Miten usein teillä oli ns. "oikeita" flunssia kurkkukipuineen sun muineen hometalossa?
Minulla on yleensä aina n. 1 kk tervettä aikaa, kunnes seuraava tauti puhkeaa, vieden kuukauden ajan
parantuakseen...
Olisi kiva kuulla sairastelukierrekokemuksia.
Minulla on yleensä aina n. 1 kk tervettä aikaa, kunnes seuraava tauti puhkeaa, vieden kuukauden ajan
parantuakseen...
Olisi kiva kuulla sairastelukierrekokemuksia.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vaihdapa joutuin asuntoa.
paranevat hitaasti ja ovat yleensä vakavampia hometalossa asuessa. Minulla oli alkuun tuota 1/kk tahtia, mutta viimeinen vuosi meni 1/vko tai koko ajan kipeänä. Lopussa oli mahdoton tietää, mikä oli flunssa ja mikä ei, kun yskä, nuha ja kuume eivät enää koskaan loppuneet. Olin tyypillisesti viikon töissä, viikon kipeänä ja söin antibiootteja ja kortisonia. Töissäoloviikoillakin olin siis kipeä, yritin vain käydä töissä viimeisillä voimillani.
Varo! Oireet saattavat pahentua nopeasti sietämättömiksi ja tulla pysyviä sairauksia noiden infektioiden lisäksi.
Luulin neljä vuotta olevani jatkuvassa flunssassa - siis jok´ikisenä päivänä oli lämpöä, rauhaskipua kaulalla, limakalvokipua, jättiväsymystä, särkyä ja niin edelleen - ja sitten vasta selvisi, että kyse olikin homeen aiheuttamista oireista.
Aika vaikea olisi ollut erottaa, milloin oli oikea flunssa, ja milloin flunssankaltainen olotila. Kun eihän flunssakaan aina iske ihan kybällä.
Miten kauan asuitte hometalossa ja miten nopeasti tilanne muuttui vakavammaksi?
Tuntuu kauhealta ajatus (pienituloisena), että
joutuisimme ostamaan uudet huonekalut sun muuta..
Ensimmäisen puolen vuoden ajan kärsin vain päivittäisestä lämmöstä/kuumeilusta. Sitten oireet alkoivat pahentua. On melkoisen yksilöllistä, miten nopeasti se tapahtuu, ja miten pitkälle kulkee.
En tiedä, kauanko asunnossa oli hometta ollut. Ehkä aina. Olimme asuneet siinä kuusi vuotta siinä vaiheessa, kun sairasteluni alkoi. Neljä vuotta sitten sairastelin siellä.
Lähes joka viikko "flunssa". Aina kun meni maanantaisin töihin, se alkoi..Eli töissä sairastui joka kerta!
Pomo haukkui, kun olin usein sairaslomilla. Kyseli, onko jotain "henkilökohtaisia ongelmia" ?? viitaten OMAAN aiheutukseen. Kyllä oli ilkeä ja ivaili. Epäili myös laiskuuttani. Piti jopa "puhutteluja" että miksi olen koko ajan kipeä???
Sit aloin olla töissä koko ajan sairaana, EN hakenut enää sairaslomaa, kestin vaan, ja lisäsin allergialääkkeitä, silmätippoja ym. Tärisin ja tutisin.
Kunnes viimein sit pääsin oikeisiin tutkimuksiin YKSITYISEN työterveydenhuollon erikoislääkärin kautta!!
Ja todettiin, että kyllä kunnon orgaaninen pölypöllytys siinä tekee kipeeksi, ei siinä omat haluamiset / laiskuudet / pomon syytökset vaikuta pätkääkään.
Nyt sit vakava sairaus, ei naurata. Jos oisin tän tiennyt silloin, oisin lähteny käveleen heti kun sairaus ilmeni.
Kyllä rakenteis näkyi hometta yms, KOKO ajan, MUT ne ei MUKA OO TERVEYDELLE VAARALLISIA!!
Uskoin vakuuttelut! PYH, tyhmä olin.
(Oli meillä muitakin flunssaisia, KAIKKI OLTIIN HÄNEN MIELESTÄÄN VAAN LAISKOJA JA TURHAAN POISSA,, MUKA SAIRAANA)!
