Terve taas
Siitä onkin vähä aikaa kun viimeksi tänne kirjoitin.. nyt taas asiaa.. Muistatteko Mooseksen tuo adopti kamu jolla ei takajalat vielä keväällä pelittänyt.. no kevät hyvä ruoka ja seura teki ystävällemme hyvää ja kesällä hän jo otteli juoksu askeleita :)).. ruuansulatus on normalisoitunut hänestä on tullut sosiaalisempi, mutta samalla se on tuonut mukanaan piirteen jota hänessä ei aikaisemmin ollut.. Hänestä on tullut melko mahoton pureskelija, melkein aina kun hän haluaa osoittaa huomiotaan saa sormet tai varpaat kyytiä. Ei siinä mitään olen ymmärtänyt että monilla uroksilla on tälläinen taipumus, melko mielenkiintoista että tämä tarve tuli Moosekselle kun hän kuntoutui?! Onko ketään koskaan yrittänyt saada kilppariaan lopettamaan pureskelua?? Itse olen paininut, antanut purra, kieltänyt, pitänyt hyvänä..mutta se tuntuu pitäävän siitä kovin eikä luovuta helpolla. Mooseksen katse on ollut vähän "takakireä" viime aikoina ja mietiskelin onkohan hänellä kaikki ihan hyvin. Jos hänellä on jokin sairaus niin voihan siitäkin syystä tehdä mieli purra ohimennen vähän kaikkea mikä liikkuu, eikövaan.. Tai ehkä hän osoittaa sillä tavalla kiintymystään tiedä häntä, millaisia kokemuksia teillä on??
Sitten vielä toinen tapaus.. 5 vuotias Kaapo ostettiin hänet äitilleni (joka rakastui Moosekseen hänen ollessaan siellä hoidossa) ja hän on oikein terhakka sosiaalinen, lempeä, purematon yksilö. Kaapo vaan ei saa syötyä hyvin, usein hän tulee innolla ruokapöytään mutta sitten kun pitäisi haukata niin hän luovuttaa oudosti?? Pehmeita ruokia hän syö jonkin verran muttei niitäkään kovin paljon.. Voisiko hänen leuoissa olla jotain häikkää.. onko kellään samanlaisia tapauksia jaloissa pyörimässä?? Molemmat ovat kreikan urhoja.. Laitelkaa kokemuksia... kaverukset kiittävät
Siitä onkin vähä aikaa kun viimeksi tänne kirjoitin.. nyt taas asiaa.. Muistatteko Mooseksen tuo adopti kamu jolla ei takajalat vielä keväällä pelittänyt.. no kevät hyvä ruoka ja seura teki ystävällemme hyvää ja kesällä hän jo otteli juoksu askeleita :)).. ruuansulatus on normalisoitunut hänestä on tullut sosiaalisempi, mutta samalla se on tuonut mukanaan piirteen jota hänessä ei aikaisemmin ollut.. Hänestä on tullut melko mahoton pureskelija, melkein aina kun hän haluaa osoittaa huomiotaan saa sormet tai varpaat kyytiä. Ei siinä mitään olen ymmärtänyt että monilla uroksilla on tälläinen taipumus, melko mielenkiintoista että tämä tarve tuli Moosekselle kun hän kuntoutui?! Onko ketään koskaan yrittänyt saada kilppariaan lopettamaan pureskelua?? Itse olen paininut, antanut purra, kieltänyt, pitänyt hyvänä..mutta se tuntuu pitäävän siitä kovin eikä luovuta helpolla. Mooseksen katse on ollut vähän "takakireä" viime aikoina ja mietiskelin onkohan hänellä kaikki ihan hyvin. Jos hänellä on jokin sairaus niin voihan siitäkin syystä tehdä mieli purra ohimennen vähän kaikkea mikä liikkuu, eikövaan.. Tai ehkä hän osoittaa sillä tavalla kiintymystään tiedä häntä, millaisia kokemuksia teillä on??
