Ay-liikkeen valta on epädemokraattista
Työmarkkinajärjestöt haluavat mieluusti päättää koko maan yleispolitiikasta ja puolustavat omaa oikeuttaan siihen. Niiden vallankäyttö ei ole demokraattista.
Ay-järjestöjen päättävät henkilöt valitaan vaaleilla joissa äänestäjinä ovat työssä olevat ihmiset. Äänestyspäätöksiä punnitessaan nämä arvioivat kuinka ansiokkaasti ja ärhäkkäästi valittavat ay-johtajat ajavat työpaikan jo omistavien henkilöiden etuja.
Tultuaan valituksi ay-johto haluaisi päättää kaikkien muidenkin asioista. Työssä olevien ja työttömien edut eivät välttämättä ole ollenkaan samanlaisia. Työttömän etu olisi saada työpaikka. Työllisen saada lisää palkkaa. Saadakseen uusittua omat paikkansa, johtajat ponnistelevat vain heitä äänestävien ihmisten etujen kasvattamiseksi ja säilyttämiseksi. Muiden asia polkeutuu aina vähämerkityksellisenä jalkoihin. Tämän hiljaiset työttömät ovat saaneet karvaasti tuntea vuodesta toiseen.
Työmarkkinajärjestöt haluavat mieluusti päättää koko maan yleispolitiikasta ja puolustavat omaa oikeuttaan siihen. Niiden vallankäyttö ei ole demokraattista.
Ay-järjestöjen päättävät henkilöt valitaan vaaleilla joissa äänestäjinä ovat työssä olevat ihmiset. Äänestyspäätöksiä punnitessaan nämä arvioivat kuinka ansiokkaasti ja ärhäkkäästi valittavat ay-johtajat ajavat työpaikan jo omistavien henkilöiden etuja.
Tultuaan valituksi ay-johto haluaisi päättää kaikkien muidenkin asioista. Työssä olevien ja työttömien edut eivät välttämättä ole ollenkaan samanlaisia. Työttömän etu olisi saada työpaikka. Työllisen saada lisää palkkaa. Saadakseen uusittua omat paikkansa, johtajat ponnistelevat vain heitä äänestävien ihmisten etujen kasvattamiseksi ja säilyttämiseksi. Muiden asia polkeutuu aina vähämerkityksellisenä jalkoihin. Tämän hiljaiset työttömät ovat saaneet karvaasti tuntea vuodesta toiseen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kaikkien valta on polkeutnutta jossain määrin.
demokratiassa on enemmistövaltaa ja vähemmistövaltaa.
vallanhajauttaminen ei ole se keino jossa valtaa saisi lisää tai se poistuisi kokonaan.
hajauttamisessa on kysymys vallananastamisesta.
valta on olemassa muista syistä kuin siitä että on tarpeita joillakin.
valta on suunnitelma.
valta on siis suuri määrä ihmisiä jotka ajattelevat samoin.
mutta nykyään on myös niin että valta on eturyhmä valtaa kulisseissa.
valta aina annetaan jollekkin tai anastetaan.
antamalla vallan pois menettää sen.
samalla tavoin kuin äänestettäessä menettää oman valtansa ja valtuuttaa jonkin käyttämään valtaa.
valta menee kauas matkalla se sekoittuu muihin ja muuntuu
sinun ja minun valta on muuntunut muuksi johon me sen annoimme.
joten työntekijöiden palkka toivomuksien valta häviää tasa-arvo demokratian toiveeseen.
eli yksiryhmä oli se sitten kuinka uuras tahansa ei voi saada paljon enemmän palkka kuin toinen.
jos näin ei tapahdu. sanon: äänestän ja äänestät toisin.
työnantaja ajattelee demokratiasta siten että työn tuottavuuden hedelmät ja työ kuuluvat ennen muita työntuottajalle ja näin ollen sille joka antaa työtä, toiseksi sille joka auttaa häntä vaurastumaan ja on uuttera.
tämäkin johtaa siihen että ne jotka eivät ole olleet uutteria pettyvät valtaan jonka antoivat pois.
ja voihan käydä niinkin että vaikka olsi uuttera tuotannolliset seikat pakoittavat uutteran ja hyödyllisen ihmisen tyytymään ns. pieneen palkkaan tai työttömyyteen.
työ ja työttömyys ovat siksi veljeksiä.
ei ole helppo siis olla valtaa hamuava työntekijä puoleen jos toiseenkin.
työttömillä on tilanteena saada työtä.
valtaa hamuava työtön toivoo saavansa liitoltaan ja sen politiikkaa tukevalta puolueelta valtaan johtavan valtakirjan jossa taataan työtä
tai ainakin jotakin tukea jos ei ole työtä.
verkko niille jotka joutuvat tuuleen ja tuiskuun.
solidarisuutta niiltä joilta voidaan ottaa.
mihin hävisivät pyynnöt kun antoi vallan pois työtön.
lupaukset menivät liian kauaksi ja demokraattisuus muttui vain järjestöksi.
työtä ei tullut ja tukiakin vain vähän aikaa.
toisaalla annan ääneni ja sinäkin työttömänä työnantajalle. miten käy.
hän ajattelee vallasta ja työttömästä potentiaalina, missä on ne työpaikat.
osa-aikaisuutta, väliaikaisuutta, pienipalkkaisuutta, provisiopalkkaisuutta, yrittäjyyttä omin voimin,työttömyyttä, epävarmuutta,erillaisuutta, muutosta,muutosta ja vihdoin siirtymistä paikasta toiseen, epätyypillisiätöitä jne kekseliäisyydellä ja vapaudella ei tarkoiteta yrityselämässä sunnitelmallisuutta ja joustavuutta.
lähtökohdat ovat aina yrityselämän vallassa ja tuottavuudessa.
työtön kustantaa itsensä on periaate tai sitten vaaditaan täydellistä valtion tukea maksaa yritykselle ihmisestä rahaa.
lopulta ihminen saa sijansa työtönkin ns. pakkotyöllistettynä työllisyyslaitoksissa jossa hän puurtaa ns. minimipalkalla joka määrätyy minimi kertoimen mukaan minimi toimeentulosta minimi tuotteilla minimi tuottavuudessa minimissä kulutuksessa minimi eduin minimi vapauksin ja minimi tulevaisuutena.