Kauhea ikävä kultaani joka asuu todella kaukana ja näämme vain joka toinen viikonloppu..en kestä sitä viimeistä suudelmaa ja katsetta joka on aina edessä..tulee kylmä ja huono olo kun on yksin niin kauan! auttakaa joku jos pystytte..otan ilomielen kaikkia mukavia kommentteja vastaan!
sattuu syvälle sydämeen
samu_
211233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kannattaa varmasti nyt miettiä suhteenne ja rakkautenne(ko?) syvyyttä. Jos toinen tuntee samoin ja molemmilla riittävästi ikää (tyyliin yli 16), niin en näkisi ongelmia esim. yhteenmuutossa. Tietenkään sokkona ei voi muuttaa, eli pitää järjestyä työ, opiskelu tai muu koulutus.
Voimia ja rohkeita päätöksiä, ne kasvattaa miestä..
Ikää löytyy vasta 15 vuotta ja välimatkaakin on niin paljon kuin 370km..molemmat suunnitelleet oman paikkakuntansa lukiota peruskoulun jälkeen ja tyttöni vanhemmat ovat sellaista sorttia ettei hän vielä muuttamaan pääse. Itsekkään en ajatellut muuttoa näin nuorena. Joten jos vinkkejä jaksamiseen ja ikävän unohtamiseen loytyy niin luen mielelläni!
Joo, tota ikävä ei lähde pois, ellet tosiaan halua oottaa puolikuolleena pahimmillaan kolmea vuotta. Usko pois, tiedän.
Alkoholikaan ei hukuta murheita, kun ne perhanat osaa kellua. Kokeillut oon, enkä suosittele. päinvastoin varoitan..
Kun muuttokaan ei näytä tuossa tilanteessa mahdolliselta, joudut vaan odottamaan mihin elämä vie.
Yritä pitää yhteyttä kultaasi mesellä ja tekstareilla, yms..
Loppujen lopuksi juttu on ihan teistä itsestänne kiinni.
Vaikeita aikoja elellään täälläkin ja siihen kysytään luonnetta ja rohkeutta.
Tee miehen päätöksiä, äläkä lannistu vaikka asiat saattavat välillä näyttää todella toivottomalta.
Voimia ja energiaa taistelijan polulle! :)
Mites teidän tilanne on nyt kehittynyt ja miten se on kehittymässä? on aina parempi saada jakaa surua muiden kanssa vaikka en sitä surua muille halusikaan. joten kuuntelen mielelläni teidän suhteenne vaikeudet ja yrität auttaa myös..
Mä en tiiä mihin mun elämä on menossa, mutta taistelija kärsii kunnialla..
Ei se toinen välttämättä ees tiiä, et mä oikeesti rakastan sitä, saati et mä oon ees joskus ihastunu siihen, mut jos se vähääkään ois aatellu nii ois se selvää.
Yleensä mäki oon enemmän tyttöihin päin, mut tää ei oo ees tyttö, vaan yks poika jonka mä tapasin gallerias ja meses..
..toinen ongelma on, et se on suaki nuorempi..
Mua on raastanu jo kuukausia, mutta ei vaan oo keinoa. Emmä oo voinu ees sanoo sille mitään sen tyylistä. Ei vaan oo keinoja.
Elämän ei vaan oo tarkotus olla mulle koskaan helppoa. Ehkä mun pitääki kärsiä kahden edestä :(
Minä en ole ikinä ollut homo- tai biseksuaaleja vastaan. päin vastoin..jos joku uskaltaa tehdä noin rohkean valinnan ja kuuntelee sydäntään niin on se hemmetin hieno juttu se! mutta kuinkas vanha sinä olet? ja entäs tämä toinen sälli? oletteko siis ikinä livenä nähneet vielä? jaksamista ja haluan kuunnella tarkempaa tietoa tästä!
homma vaan on aika paha, niin et se toinen on 13 ja mä 21, eli mä oon aika inhottavassa tilanteessa.
En oo ikinä ennen tuntenu mitään sellasta, mut rakkautta se vaan on. Ei oikestaan mitenkään seksuaalista, mutta jotain muuta.
Tuomitse mut vaan alas jos haluat, mutta usko pois, mä en tätä koskaan pyytäny saati halunnu...
...Terveisin mieli koko ajan jossain muualla :(
meses me ollaa juteltu ihan niitä näitä, mut ei oo käyny mitenkää puheekskaan et tavattais.
Asutteko kaukanakin toisistanne? entä voisiko asia olla niin että sinun isyysvaistosi vaan jyllääväät ja haluaisit rakkaan pojan vierellesi elämää piristämään vai onko kyse jostai muusta? mitä hän on mieltä tästä jutusta vai oletko puhunut tunteistasi hänelle ollenkaan? oletteko edes suunnitelleet tapaamista vai oletteko vaan aikoneet pysyä mesekavereina? koita pärjäillä ja vastailla mulle! yritän auttaa..
..kertoo sellasta. Se on nii nuori et mä oon iha hädässä. Mun tunteet heittelee kuperkeikkaa, mut kyl se on ihan jtn rakkautta. Se vaan on niin..
..vaikee selittää.
Ollaan ihan mesekavereit vaan oltu, mut must tuntuu, et se jtn saattas arvata vaikken mtn sellasta sano.
Sit se ei ees oo viime aikona paljoo mesetelly, tai aika laiskasti, et vois ees ajatella sanovansa jtn. Vaikka pyytääkseen sanaa EI, et voisin päästä tuskistani joskus pois..
Antaisitko meseosoitteesi niin voisimme vaihdella kuulumisia aina kun samaan aikaan meseen satutaan? minullakin kauhea ikävä omaa kultaani ja voin sanoa että minullakin tosi vaikea olla kun tietää että on niin monta vuotta vielä jaksettava tätä harvaa näkemistä..huoh..mutta jos antaisit osoitteesi ja lisäisin sitten sinut meseeni. olen nyt aika väsynyt joten en tiedä mitä sanoa! hyviä öitä sinulle ja jaksamista..jutellaan taas!
better not publicly..
Mm..meinaatkos vaan omaa itsenäisyyttäsi varjella? ymmärrän täysin,mutta mitä minä sitten laitan omani illemmalla. käykö?
Yleensäkään julkisille palstoille ei parane laittaa mtn mihin ei sallisi ulkopuolisten pääsevän käsiksi.
keino.
ihmisille.Jokaiseen eikä moneenkaan voi luottaa.
Haluaisin silti jatkaa keslustelua ainakin täältä käsin..entäs sinä? haluisin auttaa ja saada myös lievitystä omaan ikävääni!
..musta tuntuu, et mä en jaksa enää kauan.
Ei tää mun asia vaan pyörittelyllä parane, ku oon jo koko kesän sitä tehny. Rakas ihminen on 24/7 ollu mieles jo monta kuukautta, ettei kesätöistäkää meinannu tulla mitää. Tuska vaan kasvaa päivä päivältä pahemmaks, ku sattuu vaan olemaan muitakin ikäviä murheita, joista ei tod. puhuta.
Ihmettelen vaan miks just mä??? Oisin pärjänny paljon paremmin ilman rakkautta.
Saiskohan sen pois jollain kemikaalilla?
Toivon, ettei kenenkään tarvitsisi joutua kokemaan samaa tuskaa kuin mun.
Sulla ei sen sijaan oo mitään hätää. Rakkaus tulee, ja jos asialle ei mitään tee, se menee joskus aikanaan ohi. Your life is where it takes.
älä enää murehdi siellä.Voi kun sun asiat sais jonkunlaiseen järjestykseen.
Voit pyytää aina vaikka täältä neuvoja.
Oletkos jo huomannut miten asiallista täällä on?
Mutta hyvä ettet jää asiasi kanssa yksin,täälläkin palstalla näyttää olevan monta
kohtalotoveria,luulisin tuhansia.
On vaikea jo tietää kelle täällä palstalla puhutaan kun on jo muutakin porukkaa liittynyt keskusteluun,mutta hyvä vaan. pitää vaan kertoa kelle viestin tarkoittaa! mulla ei oikeasti ole aina mitenkään helppoa..usko pois. oon miettiny välillä et jaksanko enää ja sitten pitäisi vielä kestää yli kolme vuotta! tää on vaikeeta mullekkin vaikka oma kulta onkin olemassa..pitäisi jotenkin vaan kestää! jos on vinkkejä jollain ikävän lievittämiseen niin kertokaa vaan. kuuntelen mielelläni.
okei, jos haluut viel mesetellä nii tos on ossa:
[email protected]..
m oo yleensä iltasi..