Kertokaahan fiksummat, miten paljon ekologiapuolella joutuu tekemisiin solutason biologian tai esim. genetiikan kanssa? Työelämässä siis, opiskellessa toki on se tietty määrä pakollisia perusopintoja.
Eläinekologiaan olisi tarkoitus suuntautua, haluaisin tulevaisuudessa esimerkiksi tutkia eläinten käyttäytymistä tai jotain vastaavaa. Sen sijaan solut ja geenit tai labratyöt eivät voisi vähempää kiinnostaa. Opinto-opasta selaillessa kävi ilmi, että näitä kursseja pakollisiin opintoihin kuuluu melkoisen paljon, mikä ei tietenkään tullut yllätyksenä.
Opiskeluvaiheessa joutuu siis näitäkin lukemaan, mutta entäs työelämässä? Riippuu tietysti työtehtävästä ja jonkin verran varmasti paikassa kuin paikassa näitäkin tarvitaan, mutta jotain suuntaa-antavaa tietoa olisi kiva saada. Eläimet ja ympäristö siis kiinnostavat, mutta kaikki mitä ei voi paljaalla silmällä nähdä saisi minun puolestani jäädä jonkun muun huoleksi. Olenko nyt aivan väärällä alalla?
Eläinekologiaan olisi tarkoitus suuntautua, haluaisin tulevaisuudessa esimerkiksi tutkia eläinten käyttäytymistä tai jotain vastaavaa. Sen sijaan solut ja geenit tai labratyöt eivät voisi vähempää kiinnostaa. Opinto-opasta selaillessa kävi ilmi, että näitä kursseja pakollisiin opintoihin kuuluu melkoisen paljon, mikä ei tietenkään tullut yllätyksenä.
Opiskeluvaiheessa joutuu siis näitäkin lukemaan, mutta entäs työelämässä? Riippuu tietysti työtehtävästä ja jonkin verran varmasti paikassa kuin paikassa näitäkin tarvitaan, mutta jotain suuntaa-antavaa tietoa olisi kiva saada. Eläimet ja ympäristö siis kiinnostavat, mutta kaikki mitä ei voi paljaalla silmällä nähdä saisi minun puolestani jäädä jonkun muun huoleksi. Olenko nyt aivan väärällä alalla?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moi,
en nyt kaikista työpaikoista osaa sanoa, mutta trendinä tuntuu olevan ekologiankin puolella, että tutkimukseen tulee yhä enemmän mukaan solubiologiaa, biokemiaa ja labrahommia. Eli evoluutiota tutkitaan mikrosateliitteja tms. analysoimalla, Itämeren tilaa katsotaan erilaisilla biomarkkereilla... Kaikessa joutuu pipetoimaan. Useat opiskelijakaverini olivat opiskeluaikoinaan vannoutuneita maastobiologeja, joille pipetointi oli kauhistus. Välttelivät kaikkia ei-pakollisia labrakursseja ja luentosarjoja, koska "eiväthän he niitä tarvitse". Viimeistään graduvaiheessa hekin joutuivat labraan (tutkimusryhmät siis ihan ekologian puolelta, en rupea tässä nimiä mainitsemaan) ja siinä oli sitten melkoinen homma opetella ihan perus-PCR ja pipetin käyttö, litkujen teko jne... Eli älä ihan kokonaan skippaa niitä labroja. Sitäpaitsi esim. sivuaineena biokemia / kemia voi olla hyvä valttikortti työelämään pyrkiessä, työpaikat ekopuolella on aikas lailla kiven alla nykyään.
Olisinpa tuon tajunnut jo aikaisemmin. Minä kuulun juuri siihen joukkoon joka pakonomaisesti välttelee kaikkia labrakursseja ja kemiaa noin ylipäätään. Ehkä inhota on hieman turhan vahva sana, mutta en todellakaan pidä kemiasta tai mistään siihen vivahtavastakaan. Labratyöt ovat minulle kauhua.
Pitänee ilmeisesti alkaa kuitenkin harkita alanvaihtoa, olen vasta aloittanut opiskelun, joten ei siinä kauheasti aikaa ole ehtinyt mennä hukkaan.
