Kysytään nyt täälläkin, kun en saanut toisella palstalla vastauksia:)Eli:
Kertokaapa mitä pitäisi opiskella, kun haaveenani on ammatti, jossa tehdään silloin tällöin työmatkoja ulkomaille ja ylipäänsä saa käyttää kielitaitoaan? Yhteiskunnalliset aineet ja kielet ovat ehkä eniten kiinnostuksen kohteitani, kauppatieteet sen sijaan eivät juuri kiinnosta. Mites esim. viestinnän opiskelu, onko hyötyä?
Toisekseen, olen ajatellut kääntäjän ammattia. Kääntäjät vaan tuskin tekevät työmatkoja ulkomaille?
Kertokaapa mitä pitäisi opiskella, kun haaveenani on ammatti, jossa tehdään silloin tällöin työmatkoja ulkomaille ja ylipäänsä saa käyttää kielitaitoaan? Yhteiskunnalliset aineet ja kielet ovat ehkä eniten kiinnostuksen kohteitani, kauppatieteet sen sijaan eivät juuri kiinnosta. Mites esim. viestinnän opiskelu, onko hyötyä?
Toisekseen, olen ajatellut kääntäjän ammattia. Kääntäjät vaan tuskin tekevät työmatkoja ulkomaille?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ulkomaantoimittajaksi?
On kyllä todella omituinen lähtökohta valita opiskeltavaa alaa sillä perusteella, että pääsisi mahdollisesti hommiin, joissa tehdään paljon työmatkoja... Ehkäpä kannattaisi ensin miettiä, mitkä itse opiskeltavista aloista kiinnostavat ja sitä työn hakemista vasta sen jälkeen. Yliopistomaailma on aika kansainvälistä, ja ainahan on mahdollisuus opiskella ja työskennellä ulkomailla, jos matkailu kiinnostaa.
Jos kääntäjän hommat kiinnostavat, niin silloin se on sinulle oikea ala. Ulkomailla voit käydä lomillasi, ja - tuntematta yhtään kääntäjien alaa - voisi kuvitella, että kääntäjät voivat tehdä etätyötä vaikkapa ihan ulkomailta käsin. Itse en vähääkään miettinyt tulevien töiden ominaisuuksia, kun valitsin alaani. Opiskelen itse alan kiinnostuksen vuoksi. En kyllä ymmärrä kaltaisiasi ihmisiä.
Olen minäkin valinnut alani sillä perusteella, että tahdoin opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta. Tottakai olen kiinnostunutkin opiskeltavista aineista, mutta pääasiassa minua ajaa uratavoite läpi hurjien kirjapakettien ja fonetiikan kurssien.
Yliopistossakin on paljon ihmisiä, jotka opiskelevat tietämättä tulevaa ammattiaan - tai ilman, että tulevaisuuden suunnitelmista on haisuakaan. En tiedä, onko sekään sitten hyvä lähtökohta. Nähdäkseni on parempi, että hakee sellaiseen koulutusohjelmaan, joka valmistaa sellaiseen ammattiin, jossa saattaisi viihtyäkin. Oli se sitten vaikka ulkomailla.
Yliopistojen perimmäinen tehtävä on valmistaa tutkijoita - siis eri alojen asiantuntijoita, jotka ovat erityisen kiinnostuneita erityisaloistaan. Yliopisto antaa tutkijakoulutusta eikä ammatillista koulutusta. Tällä perusteella kummastelen "kaltaisiasi ihmisiä".
Toki joukossa on myös aloja, jotka selkeästi kouluttavat ammattiin (kuten yhteiskuntatieteissä sosiaalityö), mutta niissäkin perustana on tutkimus. Tutkimus on kaiken ydin.
Siinä ei ole mitään vikaa, että miettii muitakin urapolkuja kuin tutkijan ammattia, mutta jos tutkimus on vain pakkopullaa tulevaisuuden työn puolesta, niin sopii miettiä, onko yliopisto oikea paikka. Enkä tarkoita nyt sinua "Kaltainen ihminen", vaan yleisesti.
Ei se työmatkailu niin hääviä ole, seurasin sitä sivusta kotona 20 vuotta :)Ei se kiireinen aikataulu sekä jetlagin väsymyksen ja unettomuuden kanssa kiroilu kovin hohdokasta ole.
Tässäpä sulle ammatti, jossa pääset matkustamaan, puhumaan vieraita kieliä ja vieläpä tutustumaan eri yhteiskuntien ongelmiin:
Merikapteeni. Siinä saat matkustaa koko elämäsi, tulkita radiotaajuksilta puskevaa mitä kummallisinta englannin/espanjan/portugalin aksenttia ja tutustua enemmän tai vähemmän korruptoituneisiin yhteiskuntiin sekä lahjoa niiden viranomaisia.