistä kasvua kapitalistisessa koneellisessa tuotannossa,Marxin teorian mukaan sekä vaihteleva pääoma että pysyvä pääoma kasvavat,joskin epäsuhtaisesti.Koneiden syrjäyttämästä työmäärästä huolimatta työvoiman kysyntä yleensä kasvaa niin kokonaisuutena kuin absoluuttisesti,työpalkat kohoavat ja työväestön taloudellinen asema entiseen verrattuna paranee. (Tämä ei sulje pois mahdollisuutta absoluuttiseen kurjistumiseen talouskriisien aikana,alueellisesti,eri tuotannonaloilla tai erilaisten väestöryhmien keskuudessa. Totta helvetissä Englannin hiilikaivosten sulkeminen huononsi kaivosmiesten asemaa absoluuttisesti.)

    Työläisten asema on parantunut sitten vuoden 1860.Marxin mukaan työvoiman hinnannousu ei pienimmässäkään määrin muuta kapitalistisen tuotantotavan perusluonnetta,työvoimaa ei käytetä työläisten henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämiseksi vaan voiton tavoittelemiseen.Työläisten aseman parantaminen voi tarkoittaa pääomanomistajan heiltä riistämän maksamattoman työn määrän vähentymistä mutta se ei koskaan voi mennä niin pitkälle,että se uhkaisi kapitalistisen järjestelmän olemassaoloa.(Pääoma 1,s.571-2)

    Helsingin Sanomien taloussivu viime perjantailta on mielenkiintoista luettavaa.Jyrki Raivion kirjoitus maailman suurimman talouden,Yhdysvaltojen,tulonjaosta etenkin.
    Kansantalouden tuottavuuden nousun ja globalisation on uskottu kasvattavan jaettavaa kakkua.Kakku onkin kasvanut mutta jaolla ovat olleet harvat.Kaupan esteiden poistaminen ja pitkä noususuhdanne ovat nostaneet yritysten kannattavuuden huipputasolle.Samaan aikaan palkkojen osuus bruttokansantuotteesta on 45,3 %,eli alhaisin sitten tilastoinnin aloittamisen (1975). Vuoden 2003 jälkeen amerikkalaisen työntekijän reaalinen kta on laskenut 2 %. Yritysten voittojen osuus sen sijaan on 10,3% eli korkein sitten 1960-luvun.
    Loppu Jyrki Raivion tekstistä suorana lainauksena kuuluu seuraavasti; Avarakatseisimmat talouden nokkamiehet ovat jo huomanneet tällaisen kehityksen vaarat.Maailman keskuspankkiirit kuuntelivat viime viikolla Jacson Holessa Wyomingissa Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajaa Ben Bernankea,jonka mukaan politiikantekijöiden haasteena on varmistaa,että maailmanlaajuisen taloudellisen integraation hedelmät jakaantuisivat nykyistä tasaisemmin.
    Viesti oli sama,jota kansainvälisen työjärjestön ILO:n globalisaatiotyöryhmä presidentti Tarja Halosen puheenjohdolla yritti saada kuuluviin jo pari vuotta sitten.Muskeliekonomit pitivät Halosen raporttia lepsuna.Suhtautuminen ehkä muuttuu,kun samaa viestiä välittää maailman vaikutusvaltaisin talousviisas.

    Että siinä sinulle absoluuttista ja suhteellista kurjistumista!
    Kerrataan vielä.Kun Marx puhuu kurjistumisesta hän puhuu vaihtelevan ja pysyvän pääoman suhteesta toisiinsa.Se näkyy johdonmukaisesti pääoman ensimmäisessä osassa.
    Kun sinä puhut kurjistumisesta,puhut absoluuttisesta kurjistumisesta ja todistat,ettei niin tapahdu.Sinulle pitäisi taas todistaa,että niin tapahtuu.Mutta kun ei tapahdu,ei edes Marxin mukaan ellet sitten ole käynyt hänen kanssaan henkilökohtaista kirjeenvaihtoa,josta muu maailma ei ole tietoinen.
    Ainoa järkevä tie ulos yhtälöstä on se,että olet ymmärtänyt asian väärin taikka vääristät toistuvasti ja toistuvasti asian tahallasi.
    Petruska parka. Kurjistumisteoria on yksi Marxin kiistellyimmistä väittämistä,sen pääkohta on työn maksamattoman osan kasaantuminen pysyvään pääomaan.Jokainen voi todeta kirjoituksestasi mikä se sinun mielestäsi on.Marxin kanssa sillä on tekemistä marginaalisen vähän.

    Kun nyt olet onnistunut elämässäsi kaksien housujen verran,niin pue ne molemmat yllesi,kivitä
    kukkoa ja ole siitä rehvakka.Siitä me kaikki ymmärrämme oikean miehen laitetun oikealle paikalle.

    Äänestä

  • Wäinä kirjoitti:

    Olet nimittäin jokunen aika sitten lähettänyt tämän saman viestin palstalle. Ymmärrän kyllä,että avauksen kaltaiset viestit aiheuttavat sinulle pakkoliikkeitä mutta ei se mitään,lääkitään taas vaivaasi.

