Onko tämä kaupunki oikeasti näin kamala?
Olen vasta muuttanut tänne Joensuuhun ja aika paljon olisi vielä oppimista paikasta. Olenko sitten onnistunut törmäämään kaikkiin epäkohteliaisiin ihmisiin täällä, ehkä niin.
En oikein osaa elää arkea täällä, kun ei ole mitään kunnollisia rutiineja syntynyt.
Ei ole ketään kenen kanssa tehdä mitään yliopiston ulkopuolella, kun kaikki vain jollaintapaa tuntuvat tahtovan hyötyä minusta mahdollisimman paljon.
Miten muut tänne muuttaneet olette oikein sopeutuneet?
Olen vasta muuttanut tänne Joensuuhun ja aika paljon olisi vielä oppimista paikasta. Olenko sitten onnistunut törmäämään kaikkiin epäkohteliaisiin ihmisiin täällä, ehkä niin.
En oikein osaa elää arkea täällä, kun ei ole mitään kunnollisia rutiineja syntynyt.
Ei ole ketään kenen kanssa tehdä mitään yliopiston ulkopuolella, kun kaikki vain jollaintapaa tuntuvat tahtovan hyötyä minusta mahdollisimman paljon.
Miten muut tänne muuttaneet olette oikein sopeutuneet?
Vastaukset 20
Vanhimmat
En kyllä ymmärrä, mikä ongelma voi olla kohdallasi. Yleensä nimeenomaan kehutaan ihmisten kohteliaisuutta, lämpimyyttä jne. Ja mitenkäs sitä "arkea" pitäisi elää?? Käyt koulussa, kaupassa, olet kotona... Ehkä hankit jonkun kodin ulkopuolisenkin harrastuksen, ehkä et.
Itse tulin aikoinaan opiskelemaan ihan eripuolelta maata tänne.Olin varmaan vuoden päivät tosi yksinäinen ja surullinen.Mutta tapahtui jotain mitä en olisi koskaan uskonut;tapasin maailman ihanimman ja suloisimman miehen Joensuussa.Odotan toista lasta ja rakensimme muutama vuosi sitten talon.Olen oikeasti onnelinen;usko vaan että surua seuraa ilo!!
Niin, vaikea sanoa kun itselläni on aika paljon kavereita Joensuussa vaikka olen muualta tullut. Joensuulaiset naiset osaa kyllä tosin olla välillä aika amiksia, hemmetin vaikea lähestyä. En usko että täällä ihmiset kuitenkaan mitenkään vihamielisiä on vaikka joskus huvittaa sellainen kulmien alta katsominen.
Laittaa mietityttämään tuo "kun kaikki vain jollaintapaa tuntuvat tahtovan hyötyä minusta mahdollisimman paljon" Mitä tuolla tarkoitat, veikkaan että ehkä itsessäsi on se vika että et pääse tutustumaan ihmisiin ja sellaiseen päivärutiiniin.
Uskoisin että joensuulaiset olisi viimeisiä hyötymään ihmisistä mitenkään.
Jos sinä olet yliopisto-opiskelija, niin eiköhän yksi luonnollisimpia tapoja tutustua ihmisiin ole olla tekemissä niiden uusien "kolleegoiden" eli saman alan opiskelijoiden kanssa? Itse olen jo aikojen sitten valmistunut mutta edelleen useimmat kaverini ja tuttuvani ovat ja ovat olleet enemmän tai vähemmän yhteyksissä yliopistoon. Yliopisto ei ole mikään "koulu" niin kuin lukio vaan sitä kannattaa ajatella myös sosiaalisena ympäristönä, josta löytyy mm. viihtyisiä kuppiloita, joissa voi ns. parantaa maailmaa tai puhella niitä näitä. Yliopisto-opiskelussa hiukan koulutusalasta riippuen on aika paljon vapautta, mutta siinä pitää myös sitten itse huolehtia omasta valmistumisestaan ja muista uranäkymistä. Siis ammattikorkeakoulun puolella ihmisille on yleensä selvää mihin ammattiin he valmistuvat, mutta yliopistopuolella tuo skaala on vähän väljempi, jollei sitten tähtää selkeästi esim. opettajaksi.
