Mitä voi tehdä, jos vasta laitetun akvaarion vesi on sameaa?
Vesi kirkkaammaksi?
saarikettu
384012
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kirkkanee, odottelet altaan koosta riipuen päivän pari, tai pitempäänkin. Kaikki altaat ovat täytön jälkeen kaikkea muuta kuin kirkkaita.
Kiitos paljon, toivottavasti tuo tuosta kirkastuu. Ja toivottavasti kalat ei kuole. Mitähän kaloja voisin tuonne hommata, siellä on tällä hetkellä 4 sellaista albiino partamonnia ja neljä neontetraa. Altaalla on kokoa varmaan noin 120 litraa.
Miten oot akvaariosi kypsyttänyt ja näin saanut bakteerikannan akvaarioosi, kalat eivät voi elää pelkässä raana/juoma vedessä, tiesithän sen.
Monneja on ehrottomasti liikaa tuon kokoiseen, enintään 2kpl pariskunta, noista on taatusti kysyntää jos saat ne lisääntymään, mulle varattu ukkoja muutama!!!
Mitkä on altaan mitat; pituus, syvyys ja korkeus?
120 litraiseen voi neontetrojakin ottaa jo komean parven; 20kpl. Ne on hajaparvikaloja ja vaaran uhatessa tuntiessaan niin ne kerääntyvät tiiviiseen parveen mutta muuten ovat hajallaan ympäri akvaariota, hyvä valinta. Lämpötila 22-23 paikkeille.
Mínkälainen suodatus järjestelmä ja lämmitin sulla siinä akvassa on?
Kerro nyt ensin tuosta akvasi kypsyttämis prosessista jonka teit nelisen viikkoa ennen kuin ostit mitään kalaa akvaasi...
Tuota tämä akvaario juttu meni niin, että se on itse asiassa mun poikaystävän akvaario, jota ei oltu hoidettu ehkä noin kolmeen vuoteen mitenkään muuten kuin antamalla noille kaloille ruokaa. Oli siis kaiketi ihme, että nuo kahdeksan kalaa ylipäätään olivat elossa.
Tein koko akvaariolle vaan siis niin, että otin kalat 10 litran ämpäriin, jossa oli niiden sitä alkuperäistä akvaario vettä, mutta muuten tyhjensin koko akvaario, ostin uudet kasvit ja hiekan, sillä vanhat olivat todella leväsiä ja ikään kuin jonkun mullan peitossa.
Sitten kun olin saanut akvaarion puhtaaksi ja pestyä täytin sen ja laitoin uudet kasvit ja hiekat paikoilleen. Sitten muutaman päivän päästä lisäsin jotakin tetra aqua savea ja sellaisia tetra bactozym kapseleita, joiden pitäisi kait luoda uusi bakteerikanta altaaseen. No, sitten vaihdoin pikkuhiljaa ämpärissä oleville kaloille uutta vettä altaasta ja otin samalla vanhaa "likaista" vettä pois. Lopulta, kun oletin kalojen "tottuneen" uuteen veteen laitoin ne akvaarioon ja ainakin toistaiseksi ne ovat siis elossa.
En tuosta suodattimesta sen enempää tiedä kuin, että se on tuollainen vihreä aika korkea laite, jonka sisällä on sellaista melkein kuin superlonia. Akvaariossa ei ollut lämmitintä, mutta jotenkin ihmeellisesti vesi pysyy itsestään 25-26 asteisena. Tosin löysin akvaarion lämmittimen, joka on sellainen vihreä putkilo, jossa lukee, että 230V ~ 100 watt. Pitäisikö se laittaa akvaarioon?
Että kalat säilyy hengissä. Kahden viikon paikkeilla tulee nitriitti (tai nitraati ei muista kumpi) piikki, jos kalat selviää siitä, niin kyllä sitten pitäis onnistua. Se tahtoo tulla aina kun bakteerikantaa ei oo tai se on hävitetty. Ruoki nyt sitten kaloja tosi varovaisesti, koska liika ruokinta tässä vaiheessa on vaarallista!!!
Eli pesitkö suodattimen ja jos pesit niin miten (eli katosiko bakut, esim liian kuumalla/kylmällä pestessä ja ihan "puhtaaksi" noi bakut kyllä katoa/kuolee)? Millaista hiekkaa/soraa laitoit, osaatko arvioida reakokoa? Pesitkö hiekan?
Toivottavasti pesit altaan vain kuumalla vedellä, etkä pesuaineilla, koska pesuaineet ovat pieninäkin pitoisuuksina myrkyllisiä kaloille ja mm. fairyn huuhtominen on aika työlästä.
Kannattaisi käydä ostamassa akvaarioliikkestä nitriitti (NO2), nitraatti (NO3) ja pH testit, kysy samalla (tai ota vettä mukaan jos myyjä voisi mitata vesiarvot siitä, pyydä tulokset numeroina paperille) paikkakuntasi veden kokonaiskovuus (GH) numerona, ja samalla hanaveden karbonaattikovuus (KH).
Käy lukaisemassa alkajaisiksi www.akvaariopalsta.net sieltä etusivulta vasemmalta akvaario-ohjeita, erityisesti: akvaarioharrastuksen aloittaminen, akvaarion kypsyttäminen, vesiarvot, akvaarion hoitaminen, kalat, ruokinta, kasvit, aloittelijan kalat, pohjahiekka.. ja tietysti kannattaa lukea kaikki muutkin. Kun olet lukenut noi ja ymmärtänyt asiat (voi kestää jonkin aikaa) olet jo hyvällä mallilla harrastuksen parissa. Tietysti voi etsiä lisää tietoa netistä (nyt kun tiedät mitä etsiä), ostaa akvaariolehtiä, liittyä johonkin seuraan jne.
Älä laita lämmitintä altaaseen, koska siellä on jo ihan tarpeeksi lämmintä vettä. Etsi tietoa kalalajeista, erityisesti noista jo olevista ja jos altaasi vesiarvot suovat voit lisätä haluamisiasi kaloja. Toisaalta jos altaan vesi on noinkin lämmintä, kannattaisi ottaa mieluummin kardinaalitetroja kuin neoneja koska kardinaalille sopiva lämpötila on 25-30 ja neonille 22-26 astetta.
Niin ja otas mittanauha käteen ja mittaa altaan etulasin pituus, sivulasin pituus sekä korkeus sentteinä, kerro ne yhteen ja jaa 1000:lla, saat altaan tilavuuden. Esim: Mun yhden altaan koko 75cm(etulasi)x35cm(päätylasi)x40cm(korkeus)/1000= 105L
Siis kalat on eläneet rehellisessä paskassa monta vuotta, niin kannattaako nyt alkaa maalaan piruja seinillä eli peloitella nitriitillä. Se kyllä hoituu kunhan vesiä vaihtaa. Käsittääkseni nämä em. kalat voivat korkeintaan saada jonkun puhdasvesi myrkytyksen. Eli nyt ruokit vain varovaisesti ja vaihtelet vettä säännöllisesti, vähintään kerran viikossa, 1/3 tai puolet.
Jep, pesin suodattimen ja sitä oli pesemässä kanssani sellainen kaveri, joka on vanha kalaharrastaja. Hän sanoi, että koska tuo suodatin oli niin likainen, että se kannattaa pestä kokonaan ja niin siis myös toimin eli se on kait pesty nyt sitten ihan "puhtaaksi".
Laitoin sinne kahta erilaista hiekkaa, sillä ajattelin että se olisi nätimmän näköistä. Toinen on sellaista mustaa, kiiltävää, pienirakeista ja toinen sellaista aika perinteisen hiekan näköistä ehkä hiukan iso rakaisempaa kuin ns. normaalihiekka.
Allas oli ihan levän ja kotiloiden peitossa, että se oli oikeastaan pakko pestä pesuaineella, mutta huuhtelin sen äärimmäisen huolellisesti.
Löysin akvaarioon kuuluvista tarvikkeista tällaisia purkkeja: Test NH 4 NH3, test NO2 ja jonkun Liquifry No2. Teenkö noilla siis jotakin ja jos niin mitä?
Sitä mietin myös, että silloin ennen kun nämä monnit olivat vielä siellä likaisessa akvaariossa ne olivat pääosin vain paikoillaan yhdessä kohtaa eivätkä juuri koskaan liikkuneet. Nyt täällä uudessa akvaariossa ne muuttuivat kamalan vilkkaiksi, uivat koko ajan ja jopa tappelevat keskenään. Onko tämä normaali ilmiö vai pitäisikö niistä olla huolissaan? Nyt ne nousevat myös lähelle pintaa vaikka ennen ne olivat vaan pohjalla.
Noi testit on hyviä olemassa, varsinkin nyt kun sun akvaarios elää ihmeellisiä survival hetkiä.