    Klassisen taloustieteen edustajat selittivät,että tuote ja tuotanto jakaantuvat kokonaisuudessaan tuloksi.Tuo johtaa virheelliseen päätelmään,että kansantuotoksen sekin osa,joka menee tuotantovälineisiin ja raaka-aineiden hankkimiseen käytetään viime kädesssä kokonaisuudessaan henkilökohtaiseen kulutukseen.(Pääoma 1,ss.546-7)
    Marx ei ainoastaan väittänyt kapitalistisen maan kokonaistuotteen koostuvan pysyvästä pääomasta,vaihtelevasta pääomasta ja lisäarvosta,vaan hän korosti sitä,että pysyvä pääomanosa kasvaa nopeammin kuin vaihteleva.(Pääoma 1,s.545, Pääoma 2,s,101 ja 120)
    Tätä Marx perusteli tuotantovoimien nousulla.
    "Pysyvän pääoman suurempi käyttäminen ei ole mitään muuta,kuin tuotantovoimien kehityksen korkea taso." (Lenin, Teokset 3 s.36)

    Tämä on peruste,josta Marx johtaa kurjistumisteorian - pääomanomistajalle on edullista se,että mahdollisimman suuri tuotemäärä tuotetaan mahdollisimman pienellä elävän työn määrällä ja siten palkat,sosialiturvan jne. sisältävän vaihtelevan pääoman osuus suhteessa kokonaispääomaan pienenee.
    Pääoman ensimmäisen osan sivuilla 578 ja 538-9 Marx esittää pääoman kasautumisen ja lisäarvon muuttumisen uudeksi pääomaksi,keskittymisen ja yhteenkokoontumisen.Sen seurauksena hän osoittaa työväenluokan turvattomuuden ytimen,kapitalismin vallitessa tekninen kehitys kohottaa lisäarvoa ja sitä kautta pääomanomistajien valtaa.
    Kaikesta tästä on luettavissa,että puhuessaan kurjistumisesta Marx puhuu työväenluokan aseman suhteellisesta kurjistumisesta verrattaessa sen asemaa yhteenkokoontuneen pääoman harvojen omistajien asemaan.
    Saman seikan on todennut John Barton v. 1817 sekä porvarillisen taloustieteen klassikko Ricardo,hänen mukaansa työvoiman kysyntä ei kasva samassa suhteessa kokonaispääoman kasvuun nähden ja että koneet sinänsä voivat aiheuttaa väestön "liikarunsautta".

    Olen aiemminkin sanonut,et voi kumota Marxia Marxilla.Et myöskään omilla uskomuksillasi,eikä se parane siitäkään että räyhäät kuten isiltä taskurahaa saaneilla porvaripennuilla oli ennen tapana huorataloissa.
    Huomautat Suomessa kuollun nälkään 1860.Vertaat tuon vuoden tilannetta tähän päivään ja oletat todistavasi sillä jotakin.Entä miten oli 1660? mielestäsi varmaankin automaattisesti huonommin?
    Tuolla todistusketjulla todistat,että kersantti on viisaampi kuin korpraali,kapteeni viisaampi kuin luutnantti ja kenraali viisaampi kuin eversti.
    Osoittaessaan pääomien yhteenkokoontumisen lainalaisuuden Marx tuli osoittaneeksi myös niiden ylikansallisuuden.Marxilla ei ollut eri teoriaa Suomea,Kiinaa tai Bahamasaaria varten.Marx puhui SUHTEELLISEN KURJISTUMISEN ohella myös ABSOLUUTTISESTA KURJISTUMISESTA,mutta ei sinun tapaasi pelkästään siitä.Marx totesi nimenomaan sen,että pääomien kasaantumisen edistyminen "ei suinkaan tee mahdottomaksi vaihtelevan pääomanosan
    (josta työväen olot riippuvat) absoluuttista lisääntymistä vaikka se vähentää sen suhteellista suuruutta". (Pääoma 1,s.576)
    Marxin teoria edellyttää pääomien jättiläismäistä kasvua kapitalistisessa koneellisessa tuotannossa,Marxin teorian mukaan sekä vaihteleva pääoma että pysyvä pääoma kasvavat,joskin epäsuhtaisesti.Koneiden syrjäyttämästä työmäärästä huolimatta työvoiman kysyntä yleensä kasvaa niin kokonaisuutena kuin absoluuttisesti,työpalkat kohoavat ja työväestön taloudellinen asema entiseen verrattuna paranee. (Tämä ei sulje pois mahdollisuutta absoluuttiseen kurjistumiseen talouskriisien aikana,alueellisesti,eri tuotannonaloilla tai erilaisten väestöryhmien keskuudessa. Totta helvetissä Englannin hiilikaivosten sulkeminen huononsi kaivosmiesten asemaa absoluuttisesti.)

    Työläisten asema on parantunut sitten vuoden 1860.Marxin mukaan työvoiman hinnannousu ei pienimmässäkään määrin muuta kapitalistisen tuotantotavan perusluonnetta,työvoimaa ei käytetä työläisten henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämiseksi vaan voiton tavoittelemiseen.Työläisten aseman parantaminen voi tarkoittaa pääomanomistajan heiltä riistämän maksamattoman työn määrän vähentymistä mutta se ei koskaan voi mennä niin pitkälle,että se uhkaisi kapitalistisen järjestelmän olemassaoloa.(Pääoma 1,s.571-2)

