En edes tiedä miten asian esittäisin, mutta yritäpä kuitenki, jos joku tästä jotain "tolkkua" saisi..
Kyseessä on poikani, joka on nyt kolmannella luokalla. Koulu menee muuten ihan hyvin, mutta tämä hirvittävä levottomuus ja keskittymiskyvyttömyys. Läksyt tekemättä, (ei vihti merkitä mitä läksyjä ja sitten ei enään muista kotona mitä piti tehdä)
Unohtelee asioita (en tiedä onko laiskuutta ja keksii, ettei muista, vai onko sitten todellista?)
Tämä alkoi jo ekalla, mutta aluksi panin sen koulun alkamisen piikkiin. Tokalla sama meno jatkui ja jostain sitten kuulin, että EPA ois hyvä syöttää, joten aloitin kuurin. Poika rauhottuikin ihan kivasti, jopa opettajan mielestä. No kesällä jäi kalamaksat antamatta ja nyt sitten ollaan tilanteessa, että poika on vielä levottomampi ja hajamielisempi kuin ennen.
No, tänään ois tarkoitus aloittaa EPA uudelleen..
Harmittaa niin kovasti pojankin puolesta..hän on ihan kiltti ja kovasti suosittu varsinkin tyttöjen joukossa ja oppimisessa ei todellakaan ole mitään vaikeuksia, mutta tämä "häiriköinti". Häntä itseäkin harmittaa, tiedän sen siitä, että hän kertoi, että oli kesälomalla päättänyt olla kunnolla, mutta jo heti eka koulupäivänä, ei kuulemma ollut pystynyt hillitsemään itseään, vaan oli heti lähtenyt parin kaverin mukaan ja järjestänyt jonkin ihme shown...vitsit...pelleisisi siellä välitunnilla, mutta kun pitää tunnillakin jotain showta vetää.
No nyt sitten on eristetty ja istuu yksin opettajan nenän alla. (mikä ihan oikein)
Aivan oikeesti, oisko kellään mitään neuvoa tai vinkkiä miten tästä eteenpäin?? Koulu vaikeutuu koko ajan ja jos ei keskity tippuu kärryiltä. Tähän asti kaikki opiskelu on ollut lastenleikkiä, mutta nyt, kun on tullut keskittymistä tarvitsevia oppiaineita, pelkään ettei hän tajua, että töitäkin pitäisi tehdä, että enään ei voi noin vain "itsestään" osata.
Opettajallekin vihjasin jo että voisko hän olla adhd-lapsi..hänen mielestä ei.
Taustaa: oli happikaapissa heti synnyttyä, sairasti jatkuvia korvatulehduksia, todettiin astma eskari-iässä, mutta nyt ilman lääkkeitä oltu vajaa vuosi. Sairastaa myös erästä harvinaista sairautta, jota en vihdi mainita, kun niitä ei kovin paljoa suomessakaan ole, mutta sillä ei ole mitään tekemistä pääkopan kanssa ja hän tulee siitä vielä paranemaan...
Tänne "eksyin"
6
885
Vastaukset
- Äityli........
Jos huolesi on noin, niin ota yhteyttä opettajaan ja VAADI häneltä että lapsesi pääsee tarkempiin tutkimuksiin.
Meillä samoja oli ongelmat. Saimme koululääkärin kautta lähetteen lastenpsykiatriselle polille (joillakin muuta kautta saattaa alkaa tutkimukset).
Kävimme useamman kerran siellä, lasta tutkittiin, ja meitä vanhempia haastateltiin.
Oikein ihana paikka (myös vanhempia ajatellen, koska heillähän se kova huoli on).
Lopuksi myös opettaja oli palaverissa mukana, jossa keskusteltiin lapsen tulevaisuudesta koulussa (myös kotona).
Siellä saatiin vinkkejä niin kouluun kuin myös kotiin.
Meillä kun niitä ns. ongelmia oli juuri koulussa (rauhattomuutta, oppimisvaikeutta), nyt koulussa osataan suhtautua lapseen hiukan eri tavalla, opettaja tietää minkälaisia oppimenetelmiä voi juuri hänen tapauksessa käyttää, esim, hälinätilanteissa missä hänen joskus on vaikea keskittyä, hän saa mennä tekemään tehtäviä rauhallisempaan paikkaan, näin hänkin oppii asiat ja ei vaadi paljon esim, ylimääräistä aikaa opelta, ja joissakin asioissa hän saa erityis opetusta.
Tsemppiä syksyyn, ja mukavia hetkiä lapsen parissa.- huolettaa ja ahdistaa
Kuulin eilen koululta, että sinne on palkattu pätevä lasten psygologi ja hän haastattelee ja seuraa kaikkia, joilla oppimisvaikeutta ja rauhattomuutta. Tod.näk. poika ei siihen ryhmään pääse, kun on muuten niin viisas, ainut ongelma on tuo levottomuus ja unohtelu sekä keskittymiskyvyttömyys. Keskittyy kuulemma uusiin asioihin, mutta sitten kun on oppinut asian on aikaa "viihdyttää" muita.
Kävin aika pitkän keskustelun poikani kanssa eilen ja hän todella alkoi miettiä omaa käytöstä muiden silmissä. (Kysyin häneltä suoraan, että mitä hän ajattelisi, jos oma luokkakaveri ölähtelisi ja laulelisi yht'äkkiä kesken tunnin, hän sanoi, että häntä hävettäisi tämän puolesta ja että hän ei ole ihan "normaali", johon vastasin, että sellaista kuvaa sinä annat itsestäsi tällä hetkellä. Poika oli pitkän aikaa hiljaa..)
Ajattelin seurata asiaa nyt hetken ja täytyy sitten pyytää lähetettä, jos tämä tulee jatkumaan.
Terkkari pitää poikaamme ihan o.k lapsena, on vain kuulemma eläväisempi kuin jotkut toiset. Niinpä niin, saa kyllä olla vilkas sitä en sano, mutta jos ei osaa rauhoittua, kun sanotaan ja läksyissä menee kutakuinkin ilta, kun pitää koko aika värkätä jotain muuta mielekkäämpää, niin silloin ei mielestäni kaikki ole o.k tai sitten äidillä on kuri liian löysässä;)
No katsellaan ja kuulostellaan ja kiitos hyvästä neuvosta. Voips olla että sitä vielä tarvitaan!
Hauskaa syksyä myös teidän perheelle!
terkuin "hyppyhyrrän" äiti
- ikiliikkujan äiti
Poikasi oireet ovat kuin suoraan kopio poikamme nyt jo 16v.käytöksestä.Mekin uskoimme aluksi että hän on vain "hieman vilkkaampi" ja kuriton,mutta olisi pitänyt vain uskoa itseensä ja vaatia testit.Teetimme testit yksityisesti 14vuotiaana ja selvä adhd tapaus todettiin.Nyt on kesällä aloitettu lääkitys ja elämänlaatu parantunut huomattavasti. Älä odota murrosikään saakka.Meillä ainakin tilanne riistäytyi käsistä kokonaan. Varkauksia, koulupinnaamista.. Testeissä poika todettiin erittäin lahjakkaasi ja viisaaksi kaveriksi.
- huolettaa ja ahdistaa
Miten teillä poika käyttäytyi vieraiden seurassa? Oliko silloin ihan rauhallinen ja o.k? Tai esim. jos kävitte lääkärissä, oliko reipas vai hiljainen?
Todennäköisesti jos ei puhe nyt auttanut, niin yritän saada lähetteen jollekin lääkärille sen koulupsygologin kautta. Opettaja vain meinasi, että poika on erittäin kohtelias ja ystävällinen, ei kiusaa ketään ja kavereita on muillakin kun omilla luokilla. Yrittää vain olla luokan pelle..ja ne läksyt..no, eilen meni ihan hyvin, läksyt tehtiin reippaasti ja muutenkin oli normaali, iloinen ja keskittyi asioihin. (Taas äidillä heräsi toivo,että jospa se nyt sittenkin onnistus)
Nuo sinun mainitsemasi varkaudet ja pinnaukset, oliko niistä mitään merkkejä silloin kun poikanne oli vielä ala-asteella?
Eilen juuri poikamme alkoi puhumaan, että muistatko äiti, kun olimme siellä kaupassa ja ne kaksi tyttö varasti ja poliisit tuli sinne? (satuimme viimekesänä tällaisen tapauksen silminnäkijäksi ja hän näki konkreettisesti mitä tapahtuu, jos viet vaikka kumin tai kynän kaupasta ja poliisit tulevat ja vievät poliisiautoon kaikkien asiakkaitten edestä). Poikaa todella hävetti näiden tyttöjen puolesta.
Se pelottaa, että millainen kaveripiirin hän isompana saa ja ettei alkoholi tai huumeet tulisi kuvioon mukaan, kun täällä meilläpäin sitä harrastetaan kuitenkin aika paljon. Hän ei kovin helposti ole kyllä toisten vietävissä, on enemmänkin sellainen "kunkku", kun seurailija, mutta koskaan ei voi olla varma ja joukossa tyhmyys tiivistyy. Urheilu on kyllä hänelle kaikki kaikessa, joten jospa vain se intohimo säilyisi vielä murrosiässä ja sen jälkeenkin..
Paljon on mietteitä ja ajatuksia, joihin ei varmasti kukaan tiedä vastauksia. Ja ymmärrän, ettei kaikki lapset ole rauhallisia, toiset on villempiä kuin toiset, vietinhän itsekkin lapsuuteni puissa kiipeillen ja mökkejä rakentaen ja ihmisiä "kiusaten" ja ihan asiallinen ja rehellinen ja rauhallinen minustakin kasvoi, joten jospa pojalla vielä on toivoa. EPA:n syönti on kuitenkin nyt varalta aloitettu. - ikiliikkujan äiti
huolettaa ja ahdistaa kirjoitti:
Miten teillä poika käyttäytyi vieraiden seurassa? Oliko silloin ihan rauhallinen ja o.k? Tai esim. jos kävitte lääkärissä, oliko reipas vai hiljainen?
Todennäköisesti jos ei puhe nyt auttanut, niin yritän saada lähetteen jollekin lääkärille sen koulupsygologin kautta. Opettaja vain meinasi, että poika on erittäin kohtelias ja ystävällinen, ei kiusaa ketään ja kavereita on muillakin kun omilla luokilla. Yrittää vain olla luokan pelle..ja ne läksyt..no, eilen meni ihan hyvin, läksyt tehtiin reippaasti ja muutenkin oli normaali, iloinen ja keskittyi asioihin. (Taas äidillä heräsi toivo,että jospa se nyt sittenkin onnistus)
Nuo sinun mainitsemasi varkaudet ja pinnaukset, oliko niistä mitään merkkejä silloin kun poikanne oli vielä ala-asteella?
Eilen juuri poikamme alkoi puhumaan, että muistatko äiti, kun olimme siellä kaupassa ja ne kaksi tyttö varasti ja poliisit tuli sinne? (satuimme viimekesänä tällaisen tapauksen silminnäkijäksi ja hän näki konkreettisesti mitä tapahtuu, jos viet vaikka kumin tai kynän kaupasta ja poliisit tulevat ja vievät poliisiautoon kaikkien asiakkaitten edestä). Poikaa todella hävetti näiden tyttöjen puolesta.
Se pelottaa, että millainen kaveripiirin hän isompana saa ja ettei alkoholi tai huumeet tulisi kuvioon mukaan, kun täällä meilläpäin sitä harrastetaan kuitenkin aika paljon. Hän ei kovin helposti ole kyllä toisten vietävissä, on enemmänkin sellainen "kunkku", kun seurailija, mutta koskaan ei voi olla varma ja joukossa tyhmyys tiivistyy. Urheilu on kyllä hänelle kaikki kaikessa, joten jospa vain se intohimo säilyisi vielä murrosiässä ja sen jälkeenkin..
Paljon on mietteitä ja ajatuksia, joihin ei varmasti kukaan tiedä vastauksia. Ja ymmärrän, ettei kaikki lapset ole rauhallisia, toiset on villempiä kuin toiset, vietinhän itsekkin lapsuuteni puissa kiipeillen ja mökkejä rakentaen ja ihmisiä "kiusaten" ja ihan asiallinen ja rehellinen ja rauhallinen minustakin kasvoi, joten jospa pojalla vielä on toivoa. EPA:n syönti on kuitenkin nyt varalta aloitettu.Meillä poika oli ihan ok vieraiden aikana usemmiten,lääkärissä oli ihan ok.Tarkkaan tenttasi aina lääkärin toimenpiteet.Ala-asteella ei ollut mitään koulupinnaamista eikä näpistelyä.Kouluun olisi pitänyt mennä sairaanakin ja varkaudet tuomitsi täysin.Ongelmat alkoivat yläasteella.Kaveripiiri vaihtui täysin koulun vaihduttua.Meillä on taustana ulkomainenadoptio.Rasismi on tullut tutuksi välillä aika rankastikin. Se ei ole ainakaan parantanut murrosikäisen kuohuvaa mielialaa.Kesällä saimme vihdoin lääkityksen ja nyt ollaan varovaisen toiveikkaita. Syksyllä poika aloitti lukion ja parit kokeetkin on ollut ja niistä kummastakin tuli 10. Itse sanoo,että "kuulee paremmin open puheen".Huumeet ja alkoholi on meidänkin alueella tuttuja, mutta onneksi hän noudattaa nolla toleranssia.Kavereiden pilkkaamisesta ei välitä,on mielummin nössö kun kännissä tai pilvessä.Urheilu on hänelle ihan ykkösjuttu.Meilläkin syödään E-epaa adhd lääkityksen lisänä. Ala-asteella se riittikin melko hyvin.Katsele tilannetta kaikessa rauhassa ja jos mielestäsi tilanne jatkuu niin vaadi päästä testeihin.Ei adhd tarkoita,että lapsi on tyhmä.Meilläkin todettiin poika erittäin lahjakkaksi.
- huolettaa ja ahdistaa
ikiliikkujan äiti kirjoitti:
Meillä poika oli ihan ok vieraiden aikana usemmiten,lääkärissä oli ihan ok.Tarkkaan tenttasi aina lääkärin toimenpiteet.Ala-asteella ei ollut mitään koulupinnaamista eikä näpistelyä.Kouluun olisi pitänyt mennä sairaanakin ja varkaudet tuomitsi täysin.Ongelmat alkoivat yläasteella.Kaveripiiri vaihtui täysin koulun vaihduttua.Meillä on taustana ulkomainenadoptio.Rasismi on tullut tutuksi välillä aika rankastikin. Se ei ole ainakaan parantanut murrosikäisen kuohuvaa mielialaa.Kesällä saimme vihdoin lääkityksen ja nyt ollaan varovaisen toiveikkaita. Syksyllä poika aloitti lukion ja parit kokeetkin on ollut ja niistä kummastakin tuli 10. Itse sanoo,että "kuulee paremmin open puheen".Huumeet ja alkoholi on meidänkin alueella tuttuja, mutta onneksi hän noudattaa nolla toleranssia.Kavereiden pilkkaamisesta ei välitä,on mielummin nössö kun kännissä tai pilvessä.Urheilu on hänelle ihan ykkösjuttu.Meilläkin syödään E-epaa adhd lääkityksen lisänä. Ala-asteella se riittikin melko hyvin.Katsele tilannetta kaikessa rauhassa ja jos mielestäsi tilanne jatkuu niin vaadi päästä testeihin.Ei adhd tarkoita,että lapsi on tyhmä.Meilläkin todettiin poika erittäin lahjakkaksi.
Kiitos sinulle ikiliikkujan äiti! Jotenkin näin poikani, kun kerroit omastasi. Ymmärrän jopa poikasi lausunnon "kuulee paremmin open puheen", kun itse en koulussa "kuullut" (kuulin, mutta se oli kuin jossain sumuverhon takana taustahälynä)
Me nyt jatkamme tätä Epa-linjaa, aikaisia nukkuumaanmenoaikoja, rajoituksia tietsikalla ja liikuntaa hänen liikkumisensa rajoissa (ei voida paljoa liikkua, hänen vammansa vuoksi). Nyt on muutaman päivän mennyt ihan o.k, mutta tiedän nyt mitä tehdä ja mihin otan yhteyttä, jos tilanne vaikeutuu ja koko ajan ollaan "varpailla" ajatellen murrosikää ja yläastetta (voi kun kaverit pysyisi samana sitten murkkuna..)
Hauskaa ja levollista syksyä koko perheellenne!!
toivoopi toisen ikiliikkuja-hyrrän äiti
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 682560
- 612506
- 681742
- 211522
- 201470
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91410- 151332
- 381193
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko81137- 251066