Sitten vielä toinen tapaus.. 5 vuotias Kaapo ostettiin hänet äitilleni (joka rakastui Moosekseen hänen ollessaan siellä hoidossa) ja hän on oikein terhakka sosiaalinen, lempeä, purematon yksilö. Kaapo vaan ei saa syötyä hyvin, usein hän tulee innolla ruokapöytään mutta sitten kun pitäisi haukata niin hän luovuttaa oudosti?? Pehmeita ruokia hän syö jonkin verran muttei niitäkään kovin paljon.. Voisiko hänen leuoissa olla jotain häikkää.. onko kellään samanlaisia tapauksia jaloissa pyörimässä?? Molemmat ovat kreikan urhoja.. Laitelkaa kokemuksia... kaverukset kiittävät
Vastaukset 3
Vanhimmat
No konnat yleensä ovat tavattoman uteliaita ja monesti pureminen liittyy juuri siihen.
Minkäs ikäinen tämä Mooses on? Sukukypsät urokset ainakin ovat kovia puremaan ,kun ne ottavat selvää olisiko kohde sittenkin mahd. lisääntymiskumppani. Oma konnani tosin innostuu tässä mielessä puremaan vain kesällä ulkona ollessaan. Silloin saavat varpaat ja sormet kyytiä ,jos erehtyy niitä nokan alle unohtamaan. Sisällä se vain haistelee kaikkea ei yritäkkään purra. Eli normaalia käytöstä ,nyt kun konnasi on taas tervehtynyt. Konnaa on ihan turha yrittää kieltää puremasta se kuuluu sen luonteeseen.
Juuri tuo Kaapon haluttomuus purra mitään kovempaa viittaa siihen ,että leuoissa olisi tosiaan jotain häikkää. Kannatta mennä näyttämään eläinlääkärille, ettei mene pahemmaksi.
Onko Kaapo ostettu eläinkaupasta vai tullut jostakin muualta? Meidän vanhapoika tuli eläinsuojeluyhdistyksen kautta meille ja oli ollut aikoinaan väärällä ruokavaliolla. kalkki ja d-vitamiini oli puuttunut ruokavaliosta. Alussa oli kovasti nälkiintynyt ja jouduin syöttämään lusikalla "energiasoseita". Moni konnan omistaja kauhistuiu kun kerron että ihan vihannes pilttiä ja raastettuja kasviksia lisänä. Ja paljon kalkkia! kun konna oli ollut meillä jo vuoden niin sitten pulosi puolet alaleuasta pois, puri silloin minun sormea kun putosi. Kauhistuin ja vein eläinlääkärille. Ilme oli pitkään aka hassu mutta nyt on jo uusi "nokka" kasvanut tilalle ja ruokakin maistuu itse syötynä. Huono ravitsemus voi näkyä todella pitkään ja koska konnien elintoiminnot ja uusiutuminen on todella hidasta paraneminen kestää kauan. Nokka voi olla myös ylikasvanut jos ei ole ollut tarpeeksi kovaa syötävää, eläinlääkäri voi leikata sitä ja hioa sopivammaksi.
Kaapo ostettiin eläinkaupasta..
täytyy myöntää että tuli kysyltyä liian vähän kaaposta ostaessa, silloin kyllä sattui olemaan tuuraja paikalla joka ei tuntenut kaapoa hyvin. Tilanne hieaman muuttunut, kaapo syö paremmalla ruokahalulla, ehkä uuteen kotiin muuttaminen on vaikuttanut hänen ruokailutouhuihin.. olen huomannut että kilppari ovat erittäin herkkiä tyyppejä, muutokset ja se miten hänet huomioidaan niin tunne kuin fyysisellä tasollo vaikuttaa kaverin elämisen haluun.. Onnea teidänkin kaverille.. rauhaisaa syksyä