    Helsingin Sanomien taloussivu viime perjantailta on mielenkiintoista luettavaa.Jyrki Raivion kirjoitus maailman suurimman talouden,Yhdysvaltojen,tulonjaosta etenkin.
    Kansantalouden tuottavuuden nousun ja globalisation on uskottu kasvattavan jaettavaa kakkua.Kakku onkin kasvanut mutta jaolla ovat olleet harvat.Kaupan esteiden poistaminen ja pitkä noususuhdanne ovat nostaneet yritysten kannattavuuden huipputasolle.Samaan aikaan palkkojen osuus bruttokansantuotteesta on 45,3 %,eli alhaisin sitten tilastoinnin aloittamisen (1975). Vuoden 2003 jälkeen amerikkalaisen työntekijän reaalinen kta on laskenut 2 %. Yritysten voittojen osuus sen sijaan on 10,3% eli korkein sitten 1960-luvun.
    Loppu Jyrki Raivion tekstistä suorana lainauksena kuuluu seuraavasti; Avarakatseisimmat talouden nokkamiehet ovat jo huomanneet tällaisen kehityksen vaarat.Maailman keskuspankkiirit kuuntelivat viime viikolla Jacson Holessa Wyomingissa Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajaa Ben Bernankea,jonka mukaan politiikantekijöiden haasteena on varmistaa,että maailmanlaajuisen taloudellisen integraation hedelmät jakaantuisivat nykyistä tasaisemmin.
    Viesti oli sama,jota kansainvälisen työjärjestön ILO:n globalisaatiotyöryhmä presidentti Tarja Halosen puheenjohdolla yritti saada kuuluviin jo pari vuotta sitten.Muskeliekonomit pitivät Halosen raporttia lepsuna.Suhtautuminen ehkä muuttuu,kun samaa viestiä välittää maailman vaikutusvaltaisin talousviisas.

    Että siinä sinulle absoluuttista ja suhteellista kurjistumista!
    Kerrataan vielä.Kun Marx puhuu kurjistumisesta hän puhuu vaihtelevan ja pysyvän pääoman suhteesta toisiinsa.Se näkyy johdonmukaisesti pääoman ensimmäisessä osassa.
    Kun sinä puhut kurjistumisesta,puhut absoluuttisesta kurjistumisesta ja todistat,ettei niin tapahdu.Sinulle pitäisi taas todistaa,että niin tapahtuu.Mutta kun ei tapahdu,ei edes Marxin mukaan ellet sitten ole käynyt hänen kanssaan henkilökohtaista kirjeenvaihtoa,josta muu maailma ei ole tietoinen.
    Ainoa järkevä tie ulos yhtälöstä on se,että olet ymmärtänyt asian väärin taikka vääristät toistuvasti ja toistuvasti asian tahallasi.
    Petruska parka. Kurjistumisteoria on yksi Marxin kiistellyimmistä väittämistä,sen pääkohta on työn maksamattoman osan kasaantuminen pysyvään pääomaan.Jokainen voi todeta kirjoituksestasi mikä se sinun mielestäsi on.Marxin kanssa sillä on tekemistä marginaalisen vähän.

    Kun nyt olet onnistunut elämässäsi kaksien housujen verran,niin pue ne molemmat yllesi,kivitä
    kukkoa ja ole siitä rehvakka.Siitä me kaikki ymmärrämme oikean miehen laitetun oikealle paikalle.

    Nyt Wäinä viä ja kalle vikisee1 Kallen kannattas lunastaa lupauksensa ja lopettaa palstalle kirjoittelu kun partakallen teorioita todistellaan!

    Äänestä

  • Wäinä kirjoitti:

    Olet nimittäin jokunen aika sitten lähettänyt tämän saman viestin palstalle. Ymmärrän kyllä,että avauksen kaltaiset viestit aiheuttavat sinulle pakkoliikkeitä mutta ei se mitään,lääkitään taas vaivaasi.

    Klassisen taloustieteen edustajat selittivät,että tuote ja tuotanto jakaantuvat kokonaisuudessaan tuloksi.Tuo johtaa virheelliseen päätelmään,että kansantuotoksen sekin osa,joka menee tuotantovälineisiin ja raaka-aineiden hankkimiseen käytetään viime kädesssä kokonaisuudessaan henkilökohtaiseen kulutukseen.(Pääoma 1,ss.546-7)
    Marx ei ainoastaan väittänyt kapitalistisen maan kokonaistuotteen koostuvan pysyvästä pääomasta,vaihtelevasta pääomasta ja lisäarvosta,vaan hän korosti sitä,että pysyvä pääomanosa kasvaa nopeammin kuin vaihteleva.(Pääoma 1,s.545, Pääoma 2,s,101 ja 120)
    Tätä Marx perusteli tuotantovoimien nousulla.
    "Pysyvän pääoman suurempi käyttäminen ei ole mitään muuta,kuin tuotantovoimien kehityksen korkea taso." (Lenin, Teokset 3 s.36)

    Tämä on peruste,josta Marx johtaa kurjistumisteorian - pääomanomistajalle on edullista se,että mahdollisimman suuri tuotemäärä tuotetaan mahdollisimman pienellä elävän työn määrällä ja siten palkat,sosialiturvan jne. sisältävän vaihtelevan pääoman osuus suhteessa kokonaispääomaan pienenee.
    Pääoman ensimmäisen osan sivuilla 578 ja 538-9 Marx esittää pääoman kasautumisen ja lisäarvon muuttumisen uudeksi pääomaksi,keskittymisen ja yhteenkokoontumisen.Sen seurauksena hän osoittaa työväenluokan turvattomuuden ytimen,kapitalismin vallitessa tekninen kehitys kohottaa lisäarvoa ja sitä kautta pääomanomistajien valtaa.
    Kaikesta tästä on luettavissa,että puhuessaan kurjistumisesta Marx puhuu työväenluokan aseman suhteellisesta kurjistumisesta verrattaessa sen asemaa yhteenkokoontuneen pääoman harvojen omistajien asemaan.
    Saman seikan on todennut John Barton v. 1817 sekä porvarillisen taloustieteen klassikko Ricardo,hänen mukaansa työvoiman kysyntä ei kasva samassa suhteessa kokonaispääoman kasvuun nähden ja että koneet sinänsä voivat aiheuttaa väestön "liikarunsautta".