Mittaas vesi arvoja;
NO2 on nitriitti testeri, mistä puhuttiinkin tuossa aiempana, se on kaloille hengen vaarallinen kemikaali jota syntyy kalojen paskan ja kaiken lian yhdisteenä akvaariossa, suomeksi sanottuna.
NH4 ja NH3; ammonium ja ammoniakki testejä tarvitset akvaarion kypsytys vaiheessa kun seurataa ko. kemikaalien annostelun määrää akvaariossa kypsytyksen aikana.
Kaikki nämä ovat hyödyllisiä ja voitkin mitata ko. vesi arvot ja kertoa mitä ne näyttää.
Onkohan nissä mitään viimeksi toimivaa päivämäärää olemassa? Kenen valmistajan ne on?
uivatko kalat edestakaisin vai muuten vaan ympäriinsä? Edestakaisin uiminen viittaisi siihen, että kalat ovat stessaantuneita uudessa paikassa, mutta yleensä selviävät kunhan tottuvat uuteen veteen. Jos kaloilla on stressiä ne myös hengittävät kiduksillaan tavallista nopeammin.(huomaa aika selvästi)
Jos ne taas vaan villkkaammin uivat ympärininsä, niin voihan olla että ne vain virkistyivät päästyään kakkaisesta akvaariosta parempiin oloihin.
Kunhan olet saanut akvaarion toimimaan kannattaisi tosiaan antaa 2 monnia pois ja jättää pariskunta tilalle! Poikasia on mukava seurata je ne menevät kaupaksikin hyvin. :)
"Jep, pesin suodattimen ja sitä oli pesemässä kanssani sellainen kaveri, joka on vanha kalaharrastaja. Hän sanoi, että koska tuo suodatin oli niin likainen, että se kannattaa pestä kokonaan ja niin siis myös toimin eli se on kait pesty nyt sitten ihan "puhtaaksi"..."
todella osaava vanha harrastajakaveri sinulla. haha, sano sille että menee päivittämään tietonsa.
missään nimessä ei saa pestä suodatinta, vaikka olisi kuinka sontainen, sillä "hyvät bakut" asuvat juurikin suodattimessa, siellä on toimiva bakteerikanta ja se olisi ollut erityisen hyvä "ymppi" uuteen kypsyttämättömään altaaseen. olis voinut jopa nitriittipiikiltä välttyä.
nyt suodatin putsataan vain silloin kun virtaus on huomattavasti heikentynyt. eikä PESTÄ vaan puristellaan vedenvaihtovedessä.
ei missään nimessä pesuaineita akvaarion tai tekniikan pesuun!
joskin kalat ovat varmasti nyt paremmassa huomassa nyt kuin siinä paskaläjässä mitä se aijemmin oli.
mielestäni tuollainen akvaarionhoito on pelkkää eläinrääkkäystä!
ota selvää akvaarioharrastuksen perusteista ja kalalajeista ovatko ne sopivia altaaseesi.
muista vaihtaa vettä kerran viikkoon tästälähin. tervetuloa harrastuksen pariin!
""hyvät bakut" asuvat juurikin suodattimessa, nyt suodatin putsataan vain silloin kun virtaus on huomattavasti heikentynyt. eikä PESTÄ vaan puristellaan vedenvaihtovedessä."
Nykyään mun hieman käyttää maalais järkeä ja ajattelee asioita ennenkuin tuohtuneena ne julkaisee; Sisä suodattimen läpivirtaus on niin voimakas ettei siellä pysy kiinni mitkään bakteerit taikka pien eliöt. Pohja hiekkaja lasipinta on se jossa 90% Noista akvaariota ylläpitävistä eliöistä asustelee ja lisääntyy.
Suodattimen massat voi pestä ihan normaalissa juoksevassa vedessä eikä missää kuralillussa vanhassa akva vedessä, eikä sitä paitsi suodatinta kannattaisi ainakaan pienemmissä akvaarioissa pestä saman aikaan veden vaihdon kanssa.
Mutta mitään pesuaineita tosiaan ei käytellä van huuhdellaan massat riittävän hyvin moochnasta.
Sitä paitsi, on ERITTÄIN hyvä asia kun akvaristit uskaltavat kysellä edes jossain palstalla mitä tulisi tehdä jos jokin epäillyttää että olisi asiat viallansa.