:(
Näin jälkikäteen ihmettelen, miten itsekin jaksoin käydä töissä nuo vuodet. Olin kaikki viikonloput pedissä lepäämässä, sillä olin niin tolkuttoman väsynyt. Maanantai-aamuisin tunsin aina suurta pettymystä siitä, etten ollut tehnyt mitään kivaa, vaan nukkunut. Ja sitten taas piti lähteä sairaana töihin.
Minäkään en pahemmin sairauslomaa saanut pitää. Minua pidettiin masentuneena ja piti vain mennä psykiatrin konsultaatioon. Kävinkin, mutta kun ei se vika ollut päässä. Usein olin useita kuukausia ilman lääkärissä käyntejä, ja sitten välillä kävin otattamassa verikokeita, että onko jokin tulehdus.
Minulla home oli kotona.
Minulle hometyöpaikkani aiheutti homeflunssan joka toinen kuukausi kymmenen vuoden ajan.
Homeflussaa ei esiintynyt sinä aikana kun ikkunat olivat auki, eli toukokuusta elokuuhun.
Ja ihme oli jos se ensimmäinen flunssa ei iskenyt syyskuussa, kun piti kylmyyden takia ikkunat pistää kiinni.
No tosin meille työnantajan taholta sanottiin, että kun on ilmastointi ikkunoita ei saa aukoa.
Olimme tosiviisaita kun pidimme hometyöpaikan ikkunoita auki.
Tosin työnantajan mielestä työpaikkakaan ei ollut homeessa, vaikka kantelimme pesuvateja syksyisin ja keväisin kattovuotojen takia.
Hometta oli kuulemma korviemme välissä.
Kyllähän lääketieteellä on mittatikkuja käytössään, jolla erottaa onko kysymyksessä home-vai virusflunssa, eli poissulkemalla se virus. Tutkimusten kalleuden vuoksi niitä ei vain käytetä.
Neuvoisin sinua ottamaan pesäeron homealtistuksesta. Siinä saattaa käydä niin, että jossain vaiheessa sen homeflunssan aiheuttajaksi ei tarvita enää homerakennusta vaan sen saa aikaiseksi jo luonto.
Kuivan kesän ansiosta totuin viilettämään ulkona ilman hengityssuojaimia päivittäin yhteensä tunnin puolitoista.
Nyt sateiden tultua viilettelin eilenkin ulkona yhteensä tunnin verran ja homeflunssa oli tänä aamuna päällä kurkkukipuinointineen, nuhineen ja paineen tunteella kaularauhasissa ja korvakäytävissä.
Pitää vain lyhentää ilman hengityssuojaimia olevaa altistusaikaa puoleen tuntiin ja pitää huolta, että sisäilmakosteus ei nouse yli 60 prossaan.
Työpaikallani oli iso vesivahinko (10 cm vettä osastolla)keväällä 1988.
Heinäkuussa 1988 alkoi (aamuisin n klo 4) yskiminen ja yökkäily.
Kävin työkaverini (korvalääkäri) yksityisvastaanotolla heinäkuussa 1988.
Hän tutki minua ja passitti keuhkolääkärille.
Keuhkolääkäri diagnosoi lievän astman (marraskuussa 1988), johon sain lääkkeet (tabletti kortisonikuuri) ja paranin oireettomaksi. Sain kuitenkin varalle Ventolinen.
Helmikuussa 1989 menin ystävän luo Rovaniemelle. En tiennyt allergisoituneeni myös kissalle - AINAKIN SAIN OIREITA - VAIKKA EI KISSA-ALLERGIAA.
Sain päivystyksestä Ventolinea, kun se ei ollut mukana. Oulussa kävin keuhkolääkärillä ja sain jälleen tabletti kortisonikuurin. Aloitin jatkuvan Ventoline ja Cortivent (kortisonisuihke) lääkityksen.
Lievän astman kanssa meni hyvin noin 11 vuotta, enkä tarvinnut tabletti kortisonikuureja.
Kesällä 1999 työpaikalla alkoi haista homeelle ja "vanhalle kellarille". Hävitimme kukkia ja kaikki Limoviikunat määrättiin hävitettäväksi Oulun Yliopistollisesta sairaalasta (joka oli työpaikkani). Valitin homeen hajusta ja sain vastauksen "ei meillä kukaan muu oireile" (oireilihan siellä).