Biologia kiinnostaa todella paljon mutta se kemia, ja ne labrat.. Opinto-opasta selaillessani yli puolet kursseista oli sellaisia, jotka eivät todellakaan voisi vähempää kiinnostaa, mutta ajattelin että selviän kyllä muutamasta vuodesta jos sitä kautta pääsen unelma-ammattiini. Mutta jos pitää varautua siihen, että sama homma on edessä vielä opiskelun jälkeenkin, niin en tiedä kannattaako. Ilmeisesti mielikuvani ekologin työnkuvasta on jokseenkin rajoittunut.
mutta se unelma homma jota kuvailit kirjoituksessa on todella kiven takana. Itse aloitin biologian opiskelut vuonna 95 ja työelämässä olen ollut noin viisi vuotta. Pätkätöissä ja todella huonolla palkalla tai apurahalla. JOskus palkan maksu viivästyi kuukausia erilaisten apurahasotkujen vuoksi. Minuakin varoiteltiin työpaikkojen vähyyden vuoksi, mutta enhän uskonut vaan pidin kiinni unelmastani. Nyt kaduttaa alan valinta kun ei aina jaksaisi olla miettimässä mistä nyt esimerkiksi ensi vuodelle työpaikka löytyy.
Tämä on ylikoulutettu ala ja pärjätäksesi on oltava todella hyvä. Monet opiskelukavereistani ovat jo opiskelleet toisen ammatin, osa on opiskellut opettajaksi, osa tekee jotain muuta kuin biologin töitä ja osa niin kuin minä roikkuu tutkijanhommissa yliopistolla. Yliopistolla tutkijana pärjäävät pidemmän päälle vain lahjakkaimmat. Vain muutaman tiedän, jolle on löytynyt ihan hyvä työpaikka muualta. Vanhemmalla iällä sitä alkaa kuitenkin enemmän miettimään sitä rahapuoltakin ja noin 1300 euron apuraha ilman eläke- ja lomaetuja ei enää perheellisenä miellytä siitä ilosta että saa tehdä unelma hommaansa. Mieti siis tätäkin puolta asiasta. Minua ainakin harmittaa että valitsin farmasian sijasta biologian silloin joskus.
Opinto-oppaastasi näet jo pitkälle minkä tyylisiä kursseja on edessä. Ja kuten edellä jo saitkin vastauksia, sellaisen 'perusbiologin' ja ekologin aika taitaa olla vähän jo menneisyyttä, jossa hillutaan haavi olalla ja kumisaappaat jalassa metsässä perhosia keräämässä :)
Toki lajistontuntemus, kenttätyöt ja luonnossa kulkeminen ovat osa biologin tietämystä, mutta saatko pelkästään näillä eväillä myös töitä, on aivan toinen juttu.
Ekologit tuppaavat ainakin kuntapuolella olevaan järjestään miehiä/lintubongareita, joten vähän sukupuolellakin on väliä ja faktaa, vaikka näin ei virallisesti missään tunnisteta. Työpaikat menee suhteella ja vain parhaimmat pärjää.
Kannattaisi miettiä opettajan papereiden hankkimista, koska siten saat ainakin selvän ammatin, aina voit palata tekemään tutkimustyötä pätkätyöläisenä ja alipalkattuna ilman mitään lomia ja eläke-etuja.
Eli labratyöt ja mikroskooppi, sorminäppäryys preparoida ja taju tehdä reagensseja on osa tutkija työtä. Nämä kaikki on myös hallittava jos alalla haluat pärjätä.
Älä kuitenkaan masennu vaikka sinut tiputetaan maanpinnalle, töitä kun on oikeasti todella rajallisesti, mutta maisterin papruista ei sinulle liene haittaa jos ala kuitenkin kiinnostaa. Hyvillä suhteilla voit saada töitäkin jatkossa!
Itse olen geneetikko ja nyt sellaiset 15v työelämässä ja vasta nyt vakkariduunissa, 10v meni pätkätöissä :/ Että sellasta.