Tämän palstan huono puoli on se että täällä ei kukaan vartoi sitä kuinka siistiä kieltä tai agressiivisesti jotkut hyökkäävät kysyjän kimppuun kun hän on kerännyt rohkeutta ja tullut tänne kirjoittelemaan ja kysymää lisää tietoa akvaarion hoidosta. 30% akvaristeista ottaa asioista tarpeeksi selvää että osaisi hoitaa kalojansa ja kypsyttää akvaarionsa heti alkumetreillä oikealla tavalla. Jokainen tekee virheitä mutta olisi myös syytä ottaa ensin selvää miten tulevia lemmikeitään pitää hoitaa. Ei akvarion hoitaminen oo iha saman laista kuin esim. kissan pitäminen.
Tulee tietää hieman vesikemiasta kaojen vaatimuksista akvaarion olosuhteisiin nähden ja toisten lajien soveltuvuudesta erilaisten kala lajien kanssa. Tää ei oikeesti oo se helpoin lemmikki harrastus muoto mitä nuoremmille harastajille on tarjolla. Siksi olisikin hyvä jos vanhemmat viitisivät hieman avustaa ja ottaa selvää sekä opettaa lastansa akvaarion hoidossa, tosin nykynuoret on aikas valveutuneita ja ne osaakin jo ite ettiä netin avulla tietoa johon monista vanhemmista ei edes ole.
Varttuneemmilla akvaristi harrastajilla taasen pitäisi olla sen verran vastuun tuntoa etteivät he väheksyisi akvaario harrastuksen muotoa vaan ottaisivat tosiaan asioista selkoa ja etsisivät tietoa sillä vaikka netti onkin myös paljon täynna pelkkää schaissea niin akvaario harrastukseen sieltä löytyy yllättävän paljon hyvää tämän päivän tietoa. Kirjallisuus on tällä hetkellä auttamattomasti kymmenen vuotta tieto taidossa jäljessä.
Tulipas siinä saarnaa kerrakseen, toivottavasti joku jaksaa lukea ja antaa palautetta.
kylläpä siinä oli palautetta, hyvä että joku ottaa kantaa asioihin.
mutta;
"Sisä suodattimen läpivirtaus on niin voimakas ettei siellä pysy kiinni mitkään bakteerit taikka pien eliöt. Pohja hiekkaja lasipinta on se jossa 90% Noista akvaariota ylläpitävistä eliöistä asustelee ja lisääntyy. "
siis akvaristihan putsasi hiekan ja lasit tyystin, vaihtoi hiekan kokonaan uuteen, joten AINOA kelpaava bakteerilähde olisi ollut suodatin. parempi sekin kuin ei mitään.
ja jos aletaan pilkunnussintaan, suodatin paskaa täynnä, kuten kirjoittaja sen mielestäni ilmaisi.. siellä tuskin liikkuu vesi niin hurjasti etteikö jokunen baku jäisi eloon.
siinä pointtini.
minun mielestäni akvaariossa kuin akvaariossa kannattaisi olla kaksi suodatinta, toinen biologinen ja toinen mekaaninen. mutta sitä on turha alkaa jankkamaan, parempi yksi suodatin kuin ei ollenkaan.
kopiotu:
"Sisä suodattimen läpivirtaus on niin voimakas ettei siellä pysy kiinni mitkään bakteerit taikka pien eliöt. Pohja hiekkaja lasipinta on se jossa 90% Noista akvaariota ylläpitävistä eliöistä asustelee ja lisääntyy.
Suodattimen massat voi pestä ihan normaalissa juoksevassa vedessä eikä missää kuralillussa vanhassa akva vedessä, eikä sitä paitsi suodatinta kannattaisi ainakaan pienemmissä akvaarioissa pestä saman aikaan veden vaihdon kanssa. "
Siis, jos suodattimessa ei elä bakuja, tai vain se max 10%, niin miksikäs sitä suodatinta ei saisi pestä vanhassa vedessä tai venenvaihdon yhteydessä?? Näetkös ristiriidan? Kärsiikö bakteerikanta?? Ja jos ne bakut ei elä suodattimessa, niin mitäs niillä suodattimilla tehdään? Kerätään roskat ja liikutettaan vettä?
Kerroitkin sen jo itse, "Kerätään roskat ja liikutellaan vettä"
Niimpäh, unohdin mainita tai siis piti kirjoittaa että nykypäivän ohjeissa kerrotaan ettei suodatinta kannattaisi pestä samaan aikaan kun vaihdetaan vettä akvaariosta.
