Ikimuistoiset hamppuöverit

opiskelijabudjetti kirjoitti:

Mun sairaimmat overit olivat kun olin tänä kesänä kavereitteni kanssa puistossa kaljoilla ja paukuilla ja join siinä 7 olutta paukkujen päälle. Oli ihan mukava olo ja bisse nous hyvin päähän muutenkin kun juon niin harvoin. Päätinpä siinä sitten bissejen jälkeen pistää uudestaan palamaan. Elikkäs pari pesää bongista. Siinä vaiheessa olin jo aika tuutissa mutta päätin vielä antaa mennä ja puolen tunnin päästä pistettiinkin kaverin kanssa kukkajointti puoliksi. Kyseessä oli 100% sativaa. Siinä vaiheessa olin jo todella wasted enkä oikein pysynyt enään muiden jutuissa mukana.

Noh virheen tein kun yksi kaveri siinä latasi bongiaan niin päätinpä kysyä yhtä putkea. Oikein kermaset putket imin ja sitten meinas lähteä jo taju kankaalle. Oli erittäin suuri työ koittaa pysyä hereillä ja olokaan ei enään ollut niin mainio niin päätin lähteä kotiin ja hyvästelin kaverit. Olin siinä vaiheessa erittäin sekaisin ja paukut senkuin yltyi.

Kävelin noin 200 metriä puiston läheiseen metsään, ja tajusin etten enään pystynyt jatkaa matkaa. katsoin silloin että kello oli n.23:30. Päätin istahtaa siihen maahan, enkä itseasiassa oikein voinut siihen päätökseen vaikuttaa koska en pystynyt seistä. Oli jo alkanut tulla pimeää ja mielessäni liikkui sairaita asioita. Koko ajan oli olo että nyt tulee laatta. En ollut varmaan viimeisten 3 paukkujen jälkeen juonut mitään ja kurkkua kuivasi. Paukut tuntui vain yltyvän ja metsä pimeni... yhtäkkiä vaivuin ikäänkuin "transsiin" joka kesti n. puoli tuntia. "Transsin" aikana koin selvästi olevani samaisten ystävieni kanssa bussissa heittämässä läppää, kunnes heräsin ja ihmettelin missä olen.

Olin yksin, TÄYSIN paskana pimeässä metsässä. Kuulin outoja ääniä ja ajatukset lähti harhailemaan. Kokoajan olin näkevinäni metsässä jotain liikettä.. Puhelimenkin ottaminen taskusta tuntui mahdottomalta tehtävältä. Olin ollut tässä vaiheessa n. tunnin metsässä. Silloin lensi laatta.. tai eipäs se pahemmin lentänyt, sillä kurkkuni oli niin kuiva että laatta ryömi ulos suustani.. Vainoilin koko ajan ja olin näkevinäni jotain, kunnes vaivuin taas "transsiin."

Tuosta transsista en muista muuta kuin että sekin kesti n. puoli tuntia kunnes heräsin hiphop musiikkiin. En tiedä tuliko se ääni oikeasti vai kuulinko sen, mutta säikähdin tosi paljon. Pomppasin pystyyn ja juoksin puuta päin ja menin takaisin istumaan. Laattaa alkoi taas ryömiä suusta.. mutta olo ei tullut paremmaksi. Olin tässä vaiheessa viettänyt metsässä ihania hetkiä laatan maku suussa jo 2 tuntia. Ystäväni soitti kysyäkseen pääsinkö kotiin turvassa ja yritin parhaani mukaan selittää hänelle mikä oli meininki. En pystynyt puhua lauseita loppuun, kunnes jo unohdin mitä olin sanomassa. Sain kuitenkin kerrottua sijaintini ja puolen tunnin päästä ystäväni tuli hakemaan minua ja toi vettä. SE HELPOTTI..

Ystäväni talutti minua kotiin (asuin n.1km päässä kyseisestä puistosta) ja puoli välissä matkaa pystyin jo kävellä normaalisti ja olo parani huomattavasti. Ne ihanat 2,5 tuntia yksin pimeässä metsässä opettivat mulle sen että en enää pahemmin yrttiä ja alkoholia yhdistele.. kyllä sen jälkeen teki hyvää päästä kotiin syömään ja nukkumaan. Eikös ollutkin söpöt överit?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä