Mikä on se asia, joka johti sinut yksinäisyyden partaalle ja myös jätti sinut tukevasti sinne?
Minulla alkoi kaikki siitä, kun yht'äkkiä aloin pelätä, etten olisi riittävän ystävällinen ihmisille. Niinpä en hakeutunut ihmisten kanssa pahemmin tekemisiin, joka sai aikaan sen, että kaikessa tylsyydessäni tunsin itseni tylsäksi ja kelvottomaksi (yksinäisyyden tunne:"Onpas minulla tylsää", syntyi pikkuhiljaa tulkinta: "olenpas Minä tylsä!").
Edelleen pelkään, etten olisi riittävän ystävällinen ventovieraille, vaan vahingossa näyttäisin kiukkuista naamaa tai ääneni menisi voimakkaan tylyksi. Mutta nyt olen keksinyt ratkaisun. Hymyilen joka kerta lievää tekohymyä, kun siltä alkaa tuntua. Enkä enää pelkää sitä, etten olisi persoonaltani ihmisille riittävä, vaan ajattelen että sellaista PASKA-AIVOA en tarvitse, joka ei osaa minua arvostaa. Mielummin yksin kuin jonkun kapeakatseisen ääliön kanssa (ihminen ei ole yhdenlainen, vaan hänessä on useita piirteitä, jotka pienen ajan kuluessa tulevat esille).
Minulla alkoi kaikki siitä, kun yht'äkkiä aloin pelätä, etten olisi riittävän ystävällinen ihmisille. Niinpä en hakeutunut ihmisten kanssa pahemmin tekemisiin, joka sai aikaan sen, että kaikessa tylsyydessäni tunsin itseni tylsäksi ja kelvottomaksi (yksinäisyyden tunne:"Onpas minulla tylsää", syntyi pikkuhiljaa tulkinta: "olenpas Minä tylsä!").
Edelleen pelkään, etten olisi riittävän ystävällinen ventovieraille, vaan vahingossa näyttäisin kiukkuista naamaa tai ääneni menisi voimakkaan tylyksi. Mutta nyt olen keksinyt ratkaisun. Hymyilen joka kerta lievää tekohymyä, kun siltä alkaa tuntua. Enkä enää pelkää sitä, etten olisi persoonaltani ihmisille riittävä, vaan ajattelen että sellaista PASKA-AIVOA en tarvitse, joka ei osaa minua arvostaa. Mielummin yksin kuin jonkun kapeakatseisen ääliön kanssa (ihminen ei ole yhdenlainen, vaan hänessä on useita piirteitä, jotka pienen ajan kuluessa tulevat esille).
Vastaukset 5
Vanhimmat
vaan hänessä on useita KÄTKETTYJÄ piirteitä, jotka pienen ajan kuluessa tulevat esille
Monen vuoden koulukiusaaminen muutti minut, sosiaalisen miehen ujoksi ja araksi vetäytyjäksi, joka pitää itseään rumana ja sen sellaista.
Kiusaaminen ja syrjintä taitavat olla ne yleisimmät syyt. Kun haavoittuu, on vaikea olla oma itsensä, jakaa tunteensa aidosti. Helposti rupeaa yllpitämään kulissia, joka kaikkien odotuksien ja roolimallien maailmassa tuntuu ainoalta suojautumiskeinolta. Kun haavoittuu kerran, rupeaa pelkäämään uusia haavoja.
tuosta koulukiusaamisesta se ehkä eniten johtuu mullakin. nyt yrittää "parannella" niitä mitä se aiheutti, tappomasikset ym.
jos noista traumoista joskus pääsis eroon?
ja jos niitä kiinnostavia ihmisiä olis jossain, eikä pelkästään niitä kenen kanssa ei tule toimeen ja ketkä pistää vituttamaan.
ryhmään minäkin kuulun eli kyl lapsuuden ja nuoruuden aikaiset kiusaamiset johtaneet meikäläisenkinkin tuohon yksinäisyyteen. Luottamus ihmisiin mennyt, eikä sitä taida enää koskaan takaisin saada?