On totta että haitallinen vaikutus on pienehkö mutta kannattaa silti olla varuillaan kuin tehdä kaikki toimenpiteet kerta heitolla.
Suodattimien tehtävä on juurikin pitää akvaarion vesi puhtaana ja kerätä sitä jätettä sinne massojen sekaan jossa sitten myös tapahtuu tuota bakteerikannan ja eliöstön toimintaa mutta ei siinä määrin mitä akvaarion pohjassa tapahtuu.
Mitään apua tässä ei tainnut mun jutussani olla tuolle jutun aloittaneelle mutta noin tuo homma vaan etenee.
Tosiaan, kun sen akvaarion on saanyt kypsytettyä ja vesi arvot pysyvät paikoillaan, nitraatti nousee tasaisesti veden vaihdon välillä, ei hiekkaan tarvitse sen jälkeen koskea. Kalat hoitavat sen homman tästä eteenpäin. Eivät nuo kierteisetkään mikään must homma ole. Nekin lisääntyvät harmiksi asti ellei asialle tee itse jotain.
Tuossa suodatin pointissa oon samaa mieltä kanssasi, paitsi mulla on itelläni kaksi biologista mutta pointtisi ymmärretty.
kyllä, suodatinta ei pestä mieluusti samaanaikaan kun vesi vaihdetaan.
miksi? siksi ettei akvaarion BAKTEERIKANTA pääse romahtamaan liiaksi.
usko jo hyvän sään aikaan että kyllä siellä suodattimessakin sitä bakukantaa esiintyy!
ja siksi suodattimen patruunan huuhtelu vedenvaihtovedessä, eikä puristella kuuman hanaveden alla.
En olekkaan väittänyt ettei esiintyisi OLLENKAAN.
Virtaus voimakkuudet ovat niin suuria suodattimen sisällä eetä siellä ei yksin kertaisisti bakteerit pysy tartuntapinnoilla niin suurissa määrin kuin mitä hiekassa ja lasi pinnoilla.
En olekkaan väittänyt että puristeltaisiin kuumassa veden alla vaan huuhdellaan puhtaaksi juoksevan raanaveden avulla.
Likaisessa veden vaihtovedessä huuhtelu, turhaa.
Tuhannet kokeneet akvaristit eivät voi olla väärässä.
Silti monet lutraavat taatusti tuossa veden vaihto vedessä suodattimiaan kun sen voisKi tehdä helpommin lavuaarissa hanan alla.
Kukin taaplaa tyylillään.
Jos vaikka käykin niin että olet juuri pessyt suodattimen massat ja alat sen jälkeen vaihtamaan akvan vettä, unohdatkin (näin on luettu käyneen monia kertoja) letkun valvomisen ja se saattaa olla valunut alemmaksi kuin on tarkoitus. Akvaario onkin yhtäkkiä tyhjä ja kalat ui kylkeä pohjahiekassa. Silloin on taatusti pienetkin asiat tärkeitä ja onkin hyvä saada kaikki baku kanta käyttöön kun lisätään uutta vettä liki täyden tilavuuden verran. Silloin saattaa tuosta suodattimenkin bakteeri kannasta olla hyötyä.
Aquahoidon sivuilta; rautalangalla
Sisäsuodatin;
Bakteerien toiminnan kannalta on valitettavaa että sisäsuodattimet ovat yleisesti ottaen aivan liian pieniä massaltaan. Niissä on bakteerien tehokkaan toiminnan kannalta aivan liian suuri virtausnopeus ja ne myös tukkeutuvat hyvin nopeasti. Myöskään kuormitukseen nähden riittävää aktiiviliete ja bakteerimäärää ei noihin pienikokoisiin sisäsuodattimiiin yksinkertaisesti mahdu!
Sisäsuodatin on yleisin pienen akvaarion ratkaisu. Isompiin altaisiin kannattaa harkita muita ratkaisuja pääasialliseksi suodattimeksi. Oikein akvaarioon mitoitetun sisäsuodattimen tulisi kierrättää koko akvaarion vesi lävitseen 5 kertaa tunnissa ja se tulisi puhdistaa 2-3 viikon välein. Tarve tiheämmälle puhdistusvälille kertoo suodatuksen alimitoituksesta. Mekaanisena suodatusjärjestelmänä sisäsuodattimen voi pestä niin usein kuin on tarvetta ja hanavedessä. Sisäsuodatin on syytä puhdistaa viimeistään siinä vaiheessa, kun sen aiheuttama virtaus on selkeästi heikentynyt. Sisäsuodattimissa käytetään suodatusmateriaalina useimmiten vaahtomuovista suodatinpatruunaa, jonka voi uusiokäyttää niin monta kertaa kuin se palautuu pesussa normaalin kimmoisaksi.