    Olen aiemminkin sanonut,et voi kumota Marxia Marxilla.Et myöskään omilla uskomuksillasi,eikä se parane siitäkään että räyhäät kuten isiltä taskurahaa saaneilla porvaripennuilla oli ennen tapana huorataloissa.
    Huomautat Suomessa kuollun nälkään 1860.Vertaat tuon vuoden tilannetta tähän päivään ja oletat todistavasi sillä jotakin.Entä miten oli 1660? mielestäsi varmaankin automaattisesti huonommin?
    Tuolla todistusketjulla todistat,että kersantti on viisaampi kuin korpraali,kapteeni viisaampi kuin luutnantti ja kenraali viisaampi kuin eversti.
    Osoittaessaan pääomien yhteenkokoontumisen lainalaisuuden Marx tuli osoittaneeksi myös niiden ylikansallisuuden.Marxilla ei ollut eri teoriaa Suomea,Kiinaa tai Bahamasaaria varten.Marx puhui SUHTEELLISEN KURJISTUMISEN ohella myös ABSOLUUTTISESTA KURJISTUMISESTA,mutta ei sinun tapaasi pelkästään siitä.Marx totesi nimenomaan sen,että pääomien kasaantumisen edistyminen "ei suinkaan tee mahdottomaksi vaihtelevan pääomanosan
    (josta työväen olot riippuvat) absoluuttista lisääntymistä vaikka se vähentää sen suhteellista suuruutta". (Pääoma 1,s.576)
    Marxin teoria edellyttää pääomien jättiläismäistä kasvua kapitalistisessa koneellisessa tuotannossa,Marxin teorian mukaan sekä vaihteleva pääoma että pysyvä pääoma kasvavat,joskin epäsuhtaisesti.Koneiden syrjäyttämästä työmäärästä huolimatta työvoiman kysyntä yleensä kasvaa niin kokonaisuutena kuin absoluuttisesti,työpalkat kohoavat ja työväestön taloudellinen asema entiseen verrattuna paranee. (Tämä ei sulje pois mahdollisuutta absoluuttiseen kurjistumiseen talouskriisien aikana,alueellisesti,eri tuotannonaloilla tai erilaisten väestöryhmien keskuudessa. Totta helvetissä Englannin hiilikaivosten sulkeminen huononsi kaivosmiesten asemaa absoluuttisesti.)

    Työläisten asema on parantunut sitten vuoden 1860.Marxin mukaan työvoiman hinnannousu ei pienimmässäkään määrin muuta kapitalistisen tuotantotavan perusluonnetta,työvoimaa ei käytetä työläisten henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämiseksi vaan voiton tavoittelemiseen.Työläisten aseman parantaminen voi tarkoittaa pääomanomistajan heiltä riistämän maksamattoman työn määrän vähentymistä mutta se ei koskaan voi mennä niin pitkälle,että se uhkaisi kapitalistisen järjestelmän olemassaoloa.(Pääoma 1,s.571-2)

    Helsingin Sanomien taloussivu viime perjantailta on mielenkiintoista luettavaa.Jyrki Raivion kirjoitus maailman suurimman talouden,Yhdysvaltojen,tulonjaosta etenkin.
    Kansantalouden tuottavuuden nousun ja globalisation on uskottu kasvattavan jaettavaa kakkua.Kakku onkin kasvanut mutta jaolla ovat olleet harvat.Kaupan esteiden poistaminen ja pitkä noususuhdanne ovat nostaneet yritysten kannattavuuden huipputasolle.Samaan aikaan palkkojen osuus bruttokansantuotteesta on 45,3 %,eli alhaisin sitten tilastoinnin aloittamisen (1975). Vuoden 2003 jälkeen amerikkalaisen työntekijän reaalinen kta on laskenut 2 %. Yritysten voittojen osuus sen sijaan on 10,3% eli korkein sitten 1960-luvun.
    Loppu Jyrki Raivion tekstistä suorana lainauksena kuuluu seuraavasti; Avarakatseisimmat talouden nokkamiehet ovat jo huomanneet tällaisen kehityksen vaarat.Maailman keskuspankkiirit kuuntelivat viime viikolla Jacson Holessa Wyomingissa Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajaa Ben Bernankea,jonka mukaan politiikantekijöiden haasteena on varmistaa,että maailmanlaajuisen taloudellisen integraation hedelmät jakaantuisivat nykyistä tasaisemmin.
    Viesti oli sama,jota kansainvälisen työjärjestön ILO:n globalisaatiotyöryhmä presidentti Tarja Halosen puheenjohdolla yritti saada kuuluviin jo pari vuotta sitten.Muskeliekonomit pitivät Halosen raporttia lepsuna.Suhtautuminen ehkä muuttuu,kun samaa viestiä välittää maailman vaikutusvaltaisin talousviisas.

