Minun tulisi kirjoittaa essee pelon fysiologiasta, mutta en ymmärrä mitä minun tulee kirjoittaa. Sen verran olen saanut seliville, että pelkoa esiintyy monilla eläinlajeilla, myös ihmisillä, ja pelkoreaktiot ovat samantyyppisiä, kuten jähmettyminen liikkumattomaksi tai pakeneminen. Osa peloista opitaan tarkkailemalla muita, erityisesti vanhempia. Fysiologiasta olen saanut selville vain se, että fysiologia on elontoimintoja tutkiva oppi. Enemmän sananselitystä fysiologiaan pitäisi saada ja sitten vielä mitä se pelon fysiologia tarkalleen sitten on?
Nyt kaikki psykologiaa vähänkin ymmärtävät
Auttakaa minua
7556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
niin en sit tiiä yhtää liittyykö tällanen juttu yhtää tuohon! mut meil psykas puhuttii joskus jotai siit ett ihminen pelkää kaikis eniten ku se ei nää jotai, nii aivot tuottaa jotai kuvia, joita ei oikeesti oo ja niitä pelätää... jotai tuollasta, en kyl muista oikee, ku on jo aikaa siit ku me puhuttii tuost
Tarkastele vaikka säihkähtämistä PÖÖ!
Pelolla on geneettinen pohja. Sitä säätelevät pääasiassa mantelitumake eli amygdala sekä talamus. Mantelitumakkeen pelkoreaktioita taas "jarruttavat" aivokuori ja erityisesti hippokampus. Evoluution tuloksena meillä on sekä tietoisia että tiedostamattomia pelkoja. Juuri näiden tiedostamattomien pelkoreaktioiden keskus onkin amygdala ( jota hippokampus siis säätelee ). Pitkäaikainen stressi tai järkyttävät tapahtumat voivat kuitenkin vaikuttaa hippokampukseen heikentävästi, jolloin tiedostamattomat pelkoreaktiot pääsevätkin yllättäen aktivoitumaan.
...biotieteiden ja lääketieteen osa-alue, joka tutkii elävien organismien toimintaa ja toimintamekanismeja. Pelon fysiologian voisi siis ymmärtää niin, että se määrittelee miten pelko ja sen aiheuttavat ärsykkeet toimivat. Mitä pelko on, mikä on pelkoreaktion tarkoitus, miten pelkoreaktion alainen eläin/ihminen toimii, mikä laukaisee pelkoreaktion?
Pelkohan on käyttäytymistämme ohjaava tunnetila jota voidaan pitää osana ihmisten ja eläinten itsesuojelumekanismia. Kun opit pelkäämään jotain vaarallista asiaa ja väistämään sitä, on epätodennäköisempää että pelkosi kohteena oleva asia pääsisi vahingoittamaan sinua. Näin selviydyt elossa ja terveenä pidempään, mikä on edukasta, sillä tämmöinen elämähän on huomattavasti miellyttävämpää.
Pelkoreaktion laukaisee jonkin traumatisoivan asian kokeminen, tai osa peloista on todistettavasti sisäsyntyisiä. Esim. apinoiden parissa on todistettu esiintyvän vaistomaista pelkoa käärmeitä tai niitä muistuttavia kohteita kohtaan. Kaikki eläimet ja aluksi myös ihmiset pelkäävät tulta ilman, että tulenpelkoa olisi tarvinnut erikseen opettaa. Traumaattiset kokemukset johtavat pelkoreaktion syntyyn trauman aiheuttajaa kohtaan, kun jokin traumatisoiva asia aiheuttaa esim. fyysistä vahinkoa jolloin itsesuojeluvaisto ohjaa välttämään kyseisen vahingon aiheuttajaa tulevaisuudessa, tällöin syntyy ainakin tietyn asteinen pelkoreaktio kyseistä asiaa kohtaan.
Pelokas ihminen tai eläin ilmentää pelkotilansa, sen voimakkuudesta riippuen, joko lievänä hermostuneisuutena, mikä ilmenee esim. levottomana käyttäytymisenä, tai ääripäässä täytenä paniikkina, jolloin voi myös esiintyä väkivaltaista käyttäytymistä jos esimerkiksi pelon valtaamaa ihmistä ei päästetä lähtemään pois pelkoa aiheuttavan asian luota.
Kyllähän tästä juttua saisi, mutta en nyt kuitenkaan kirjoita sitä esseetä puolestasi. Tässä kuitenkin joitain omia käsityksiäni pelosta, jos kelpaa.
Kannattaa puhua James-Langen tunneteoriasta tuossa tilanteessa!
hyviä vinkkejä olet paljon saanut, mutta älä unohda hermoston toimintaa ja sen vaikutusta pelkoreaktioon. Ja taustalla on nimenomaan ihmisen KOKEMUS omista fysiologisista reaktioistaa, joita autonominen hermosto aiheuttaa...
Eli kuten James-Langen teoria olettaa: Ihminen tulkitsee autonomisen hermoston sympaattisten hermojärjestelmien kiihdyttämät fysiologiset reaktiot peloksi. Ehkäpä tuo kokemistapa on opittu skemaattis-emotionaaliseen tunteiden kerrokseen(Leventhalin tunteiden talo), samastumisen kautta. James-Langen teoriaahan havainnoillistaa koe, jossa koehenkilöille(miehille) näytettiin naisalastonmallien kuvia, ja samalla korvakuulokkeista tuli sydämen sykettä(ei heidän omaansa), jonka tiheyttä lisättiin joidenkin kuvien kohdalla. Nämä kuvat koehenkilöt tulkitsivat viehättävemmiksi fysiologisten reaktioiden(siis valesydänäänen) perusteella. Tokihan tässä voisi vielä referoida Schachterin & Singerin adrenaliinikoetta tai Lazaruksen tunneteoriaa, mutta saat etsiä ne itse, jos tarvit.
Aah.. Sai vähän purettua tietoa, jota on kerääntynyt nyt, kun on lukenut sairaasti psykologiaa :) 20.9. on sitten todellinen koitos...