Ulkosuodatin;
Bakteerien toiminnan kannalta kuitenkin on tärkeintä että virtausnopeus suodattimen sisällä on niiden toiminnan kannalta optimaalinen. Jos virtaus on liian hidas, kuten tukkeutumassa olevassa suodattimessa on, tulee suodattimen bakteeristolle hapen puutetta ja ne pyrkivät irtautumaan suodattimessa ja poistumaan sieltä vesivirran mukana. Samoin, jos virtausnopeus on liian suuri, eivät bakteerit kiinnity suodatinmassan pinnalle. Eivätkä ne myöskään viihdy kovassa virtauksessa.
Ulkosuodatin sijaitsee nimensä mukaan akvaarion ulkopuolella. Kiinnitä letkut huolella asennusvaiheessa ja tarkista aika ajoin liitosten kestävyys. Oikein akvaarioon mitoitetun ulkosuodattimen tulisi kierrättää koko akvaarion vesi lävitseen 3-4 kertaa tunnissa ja se tulisi puhdistaa 3-4 kuukauden välein. Tarve tiheämmälle puhdistusvälille kertoo suodatuksen alimitoituksesta. Ulkosuodattimissa käytetään monenlaisia suodatusmateriaaleja esim. keraamisia putkia, sintrattua lasia, vaahtomuovia jne. Perusperiaate suodatinmateriaaleja valittaessa on, että alimmaksi laitetaan karkeaa suodatusmateriaalia ja suodatusmateriaalit hienontuvat ylöspäin mentäessä, jolloin suurimmat irtoroskat jäävät alas ja pienemmät hiukkaset yläosaan.
Toivottavasti tää saa skeptisemmätkin asiantuntijat vakuuttuneeksi...
..itteäs nuiden väittelyllä. Vähemmästäkin sekoaa.:P Sait vastaukset niihin asioihin joihin tarvitsit. Se mitä on tehty, on tehty. Uskon, että onnistut akvaariosi kanssa.
Onnea uudelle harrastukselle!
Nyt, kun sitten vaihdan akvaariooni vettä, niin pitääkö sitä jotenkin hapettaa tai pitääkö sen sekaan laittaa jotakin "aineita" vai suoraan hanasta vain akvaarioon?
Ja kuinka usein ja paljon sitä vettä kerralla vaihdan?
Ja kun kasvit irtoilevat pohjasta niin voiko altaaseen vain tunkea kätensä ja "istuttaa" ne uudestaan vai miten ne tulisi laittaa?
Ei tarvitse hapettaa, vaihda n. puolet akvaarion vedestä, hieman enemmänkin. Vanha pois ja uutta tilalle raanasta.
Sinne vaan möyhimään rohkeesti :)
Sormen päillä tiukasti juuren ympäriltä kiinni, kieputa juuret kasvin alarangan ympärille ja tunge voimakkaasti kasvi takaisin hiekkaan. Samaan paikkaan missä vieressä on ravinteetkin.
Tää on kiitollinen saamistaan vastauksista.
Osaisko joku sanoa vielä sen, että voinko hankkia akvaariooni sellaisia matokaloja? Ja jos voin niin kuinka monta?
Akvan koko ja vesi arvot lämpötiloineen...
Lukasin noita erellisiä juttujas ja en ollut tietoja näkevinäni???
Akvaarion koko on 120 litraa ja vedenlämpötila 24 - 26 astetta ja tällä hetkellä siellä siis uiskentelee 4 albiinopartamonnia, joihin joku kommentoi aikaisemmin, että niistä 2 on liikaa ja neljä neontetraa, joita voisi ilmeisesti olla enemmänkin.
Niin tää oli tää tappaus.
Joo tosiaan partiksia on monta mutta pitäisin niitä siellä siihen asti kunnes ne alkavat kutemaan ja saavat aikaan ensimmäiset jälkeläiset.
Sitten poistat varmasti oikeat ylimääräiset partikset vaikka jollekin kaverilles tms. Jos oot tampereelta voin ne sulta ostaakin...