    Että siinä sinulle absoluuttista ja suhteellista kurjistumista!
    Kerrataan vielä.Kun Marx puhuu kurjistumisesta hän puhuu vaihtelevan ja pysyvän pääoman suhteesta toisiinsa.Se näkyy johdonmukaisesti pääoman ensimmäisessä osassa.
    Kun sinä puhut kurjistumisesta,puhut absoluuttisesta kurjistumisesta ja todistat,ettei niin tapahdu.Sinulle pitäisi taas todistaa,että niin tapahtuu.Mutta kun ei tapahdu,ei edes Marxin mukaan ellet sitten ole käynyt hänen kanssaan henkilökohtaista kirjeenvaihtoa,josta muu maailma ei ole tietoinen.
    Ainoa järkevä tie ulos yhtälöstä on se,että olet ymmärtänyt asian väärin taikka vääristät toistuvasti ja toistuvasti asian tahallasi.
    Petruska parka. Kurjistumisteoria on yksi Marxin kiistellyimmistä väittämistä,sen pääkohta on työn maksamattoman osan kasaantuminen pysyvään pääomaan.Jokainen voi todeta kirjoituksestasi mikä se sinun mielestäsi on.Marxin kanssa sillä on tekemistä marginaalisen vähän.

    Kun nyt olet onnistunut elämässäsi kaksien housujen verran,niin pue ne molemmat yllesi,kivitä
    kukkoa ja ole siitä rehvakka.Siitä me kaikki ymmärrämme oikean miehen laitetun oikealle paikalle.

    Jaahas, vai niin.

    Jos saat palkankorotusta 1€ tunnille ja mitkään hinnat ja maksut eivät nouse niin kurjistuuko perheesi silloin, jos työnantajan kapitaalitulot kasvavat samalla 50€ yhtä wäinän tekemää työtuntia kohti??

    Jos kurjistuu niin perustelisitko myös. Kiitos.
    Kallella ei ole tässä ja nyt käytettävissä Nyky Suomen Sanakirjaa mutta hän on vakuuttunut siitä, että sana "kurjistuminen" tarkoittaa elinolosuhteiden huononemistä ( Piste).
    Mitä sanaa tai sanontaa käytät kurjistumisen sijasta silloin, kuin huonot elinolot siitä vielä huononevat (kurjistuvat siis, hehhee)? Mikä sana punikkilassa korvaa suomenkielisen sanan "kurjistuminen"?

    Yrität sanoa, että kurjistuminen onkin oikeastaan suhteellista ja vaikka absoluuttista kurjistumista ei tapahdu niin suhteellista kurjistumista kylläkin. Tästä lisää vähän myöhemmin.

    Mites luulet, olisivatko maamme väestöstä 0,8% ( kommunustit ) valmiita palaamaan elinolosuhteissa 1860-luvulle, jolloin suhteellinen kurjuus mielestäsi oli pienempää? Kuinkahan moni olisi todella vaihtamassa Ladaansa huonosti tervattuihin puusuksiin ja nahkasaappaisiin? Ja lämpimän kahdeksan tunnin sisätyön lähes ympäripäiväiseen metsätyöhön hevosen ja justeerin kanssa, sekä hevosen että justeerin omistaa patruuna?

    Niin, kyllä tuntuu siltä, että absoluuttista kurjistumista ei ole todellakaan esiintynyt.

    No suhteellista sitten.

    Ei tässä ole kysymys siitä, mitä on tapahtunut vuoden 1975 jälkeen eikä tietenkään vuoden 1660 elinolosuhteilla ole tässä asiayhteydessä mitään tekemistä. Vaan vertailun alkuajankohta on tietenkin silloin kun marx julkisti teoriansa kurjistumisesta. Eikö vaan - vain sisältyykö teoriaan ehto kurjistumisen alkamisesta vasta vuonna 1975? Ja tämän vuoksi Kalle on valinnut vertailun alkuhetkeksi 1860-luvun sillä hän ei tiedä eikä viitsi alkaa tutkimaan tarkempaa ajankohtaa. Sinä ehkä tiedät sen tunnilleen joten voit kyllä tarkentaa Kallen alkuajankohtaa.

    Kalle ei lue juorukalentereja eikä ole periaatteessa kiinostunut muiden kuin omasta palkastaan. Hän kuitenkin olettaa maamme suurimpien pääomatulojen olevan jossakin tuolla 50 000 000€ paikkeilla. Ja kuten sanottu niin Kalle ei ole niin kauhean kiinnostunut muiden palkoista mutta hän arvelee kokopäivätyössä maksettavan keskimäärin 25 000€ vuodessa, siis maamme suurimmat pääomatulot ovat 2000 kertaiset kokopäivätyöstä maksettavaan keskipalkkaan.

    Kallella ei ole nyt mitään lukuja esittää patruunan pääomatuloista 1860-luvulla mutta hän uskaltaa väittää ilman mitään lukujakaan, että ne olivat suuremmat kuin 2000 kertaa torparin nälkäpalkka. Siis mitenkähän mahtaa olla edes sen suhteellisen kurjistumisen? Siinä on käynyt niin, että useat suurtilalliset, kartonot ja rusthollit ovat todellakin suhteellisesti kurjistuneet ja jos marx tarkoitetaa tätä kartanonherrojen ja aatelin kurjistumista niin Kalle myöntää olleensa väärässä ja tunnustaa suhteellista kurjistumista todellakin tapahtuneen siinä yhteiskuntaluokassa.