Hei!
Olin vähän samassa tilanteessa kuin sinä nyt viime vuonna, kun muutin tänne. En tuntenut täältä yhtään ketään, yhden ainoastaan ulkonäöltä. Kaupunki oli muutenkin vieras, mutta kun kerran oli päässyt johonkin opiskelemaan niin tottakai sitä tänne tuli, vaikka muuttaminen ihan tyhjän päälle jännitti.
Itse en ole kärsinnyt suuremmasta yksinäisyydestä, kun olen vaan lähtenyt aktiivisesti mukaan opiskelijatoimintaa. Jos olet yliopistossa opiskelemassa, niin lähde vaan ainejärjestö tai jonkun muun järjestön toimintaan mukaan, mutta myös jonkun harrastuksen aloittaminen tutustuttaa sinut uusiin ihmisiin. Ja ehdottomasti lähde rohkeasti juttelemaan muiden kanssa. Jos jäät vain kämpille makaamaan, niin ei sinua ole kukaan valitettavasti tule hakemaan sieltä. Rohkeutta ystäväisein.
Kyllä minuakin tämä kaupunki meinasi ahdistaa, mutta uusien ihanien ystävien myötä nään kaupungin parhaat puolet, en näitä joka paikassa löytyviin ärsyttäviin ihmisiin. Toivon sinulle tsemppiä ja jaksamista!
Moi vaan!
Mä muutin vasta tänne, ja ei ole tuttuja kaupungissa vielä.
Kannattaa avata suutaan esim. yliopistolla! Moni ei osaa jutella ollenkaan alussa, esim. kun opettja koittaa avata keskustelua auditoriossa, ei tapahdu mitään.
Suuta vaan auki enemmän, mäkin olen jo tutustuntu tai oikeemmin ainakin jutellut muutaman ihmisen aknssa ja ihan kivalta näyttää.
Zemiä vaan! tää joensuu kaupunkina tuntui ihan hirveeltä minustakin, mut jospa se siitä. Täällä on aika jännää porukaa loppupeleissä, mutta kyl se siit.
Olen asunut täällä avopuolison kanssa jo kaksi vuotta eikä tilanne juurikaan ystävien tai kaupungin hyväksymisen suhteen ole muuttunut. Kaikki on sikahintaista, vuokra-asunnot ja työpaikat kiven alla ja ihmisillä tuntuu olevan omat kuppikuntansa ja täällä keskustelupalstoillakin tuntuu olevan aika tiukassa yleensä nuo fiksut vastaukset jos "tyhmyyttään" menee jotain kysymään. Suhteilla pelataan aika paljon ja uutena asukkaana joka ei ketään ennestään tunne on vähän hankalaa päästä elämässä ns. etiäppäin. Kovasti pois haluiais muuttaa mutta kaikki kun on rahasta kiinni nykypäivänä. Itse en opiskele, mutta se yksi ja ainoa hyvä ystäväni täällä opiskelee ja on yksi sosiaalisimmista ihmisistä mitä tiedän, ehkäpä juuri kyseisen luonteenpiirteen takia kaikki katsovat häntä kieroon eikä kukaan sen kummemmin halua olla missään tekemisissä...Olen kummastellut moista. Pitäisi kai vaan olla ja jöröttää omissa oloissaan, tidä sitä. Vielä asia joka täällä on ns. viturallaan ja se on terveydenhuolto, missään en ole moiseen pompotteluun ja vääriin lupauksiin ja diagnooseihin törmännyt. Voisi tämäkin kaupunki panostaa rahallisesti ihmisten hyvinvointiin ja vuokra-asuntojen rakentamiseen eikä mihinkään muuhun hömppään. Ainoo plussa koko paikassa on Fever ja ilosaarirock, toisaalta ilman niitäkin voi elää.. Tässähän tämä erakoituessa, kaikkeen kai tottuu ja turtuu.