Kun poikasia alkaa tulla niin AWlle ja tänne sekä akvaario liikkeisiin vaan kauppaamaan pikkuisia kun ne ovat pari senttisiä. Tässä vaiheessa kantsii hankkia joku 60-80 litranen poikas akvaario jossa pidät pentuja niiden luovutus ikään saakka. Albinoista on aina kysyntää!
Kalasto voisi olla seuraavanlainen;
Partis pariskunta
30-40 neontetraa; kuulostaa suurelta mutta odotas kun ne on akvassas! WOW!
6-8 piikkisilmää; jotka kantsii ostella eri liikkeistä, tarkoittaa sitä että saat mahdollisimman monia erilaisia värejä/sukukantoja/jopa lajeja!
Lämpötilaa voisit pitää tarkkana 25, asteenkin heilahtelut voivat olla herkälle kalalle kohtalokkaita!
Miten saan lämpötilan pysymään tietyn asteisena?
Voinko hankkia sekaan mustan kultakalan kanssa?
Ja, jos en hanki erikseen poikasakvaariota, niin tapahtuuko mitään, jos pidän niitä tuolla aikuisten kanssa samassa altaassa? Paljonko eläinkaupat tai muut maksavat poikasista?
Onhan sulla lämpömittari akvaariossas. Näin viileän aikaan on helpompaa säätää lämmittimen lämpötilaa sopivaksi kuin kuumalla kesällä.
Mittari vaan veteen ja lämmitintä säätämään. Odota neljä tuntia ja katso mittarin lukema (alkoholi mittari paras tähän, siis akva sauva mittari, maksaa euron kaupassa).
Ei kultakaloja noin pieneen akvaarioon taikka tuohon kalastoon. Lukase .. http://www.varusteleka.fi/laura/kalat.php?nayta=21
Jos et tuota poikas akvaa hanki ja partikset rupee kutemaan oot kuusessa. Vesi arvot nousee korkeaksi nopeammin ja joudut vaihtamaan vettä useammin kuin normaali kerran viikossa.
Kirppareita vaan kiertämään, et kadu kun se hetki tulee ja muistat mitä oon sulle kertonut!
Albinoista maksetaan eurosta kolmeen kappaleelta ja niitä tulee kerralla satakunta, theres nou bisnes laik sou bisnes, u nou!
Ja kannattaakin myydä niitä jokaiseen liikkeeseen vain kymmenen ryppäissä jos lupaavat sen euron kappaleelta, ne pyytää niistä kuitenin kuus egee kun myyvät niitä eteen päin.
Voinko hankkii tiikerinuoliaisen? Olin jostain lukevinani, että se söis monnien silmät, mutta onko näin?
Ja aikaisemmin joku tässä viestiketjussa sanoi, kun kerroin että vesi on normaalisti 24-26 asteista useimmiten, että ei tarvitse pitää lämmitintä päällä, kun vesi kerta on noin lämmintä.
Tuo rääkyn kalsto opas josta laitoin sulle linkinkin on varsin kattava kalastollisesti joten kantsii lueskella ja hakea sieltä kaikkee mitä mieleen juolahtaa samalla opit kalasta jotain ja haaveesi romuttuvat kivuttomammin kuin mitä täältä saat joskus lukea.
Tässä tulee...
Tiikerinuoliainen on varsin väärinpidetty kala. Sitä myydään usein aivan liian pieniin akvaarioihin altaan väriläisköiksi.
Tiikerinuoliaisesta kasvaa vähintään 20senttinen järkäle kunhan tilaa on tarpeeksi ja siksi onkin varsin helposti ymmärrettävissä että tämä kala ei todellakaan voi asua missään satalitraisessa jäämättä kitukasvuiseksi.
Tiikerinuoliaisen akvaarion ehdoton minimikoko on 400 litraa, mikä sekin on hintsusti jos halutaan ottaa huomioon myös luontainen liikkumisen ilo, mitä näiltä kaloilta löytyy.
Ehdoton asia josta tiikerinuoliaisen omistaja ei saa tinkiä on parvi. Tikru on parvikala. Yksin tai kaksin pidettynä se vetäytyy syrjään ja pahimmillaan kuolee. Joten litroja saisi olla jopa 600.
Hyvä esimerkki tiikerinuoliaisen parvisidonnaisuudesta on piirre, että tikrut heittäytyvät "hampurilaiseksi" uiskennellessaan ryhmässä.
Onkin varsin huvittava näky kun kolme erikokoista tikrua on päällekkäin jossakin reunassa, niin että pienin on alla. Tämä on kuitenkin tikrulle ihan normaalia- kyseessä ei ole minkäänlainen pahoinpitely-yritys.