Kokeilin koko kesän erimerkkisiä antihistamiineja ja nenäsuihkeita, kun nenä oli koko ajan muurautunut ihan tukkoon.
Syyskuun lopulla (1999) meni ääni, yskitti, nousi lievä kuume ja työkaveri (korvalääkäri) antoi antibioottikuurin ja yhden päivän sairauslomaa. Parin viikon kuluttua soitin keuhkolääkärilleni, kun vastaanotolle ei ollut vapaita aikoja. Sain puhelinmääräyksenä tabletti kortisonikuurin.
Ei auttanut antibiootit eikä kortisonit ja yskin taukoamatta ihan koko ajan ja ysköksenä tuli valkoisia "möykkyjä" - ihan kuin purukumeja.
Tilasin ajan työterveyslääkärille, kun tuntui että tukehdun ja yskin taukoamatta koko ajan. Tilanne olikin erittäin vakava ja hän passitti minut heti päivystyspoliklinikalle, josta minut laitettiin ensiavun jälkeen osastohoitoon. Söin noin neljä kuukautta kortisonia ja olin noin kolme kuukautta sairauslomalla.
Sairastuin aina uudelleen, kun palasin takaisin työpaikalleni. Kesällä 2000, heinäkuussa, kuukauden sairausloman ja viiden viikon kesäloman jälkeen, keuhkolääkärini teki radikaalin ratkaisun ja kirjoitti minulle loppuvuoden sairauslomaa ja teki B-lausunnon. En kestänyt enää yhtään - en millään lääkityksillä - homeista työpaikkaani.
Syksyllä 2001 keuhkolääkärini teki E-lausunnon epäilynä työperäisestä sairaudesta.
Keväällä 2002 työterveyslääkäri suostui lähettämään minut ammattitautitutkimuksiin.Olin "vaikea tapaus" ja minua ei voitu tutkia Oulun aluetyöterveyslaitoksella.
Tammikuussa 2003 pääsin TTL:lle. Minulle tehtiin HRCT, keuhkotähystys, allergiatestejä, verikokeita yms. Minut pantiin sairauslomalle noin kolmeksi kuukaudeksi, koska olin erittäin huonossa kunnossa. Alveoliittia ei löytynyt, vaikka sitä epäiltiin.
Huhtikuussa 2003 pääsin altistuksiin. Sain ammattitautidiagnoosin ja tulin sairaaksi homealtistuksista.
Vieläkin odottelen vakuutusyhtiön päätöstä ja asiaani käsitellään Vakuutusoikeudessa.
Viimeisin tablettikortionikuuri on ollut marraskuussa 2004. Yhtään flunssaa minulla ei ole ollut sen jälkeen eikä keuhkotulehduksia.
En kestä yhtään hometaloja ja saan rajun ASTMAKOHTAUKSEN hometaloissa, hometalon hajuisista ihmisistä, eläimiä omistavien ihmisten vieressä (vaikka ei eläinallergiaa), tupakansavusta ja joistakin hajuvesistä ja hajusteista.
Minulla on neljää erilaista astma"piippua", nenäsumutteita, silmätippoja, särkylääkkeitä, antihistamiineja - koko ajan käytössä. Silti reagoin AINA hometaloissa ja minun on yritettävä välttää hometaloja koko loppuelämäni.
Astmalääkkeillä kestin hometalossa noin 11 vuotta. Sitten en kestänyt enää lainkaan ja pienet keuhkorakkulat, alveolit tulehtuivat, kun palasin hometaloon. Hometaloja ON PAKKO VÄLTTÄÄ koko loppuelämäni.
Älä ole homeisissa tiloissa astmalääkkeidenkään turvin !
Olisipa joku varoittanut minuakin !
Mulla oli koko viime talvi jatkuvaa sairastamista. Ja home on töissä, ei kotona. Muistan tuuletelleeni, kun olin ollut kaksi viikkoa terve. Ja seuraavalla viikolla olinkin jo sitten taas flunssassa. Eli flunssia oli ihan toistuvasti, ja taudit kesti viikkoja. Pisin flunssa kesti 5 vkoa.