Heh, aika paljon totuuden sanoja. Etenkin toi "omat kuppikunnat" kuulosti niin tutulta. Hivenen yliarvostettu kaupunki, tosin aika paljonhan täältä lähtee nuoria pois esim. Tampereelle ja Helsinkiin.
Mutta jos sulla on noin vaikeaa niin mikset muuta pois? Varmasti muualta saa työtä ja on halvemmat asunnot, ite olen kyllä kovasti kanssa miettinyt sitä vaihtoehtoa.
Vuokra-asuntoja ei lisää tänne kaivata, vuokra-asuntoalueet ovat juuri niitä slummeja ennestäänkin. Hanki omistusasunto.
joensuus vuokrat on halvat!!!! toista on täällä muualla suomessa kun alle 500euron ei edes 20neliön hyväkuntosta kämppää löydy. täällä samalla rahall saa kaksion parvekkeela ja jopa omalla saunalla. olkaa vaan tyytyväisiä!
kaikilla ei ole varaa ja resursseja omaan, esim lapsiperheillä. Jotkut joutuu haluamattaan nimeämiisi slummeihin kun ei ole vaihtoehtoja asumisen suhteen. En itsekkään pidä kaupungin kerrostalohelvetissä asumisesta koska olen sellaisessa kasvanut (tosin en tässä kaupungissa), jatkuvassa pelossa että koska taas joku tapetaan tai joku murtautuu kämppään. Loistavaa lapsen kasvulle suorastaan 8)
Jepsansaan teksti on kuin suoraan omista kokemuksistani Joensuusta. Avomiehen kanssa ollaan täällä myös pari vuotta asuttu ja toivottomalta näyttää. Kun opiskelut on ohi suuntaamme mielellämme jonnekin muualle.
Aina kuulee puhuttavan siitä, kuinka avoimia ja sosiaalisia Pohjois-Karjalaiset ovat. Mistä ihmeestä tämä väittämä on lähtenyt? Meidän kokemusten mukaan varsinkin nuoremmat ihmiset ovat täysin päinvastaisia, epäluuloisia ja kateellisia mölliköitä, valitettavasti. Piiri pieni pyörii ja siihen eivät muualta tulleet taida mukaan mahtua.
Noh, töitä löytyy, mutta vain osaksi aikaa vuotta, otappa sitten asuntolainaa ja osta oma kun kaksioissakin hinnat noussut aika reippaasti, esim rivariasunto n. 80 000 euroa, pahimmillaan kerrostalokaksiosta tai kolmiosta saa pulittaa 100 000 euroa. Olen seurannut asuntotilannetta tässä jo parisen vuotta päivittäin jotenka luulen jo tietäväni. Vuokra-asunnot eivät ole täällä enää edullisia nekään (hinnat olleet jopa kovempia kuin esim tampereella), alle 500 euron ei juurikaan saa kuin tosi kämäsiä yksiöitä tai kaupungin kaksioita, ellei sitten käy todella hyvä tuuri ja pääse yksityiselle vuokralle. Vuokra-asuntoja ei todellakaan ole tarpeeksi, siitähän kertoo jo se, että kiinteistöfirmatkin kaikki välittävät eioota, hakemuksia on ollut paikkaan jos toiseenkin ja tyhjää vaan. Muualle muuttaisin mutta siihen tarvitsee sen alkupääoman ja sen toisen työpaikan, matkustaminen kallista, niin ei voi vaan jonain arkiaamuna lähteä paikkoja kyselemään. Täältä kun nuo junatkin tuntuu menevän mutkan kautta 8)Se muuten on jännää että ns.pysyvät paikalliset eivät koskaan myönnä kaupungissaan olevan mitään vikaa ja kovin agressiivisesti hyökkäävät aina vastaan, sanovat "kansaansa" lupsakoiksi ja rennoiksi ja iloisiksi. Lehtien ja keskustelupalstojen tekstit kertoo ihan muuta, kaikesta pienestäkin valitetaan mitä keritään ja kaikkia kytätään, kukaan ei anna kenenkään olla rauhassa, se ihmetyttää. Missään muussa kaupungissa en ole törmännyt moiseen.