    Kalle vertasi maamme korkeinta pääomatuloa keskipalkaa. Keskimääräinen pääomatulohan ei ole varmastikkaan sataakaan tuhatta euroa sillä suurin osa kansasta saa jonkinlaista pääomatuloa - Kallellakin on useampikin pankkitilejä, jotka kasvavat korkoa joka päivä, valitettavasti vain niin onnettoman vähän.

    /Kalle, joka mielellään haluaisi kuulla mitä punikit ymmärtävät sanalla "kurjistuminen" jos se ei siis tarkoita huonojen elinolojen entisestään huononemista

    Äänestä

  • Kalle kirjoitti:

    Jaahas, vai niin.

    Jos saat palkankorotusta 1€ tunnille ja mitkään hinnat ja maksut eivät nouse niin kurjistuuko perheesi silloin, jos työnantajan kapitaalitulot kasvavat samalla 50€ yhtä wäinän tekemää työtuntia kohti??

    Jos kurjistuu niin perustelisitko myös. Kiitos.
    Kallella ei ole tässä ja nyt käytettävissä Nyky Suomen Sanakirjaa mutta hän on vakuuttunut siitä, että sana "kurjistuminen" tarkoittaa elinolosuhteiden huononemistä ( Piste).
    Mitä sanaa tai sanontaa käytät kurjistumisen sijasta silloin, kuin huonot elinolot siitä vielä huononevat (kurjistuvat siis, hehhee)? Mikä sana punikkilassa korvaa suomenkielisen sanan "kurjistuminen"?

    Yrität sanoa, että kurjistuminen onkin oikeastaan suhteellista ja vaikka absoluuttista kurjistumista ei tapahdu niin suhteellista kurjistumista kylläkin. Tästä lisää vähän myöhemmin.

    Mites luulet, olisivatko maamme väestöstä 0,8% ( kommunustit ) valmiita palaamaan elinolosuhteissa 1860-luvulle, jolloin suhteellinen kurjuus mielestäsi oli pienempää? Kuinkahan moni olisi todella vaihtamassa Ladaansa huonosti tervattuihin puusuksiin ja nahkasaappaisiin? Ja lämpimän kahdeksan tunnin sisätyön lähes ympäripäiväiseen metsätyöhön hevosen ja justeerin kanssa, sekä hevosen että justeerin omistaa patruuna?

    Niin, kyllä tuntuu siltä, että absoluuttista kurjistumista ei ole todellakaan esiintynyt.

    No suhteellista sitten.

    Ei tässä ole kysymys siitä, mitä on tapahtunut vuoden 1975 jälkeen eikä tietenkään vuoden 1660 elinolosuhteilla ole tässä asiayhteydessä mitään tekemistä. Vaan vertailun alkuajankohta on tietenkin silloin kun marx julkisti teoriansa kurjistumisesta. Eikö vaan - vain sisältyykö teoriaan ehto kurjistumisen alkamisesta vasta vuonna 1975? Ja tämän vuoksi Kalle on valinnut vertailun alkuhetkeksi 1860-luvun sillä hän ei tiedä eikä viitsi alkaa tutkimaan tarkempaa ajankohtaa. Sinä ehkä tiedät sen tunnilleen joten voit kyllä tarkentaa Kallen alkuajankohtaa.

    Kalle ei lue juorukalentereja eikä ole periaatteessa kiinostunut muiden kuin omasta palkastaan. Hän kuitenkin olettaa maamme suurimpien pääomatulojen olevan jossakin tuolla 50 000 000€ paikkeilla. Ja kuten sanottu niin Kalle ei ole niin kauhean kiinnostunut muiden palkoista mutta hän arvelee kokopäivätyössä maksettavan keskimäärin 25 000€ vuodessa, siis maamme suurimmat pääomatulot ovat 2000 kertaiset kokopäivätyöstä maksettavaan keskipalkkaan.

    Kallella ei ole nyt mitään lukuja esittää patruunan pääomatuloista 1860-luvulla mutta hän uskaltaa väittää ilman mitään lukujakaan, että ne olivat suuremmat kuin 2000 kertaa torparin nälkäpalkka. Siis mitenkähän mahtaa olla edes sen suhteellisen kurjistumisen? Siinä on käynyt niin, että useat suurtilalliset, kartonot ja rusthollit ovat todellakin suhteellisesti kurjistuneet ja jos marx tarkoitetaa tätä kartanonherrojen ja aatelin kurjistumista niin Kalle myöntää olleensa väärässä ja tunnustaa suhteellista kurjistumista todellakin tapahtuneen siinä yhteiskuntaluokassa.

    Kalle vertasi maamme korkeinta pääomatuloa keskipalkaa. Keskimääräinen pääomatulohan ei ole varmastikkaan sataakaan tuhatta euroa sillä suurin osa kansasta saa jonkinlaista pääomatuloa - Kallellakin on useampikin pankkitilejä, jotka kasvavat korkoa joka päivä, valitettavasti vain niin onnettoman vähän.

    /Kalle, joka mielellään haluaisi kuulla mitä punikit ymmärtävät sanalla "kurjistuminen" jos se ei siis tarkoita huonojen elinolojen entisestään huononemista

    Kuule Kalle, tehdään haluamallasi tavalla,paiskataan Marx romukoppaan ja jatketaan sinun ismisi -Kalleismin- mukaan. Eletään pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa,otetaan siihen mukaan jokainen kansalainen.Aloitetaan vaikka työn uudelleenjaolla,toteutetaan kuusituntinen työpäivä,taataan jokaiselle perustulo.Kun se on tehty,siirrytään seuraavaan epäkohtaan jne.