Varoitus: Tiikerinuoliaisia ei kannata pitää monnisten kanssa, sillä monnisten on raportoitu menettelevän silmiä tiikereiden seurassa - tämä varoitus on tiikerinuoliaisten kohdalla erityisesti otettava huomioon.
Monilla monniset on tosin saaneet pitää silmänsä, mutta tällaisessa tapauksessa olisi kuitenkin hyvä edes katsoa mieluummin kuin katua.
Kasvillisuudesta tiikerinuoliainen pitää monessakin suhteessa: piiloina ja jotkut tiikerinuoliaisyksilöt saattavat tykästyä hyvinkin paljon erilaisiin miekkakasveihin. Ruokavaliossa ei siis sovi unohtaa kasvisruoan tarjoamista tuoreruoan ja viherruoan muodossa.
Pieni tikru on vielä notkea mutta suuri tiikerinuoliainen alkaa todella vastaamaan ulkonäköään- se ei taivu, mutta silti yrittää pysyä nuorempiensa seurassa. Tällaisen kalan myllätessä saattaa lähteä kasvit pohjasta. Jo aikuiset tikrut ovat monesti kannattavampi ostos, sillä ne tuntuvat kotiutuvan ja kestävän shokkeja paremmin kuin pienet. Suuret kyllä maksavat enemmän ja ovat haaleampia.
Tiikerinuoliaisen omistajan on turha vihata itseään ja väristä alemmuuskompleksien vallassa siksi ettei saa yksilöitä kutemaan, sillä tiikerinuoliainen ei kude akvaariossa, vaan kaupassa olevat yksilötkin ovat kaikki luonnosta pyydettyjä. Poikkeuksiakin on, GRÖHÖM.
Missä asteessa vesi on silloin kun akvassa ei ole lämppäri päällä?
Siis, kun vesi on tuon lämpöistä juurikin ilman lämmitintä.
Hankin kohta sähköankeriaan tonne altaaseen, kun tuntuu ettei mitkään kalat käy. Tosin olen jo vähän rakastunut mun monneihin, kun niillä on niin vittumainen luonne.
No no! Keksisin vaikka kuinka monta erilaista kalastoo tuohon purkkiin. Ikävä tosiasia on se, että se ei kauhean iso ole, joten sinne ei kauhean isoja kaloja saa. Kultakala ja tiikerinuoliainen 30cm kasvavina ei sinne oikeen mahdu, vai kuinka?
Päivänä eräänä, kun kauppiaani kanssa juttelin, ostaessani nuolimonnisia, sanoi hän:
"Useimmat ihmiset ostavat aluksi pienen akvaarion (40-120L), johon tahtovat muutaman isomman kalan, kuten kultakaloja, tiikerinuoliaisia, lehtikaloja, sinirihmakaloja. Kun sitten selviää, ettei niitä voi ottaa, ihmiset haluavat värikkäitä kaloja, jolloin ostetaan millikisä, platyjä, molleja sekä miekkapyrstöjä. Puolen vuoden päästä he ovat kyllästyneet kalojen sairasteluun ja lisääntymiseen ja tahtovatkin jotain pientä, nättiä, mielenkiintoista ja helppoa. Sitten löytyvät monniset, tetrat ja barbit. Näillä pelitetään useampi vuosi ja sitten tahdotaankin jotain erikoisempaa, isomapaa, pienempää jne." Näin se harrastus ja mieltymykset muuttuvat :)
Eli suosittelisin pitäytymään tetroissa, monnisissa, perus barbeissa ja rasboroissa. Erityisesti nättejä ja helppoja peruskaloja (mun mielestä) ovat: neontetra, mustaneontetra, mustatetra, punatetra, kerritetra, sitruunatetra, kuparitetra, pikkutetra, timanttitetra, korutetra, kirsikkatetra, kiilakyki, kirsikkabarbi, seeprakala, kuparimonninen, täplämonninen, sysievämonninen, korumonninen, helmimonninen, piikkisilmät.
Etsis googlella tietoja noista, kaikkien pitäisi sopia altaaseesi kokonsa ja lämpötilan suhteen. Voisit ottaa altaaseesi 1-2 parvea tetroja/barbeja/rasboroita lajista riippuen 6-20 kpl, monnisia/piikkisilmiä 6 kpl. Katsele itseäsi miellyttäviä, niin katotaan sitten tarkemmat määrät.