Tällaisiin "missään muualla ei oo niin hirveetä kuin täällä" -viesteihin törmää hauskaa kyllä lähes jokaista suomalaista isompaa tai pienempää kaupunkia koskevissa keskusteluissa. Kuitenkin erilaiset ihmiselämän piirteet, kuten valittaminen ja omiin piireihin sulkeutuminen ovat täysin universaaleja asioita, ei mihinkään erityiseen paikkakuntaan sidonnaisia!
Itse olen 5 vuotta täällä asuneena huomannut ihmisten olevan helposti lähestyttäviä ja lupsakoita noin pääpiirteissään. Mua vaan pistää vihaksi nuoret, niin aikuismaista leikkivät pariskunnat, jotka tänne muutettuaan vastoin kaikkia sosiaalistumisen sääntöjä kyhjöttävät kaiket illat kotona käymättä missään. Äkkiäkös siinä alkaa ahdistua, oli parisuhdekumppani miten ihana tahansa.
töissä ja muuallakin. Työkaverit vetoaa siihen että ovat liian vanhoja käymään missään ja muutenkin emmää kehtaa-meininki. Itsekkään en enää mikään teini ole kuitenkaan...
Joo, en siis varsinaisesti sulle kohdistanutkaan tuota kommenttiani parisuhteessa elävien muumiotumisesta. Varmaan monen kohdalla homma ei vaan jossain yhteisössä toimi, kun taas jokin toinen ympäristö tuntuu paljon sopivammalta. Asioilla on usein tapana loksahtaa kohdalleen mitä omituisimpia reittejä...
no,jospa ne jotkut iltaisin kotona olevat ihmiset käyvät päivisin työssä tai koulussa ei kaikkilla riitä energiaa enää illalla juosta kaiken maailman harrastuksissa..
Kun jokin aika sitten itse tein työtä pitkää päivää niin illalla ei aina etes jaksanut lähteä minnekkään vaan sitä istui katselemassa tv:tä kotona.Mutta se riippuu ihan ihmisistä kuka miten paljon menoa elämäänsä kaipaa.Mut minun mielestä aika paljonhan nuo nuoret parit illalla kaupungilla shoppailemas yms torilla.joten ei voi mitenkään yleistää että nuoret parit Joensuussa vain iltaisin kotona.
Tullut käytyä Joensuussa kerran kesässä ja täytyy
kyllä myöntää tuntevansa itsensä vanhaksi 25-vuotiaana kun suurin kaduilla pyörivistä ihmisistä on ilta-aikaan 15-16-vuotiaita teinejä.
Jotenkin sieltä tuntuvat puuttuvat nuoret aikuiset puhumattakaan varttuneimmistä ihmisistä
ilta-aikaan liikkuessa.Täällä Tampereella tuntuu
tämä iltaelämä kieltämättä hieman aikuisemmalta.
Vai mikä siinä Joensuun yöelämässä oikein mättää
kun tarjolla on vain kaksi Sokoksen baaria keskustassa Hotelli Kimmel siellä kosken rannalla? Eli ei se Joensuu todellakaan ole mikään hauskanpitopaikka.
Hintoihin palaisin vielä sen verran kun joku niitä halvoiksi väitti. Kun verrataan vaikka Kuopioon, joka nyt on kuitenkin isompi kaupunki, on vuokrien hintataso varsin korkea. Täällä ei alle 400 euron ole keskusta-alueella tarjolla yhtään mitään, ellei käy hyvä tuuri.
se on tiälä alkukankeus monella,
mutta kun piäset omilla ehdoillasi
alkuun, aukeaa ihan toinen maalima.
tärkeintä on että tiet vain sitä mikä
siule soppii ja omilla ehoillasi.
elämisen vappaus on tiälä harvinaisen
toellista, elä välitä muista, elä
niinku haluat, jonka jäläkeen
huomaat että ei kukkaan siuta
vainoa tai arvostele.