    Soitteleppa vaikka porvareitten puoluetoimistoon ja sovi aloituspäivä,luulen että vasemmalle siivelle sopii päivistä mikä tahansa.Sano vaikka Niinistölle ja Vilenille että se on yhtä köyttä vetoa nyt,työn ja pääoman ristiriitaa ei ole koska Kalle on niin päättänyt.

    Äänestä

  • Kalle kirjoitti:

    Jaahas, vai niin.

    Jos saat palkankorotusta 1€ tunnille ja mitkään hinnat ja maksut eivät nouse niin kurjistuuko perheesi silloin, jos työnantajan kapitaalitulot kasvavat samalla 50€ yhtä wäinän tekemää työtuntia kohti??

    Jos kurjistuu niin perustelisitko myös. Kiitos.
    Kallella ei ole tässä ja nyt käytettävissä Nyky Suomen Sanakirjaa mutta hän on vakuuttunut siitä, että sana "kurjistuminen" tarkoittaa elinolosuhteiden huononemistä ( Piste).
    Mitä sanaa tai sanontaa käytät kurjistumisen sijasta silloin, kuin huonot elinolot siitä vielä huononevat (kurjistuvat siis, hehhee)? Mikä sana punikkilassa korvaa suomenkielisen sanan "kurjistuminen"?

    Yrität sanoa, että kurjistuminen onkin oikeastaan suhteellista ja vaikka absoluuttista kurjistumista ei tapahdu niin suhteellista kurjistumista kylläkin. Tästä lisää vähän myöhemmin.

    Mites luulet, olisivatko maamme väestöstä 0,8% ( kommunustit ) valmiita palaamaan elinolosuhteissa 1860-luvulle, jolloin suhteellinen kurjuus mielestäsi oli pienempää? Kuinkahan moni olisi todella vaihtamassa Ladaansa huonosti tervattuihin puusuksiin ja nahkasaappaisiin? Ja lämpimän kahdeksan tunnin sisätyön lähes ympäripäiväiseen metsätyöhön hevosen ja justeerin kanssa, sekä hevosen että justeerin omistaa patruuna?

    Niin, kyllä tuntuu siltä, että absoluuttista kurjistumista ei ole todellakaan esiintynyt.

    No suhteellista sitten.

    Ei tässä ole kysymys siitä, mitä on tapahtunut vuoden 1975 jälkeen eikä tietenkään vuoden 1660 elinolosuhteilla ole tässä asiayhteydessä mitään tekemistä. Vaan vertailun alkuajankohta on tietenkin silloin kun marx julkisti teoriansa kurjistumisesta. Eikö vaan - vain sisältyykö teoriaan ehto kurjistumisen alkamisesta vasta vuonna 1975? Ja tämän vuoksi Kalle on valinnut vertailun alkuhetkeksi 1860-luvun sillä hän ei tiedä eikä viitsi alkaa tutkimaan tarkempaa ajankohtaa. Sinä ehkä tiedät sen tunnilleen joten voit kyllä tarkentaa Kallen alkuajankohtaa.

    Kalle ei lue juorukalentereja eikä ole periaatteessa kiinostunut muiden kuin omasta palkastaan. Hän kuitenkin olettaa maamme suurimpien pääomatulojen olevan jossakin tuolla 50 000 000€ paikkeilla. Ja kuten sanottu niin Kalle ei ole niin kauhean kiinnostunut muiden palkoista mutta hän arvelee kokopäivätyössä maksettavan keskimäärin 25 000€ vuodessa, siis maamme suurimmat pääomatulot ovat 2000 kertaiset kokopäivätyöstä maksettavaan keskipalkkaan.

    Kallella ei ole nyt mitään lukuja esittää patruunan pääomatuloista 1860-luvulla mutta hän uskaltaa väittää ilman mitään lukujakaan, että ne olivat suuremmat kuin 2000 kertaa torparin nälkäpalkka. Siis mitenkähän mahtaa olla edes sen suhteellisen kurjistumisen? Siinä on käynyt niin, että useat suurtilalliset, kartonot ja rusthollit ovat todellakin suhteellisesti kurjistuneet ja jos marx tarkoitetaa tätä kartanonherrojen ja aatelin kurjistumista niin Kalle myöntää olleensa väärässä ja tunnustaa suhteellista kurjistumista todellakin tapahtuneen siinä yhteiskuntaluokassa.

    Kalle vertasi maamme korkeinta pääomatuloa keskipalkaa. Keskimääräinen pääomatulohan ei ole varmastikkaan sataakaan tuhatta euroa sillä suurin osa kansasta saa jonkinlaista pääomatuloa - Kallellakin on useampikin pankkitilejä, jotka kasvavat korkoa joka päivä, valitettavasti vain niin onnettoman vähän.

    /Kalle, joka mielellään haluaisi kuulla mitä punikit ymmärtävät sanalla "kurjistuminen" jos se ei siis tarkoita huonojen elinolojen entisestään huononemista

    Ihan hieno keskustelu kurjostumisesta,mutta
    Marxille kapitalistinen realismi oli ennen kaikkea tyäläisen tekemää vieraantunutta työtä:
    eli elävä työ kasvattaa kuollutta,pääomaa,jonka
    valta kasvaa ja työläisen vähenee.Eli työläinen
    luo työllään kapitalistille lisää valtaa,sillä
    ei hän omista tuotantovälineitä.Pysyvän pääoman
    kasvu on juuri työläiselle vieraan voiman ,kapitalistin omaisuuden kasvattamista.Kapitalistin taloudellinen valta
    vain kasvaa työläisen ahkeruudesta,ja tämä
    kurjistaa työläisen asemaa poliittisesti,talou-
    dellisesti ja henkisesti.Työläisen riippuvuus
    kapitalistista on niin suurta,että hänen asemansa
    alkaa muistuttaa orjuutta.,paitsi ettei kapitalisti ole millään muotoa velvollinen
    elättämään häntä.Tämä konkretisoituu esim.
    vertailtaessa 1970-lukua nykymeininkiin:
    taloudellinen turvattomuus on aivan toisella
    tasolla,kuin oli 70-luvun suomessa.Elämisen
    epävarmuukin on kurjuutta.

    Äänestä

  • a.käkätti kirjoitti:

    Ihan hieno keskustelu kurjostumisesta,mutta
    Marxille kapitalistinen realismi oli ennen kaikkea tyäläisen tekemää vieraantunutta työtä:
    eli elävä työ kasvattaa kuollutta,pääomaa,jonka
    valta kasvaa ja työläisen vähenee.Eli työläinen
    luo työllään kapitalistille lisää valtaa,sillä
    ei hän omista tuotantovälineitä.Pysyvän pääoman
    kasvu on juuri työläiselle vieraan voiman ,kapitalistin omaisuuden kasvattamista.Kapitalistin taloudellinen valta
    vain kasvaa työläisen ahkeruudesta,ja tämä
    kurjistaa työläisen asemaa poliittisesti,talou-
    dellisesti ja henkisesti.Työläisen riippuvuus
    kapitalistista on niin suurta,että hänen asemansa
    alkaa muistuttaa orjuutta.,paitsi ettei kapitalisti ole millään muotoa velvollinen
    elättämään häntä.Tämä konkretisoituu esim.
    vertailtaessa 1970-lukua nykymeininkiin:
    taloudellinen turvattomuus on aivan toisella
    tasolla,kuin oli 70-luvun suomessa.Elämisen
    epävarmuukin on kurjuutta.

    Sanot, että työläiset ovat riippuvaisia kapitalismita. Kyllä, näin epäilemättä on. Mutta onko tämä riippuvuusuhde estettävissä? Ilmeisestikin myös sosialimissa edellytetään työntekoa. Silloinhan työntekijät ovat riippuvaisia valtiosta, tai muusta kollektiivista. En usko että tästä "orjan" asemasta on tietä ulos. En ainakaan keksi yhtään. Keksiikö joku muu tietä ulos työnteosta?

    Toisaalta, onko tämä työlaisen asema yhtä orjuutta? Nythän jokainen on vapaa tekemään töitä ja saa päättä mitä työtä hakee. Jokainen voi kouluttaa itsensä verovaroilla, ja niin edespäin. Minä olen tehnyt monenlaista hommaa eläessäni, mutta en kyllä orjaksi ole kokenut itseäni. Jopa huonolla palkallakin olen päättänyt töihin lähteä. Työnteko kannattaa aina, tämän olen huomannut. Jokainen tekee omasta elämästään juuri sellaisen kuin itse pystyy tai haluaa. Ei sitä onnea kukaan muu tule antamaan.

    Entä sosialismissa, kuinka siellä on työntekijän asema? Palkkaerothan ovat ilmeisesti kirosana sosialistille. Kaikki saavat siis suurinpiirtein samaa palkaa. Kenellekkään ei ainakaan suoda suurta palkkaa. Mitä silloin tapahtuu niille ihmisille, jotka ovat omalla riskinotollaan ja uhrautumisellaan luoneet tätä maata kannattelevan yritystoiminnan? Tekisivätkö he edelleen sitä arvokasta työtä, vaikka vaurastuminen kiellettäisiin? Tai yleisesti, miksi kukaan tekisi enemmän töitä kuin naapuri, kun kerran kaikki ylimääräisen ponnistelun tulokset valuvat kollektiiville? Miksi ponnistella? Tilannehan vastaa samaa, mistä sosialistit syyttävät kapitalisteja: Työn hedelmät valuvat muille.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hoka kirjoitti:

Olen sellainen marxismin uuskäännynnäinen. Ikää tosin on jo 40, mutta vasta kolmisen vuotta sitten innostuin tutkimaan Marxin ja Leninin teoksia vakavammin. Syitä siihen ei ollut muuta kuin se, että halusin selvyyden yhteiskunnan ja luonnon kehityksen liikevoimista ja marxismi tarjosi minun mielestäni parhaimman teorian siihen. En siis ole elämässä epäonnistunut luuseri, joka hakee lohtua joko uskonnosta tai kommunismista ja syyttää kaikesta epäonnistumisistaan yhteiskuntaa. Ei lainkaan, vaan olen hyvässä työssä ja pärjään taloudellisesti keskimääräistä paremmin.

Mutta miksi sitten tänne kirjoitan johtuu siitä, että marxismia parjataan täällä uskomattoman kestämättömistä lähtökohdista. Sanoisin niin, että täällä olevat ei-kommunistit tuntevat marxismia ja yleensä vasemmistolaisia periaatteita todella huonosti. En ole itsekkään mikään teoreetikko, mutta täällä marxismia kohtaan esitetyt väitteet on kummottavissa mennen tullen!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu