kertokaapas ihmiset kaikkia kauhujuttuja, mitä on tapahtunut hevosten kans touhutessa...ne tois varmaan hIeman väriä ja mielenkiintoa tän palstan toimintaa..
musta on ainaski mielenkiintosta lukee ihmisten kohelluksista, ni osaa sitte itte varautua jos jonkimmoiseen kohellukseen tai tapaturmiin....
En tässä nyt väitä että tapaturmat ois jotenki hyvästä, mutta kuten kaikki tietää että tekevälle sattuu ja kuolla voi vaikka nukkuessa, niin että juttuja esiin!
musta on ainaski mielenkiintosta lukee ihmisten kohelluksista, ni osaa sitte itte varautua jos jonkimmoiseen kohellukseen tai tapaturmiin....
En tässä nyt väitä että tapaturmat ois jotenki hyvästä, mutta kuten kaikki tietää että tekevälle sattuu ja kuolla voi vaikka nukkuessa, niin että juttuja esiin!
Vastaukset 8
Vanhimmat
en koskaan mene enää jäälle hevosen kanssa, enkä myös ilmankaan.
Viime talvena tipuimme hevosen kanssa jäihin. Olisiko tuo ollut joskus tammikuussa. Hevonen pääsi omin avuin ylös järvestä.
Kun miesväki kävi katsomassa jäätä, oli siinä kohtaa mistä läpi menimme ollut "kaksi jääkerrosta ja ilmaa välistä".
Edellisenä päivänä oli ollut jääravit juuri samaisella järvellä, piti olla kestävä.
Mä oon nyt ratsastanu n.2vuotta. Ku mä alotin se talli oli eri paikas mis se on nyt. Siel edellises paikas oli vähä huonommat maastot ku nykyses ja ku kerran menin tunnille niin meijän piti mennä maastoon ekaa kertaa.
Meit oli kolme joten mentiin kahteen kertaan. Eka meni mun bestis ja sit mä ja yks Ansu. Mä menin yhel suokkaril joka oli jo kerran käyny siel maastos ja yrittäny ryöstäytyä silt opelt. Kaikki meni hyvin ku nosteltiin ravia ekoi kertoi. Sit yhes mutkas ravis mun suokkari nosti laukan...
Yritin hiljentää mut suokkari oli sit mieltä et eiku kovempaa! Vähä aikaa pysyin seläs mut sit putosin.
Koska olin ekaa kertaa maastos en tienny mis olin, joten eiku ekaan taloon mikä tuli vastaan ja kysyyn missä oltiin... Onneks siel talos asu sen Ansun serkut ja ne tarjoutu viemää mut takas tallille.
Onneks ei oltu kaukana ja perille päästiin oli jo pelastuspartio lähetetty mun perään. Ansuki oli pudonnu siin mutkas jo, joten en ollu ainut. Mä en tosin tienny siit enkä siks jääny Ansua odotteleen. Semmonen oli se stoori!
mulle on sattunu ja tapahtunu hevosten kanssa vaikka mitä. mut vuosi sitten syksyllä,
lähin yhellä 99% maastovarmalla hepalla (ei pelkää kuin ainoastaan tulta) maastoon. uteliaisuuttani ajattelin et menempä kattoon minne yks tie vie. mentiin jotain 2 tuntii ihan reippaasti ravia ja käyntiä sitä tietä, sitten jouduttiin yhen suon "reunalle" ihmettelin kun heppa alko hermostumaan mut päätin jatkaa eteenpäin sitä tietä pitkin, mikä mutkitteli sen suon reunaa, pakkohan sen on jonnekkin johtaa. yht äkkiä heppa pysähty, eikä suostunu liikkuun mihinkään suuntaan, se vaan seiso paikallaan ja jännitti kaikkia lihaksiaan. sitten sieltä metsästä tuli karhu, se katto meitä ja jatko onneks matkaansa sinne suolle ja sieltä johonkin suuntaan. heppa ei suostunu liikkuun 10 minuuttiin sen karhun "katoamisen" jälkeen. sitten päätin lähtee takas. en uskaltanu enää jatkaa. takas päin mentiinkin sitten vauhdilla, annoin ori-pojan laukata niin lujaa kun se halus, ja lujaa tosiaankin mentiin. pelkäsin hieman et putoan, mut hyvin pysyin onneks selästä, heppa vaan lähti melkein käsistä.
mulle on kans sattunu jäisellä tiellä pahasti, tai heppaa se lähinnä sattu, kun olin ajamassa yhellä tammalla jäisellä tiellä ja sen hokit jotenkin luisti alta ja hevonen kaatu, se koitti monta kertaa pystyyn mut ei pysyny, sitten se vaan luhistu lopullisesti.
sillon piti soittaa tallin omistaja apuun et saatiin valjaat kärryistä irti ja kärryt pois & heppa pystyyn. ja kärryt takas perään ja sulalla tiellä rauhallista käyntiä. tosin hepalta meni 2 kylkiluuta murteelle siinä hässäkässä.
orin kanssa on sattunu ja tapahtunu vaiks mitä, mut ei niistä nyt sen enempää.
jaa vai että mitä on käyny...no en nyt oikee tiiä mut aloitetaan siintä et en oo siis mikää aloittelija ratsastanu koko pienen elämän omilla ja vieraillakin hepoil...
tässä muutama viikko takaperin oli hevosen kanssa joka on mulla koulutettavana nii este tunnilla no ei ollu kellää tietoo et osaako tää hepo ees hypätä mut se osoittautuki varsinaiseks este polleks meil oli sellai helpohko tehtävä ja polle sit riehaantu ja aika myöhään huomasi et on menos tolppaa päin ja päätti kuitenkin hypätä ja mä sitte jatkoin kaaressa matkaa maahan enkä oolu kaukanakaa hepon jaloist...viime talvena kun mulla vielä oli oma hepo nii oltii järven jäällä ja koska tilaa oli nii päästeltii sitte ihan kunnolla ja hepo oli rauhallinen tai no se yleensä oli mut nyt se sitte sai päähänsä lähtä viemää ja tehä tiukan mutkan vastalaukas ja oho sitte molemmat siellä hangessa ihmeteltii että mites nyt jalat näin lähti alta...toissa talvena samalla hepolla maastoreissulla tiputtii ojaan ja jäin ite sinne ojaan sillai et jalka oli puun ja hepan välissä ja heppa sitte ylösnoustessaan runno mun jalka parkaa joka oli sitte polvesta alaspäin aika turvonnu ja sininen....no kaikkihan tietää et hiihto ratsastus on kivaa ja se on myös meijän jokavuotinen huvi..no niin viimetalvena oli sitte siinä hommassa huippukunnossa oleva just ravi uransa lopettanu suokkari ja tää sitte hullaantu ja päätti lähtä juoksee kovaa yhtä mettäautotietä mikä toi isommalle hiekkatielle mistä oikeelle lähtiessä tuli isotie ja vasemmalle mentäes oli korpee...no päätin sitte et yritän kääntää vasemma et ei mennä isolle tielle mut hepo oli vahvast sitä mieltä et mennää suoraa ja sit ku se huomas et suoraa ei pääs nii se löi liinat kiinni ja minä makasin sitte ojan pohjalla-....joskus noin viitisen vuotta sitte tipuin hevosen jalkoihin ku oltii hiihtoratsastaas ja hiihtäjät tippu nii poni sitte pelästy naruu ja minä tipuin...onhan näitä ja kaikkia ei kyllä muista mut ihan loppu kevennykseksi yrittäkääpäs tippua kisoissa okserin sisälle ilman et ykskää puomi tippuu..vaativaa... =)
Se on kyllä totta että hevoden kanssa sattuu ja tapahtuu!
kerron mun veljen tapaturmasta:
mun veli piti hakea yhdestä ladosta heinää kun heinä oli loppu niin hän meni "alapelloille"
joka on aika kaukana meidän tallista se haki sitä yhdellä ex-ravurilla ja kun he tuli vat takaisin heinät perässä (heinät oli laitettu sellaseen verkkoon)nii kun he olivat tallissa niin hevonen ryöstäytyi veljeni käsistä ja hepo jatko karsinaansa heinät perässä!
ja kun hevonen käänty karsinassaan niin se verkko sotkeutui sen jalkoihin ja hepo säikähti ja jatko juosten ulos mun veli sai sen kiini mutta kun hevonen oli niin peloisaan kun veljeni yritti otaa sen etujaloista pois niin hepo ryntäs mun veljen päälle ja astui hänen poskensa ja jalkansa päälle!!!
hepo jatko matkaa ulos ja lähti jonnekkin.
mun veli ryömi ulos yritti HANGESSA talolle (tallista talolle on vain 20-30m)ja mä näin ikkunasta miten verta tallista ulos oli tullu (en nähnyt vielä veljeäni)menin ulos ja näin veljeni ihan naama veressä ja lumikin oli veressä!!!
sitten mun veli sano:"hae tintti" (tintti on mun sisko)ensin mun sisko luuli että valehtelen mutta sitten kun se katsasti ulos niin se juoksi mun veljen luo ja otti sen reppuselkään ja toi sisälle ja mun sitten piti soitaa mun iskä hakemaan hänet sairaalaan!
mun veli oli sairaalassa n.2,5kk
hänelle jäi arvet polveen ja poskeen.
hänen poskessa oli N:n muotoinen arpi ja jalassa piiiittkkä arpi!!
sitten mun tapaturma:
olin noin 5w ja kentällä kun oli ratsastustunti
ja yhet aikuiset sano että "tule tänne!"
sitten aloin kävellä uran läpi kun olin just uralla niin näin hevosen tulevan kohti kaikki huusi että juokse mutta en ehtinyt eikä ratsastaja nähnyt minua niin menin selälleni ja hevonen hyppäsi minun yli!!!
onneksi ei tapahtunut mitään!
sain kuitenkin päälle huudot kun olin ollut kentällä.
no yritä olla varovainen hevosten kanssa!!!!!!
mulle kävi näin viime viikolla:
olin pellolla ratsastamassa mun kaverin kanssa niiden hevosilla. silloin oli ilta. vaihettii hevosii ja mä ratsastin sellasella joka pukittelee mut se on silti ihana. noniin, jatketaas. sitten tultiin pellon toiseen päähän josta oli määrä laukata takasin toiseen päähän. kun oltiin lähössä, niin laukattii pieni pätkä ja sitte alko semmonen pukittelu että huhhuh. sitä olis voinut sanoa jo rodeoksi. tipuin sitte selästä ja se heppa saatto potkasta mua vahingossa käteen, en oo ihan varma mut sitte mentii illalla sairaalaan ja käsi oli kipee. lääkäri sitten sano että ei ratsastusta noin kahteen viikkoon. höh.se heppa innostui kun toinen hevonen lähti viemään. mutta vahinkojahan aina sattuu.
sitten samana iltana se toinen polle nimeltään roosa, olin sen selässä koska mun kaveri talutti mut takas tallille, niin laitoin lahjetta tai jotan kun roosa lähti eteenpäin ja alko ravaamaan. oltiin oltu kokoajan tallin pihassa ja sitten se meni sähkölankojen yli, ne oli maassa, niin roosa jäi niihin kiinni riuhtasi ittensä irti ja laukkas tallin ovelle. siinä vähän pelästyin, koska olin ilman jalustimia, yhdellä kädellä koska toinen oli kipee ja se oli aika korkee suomenhevonen.
tämmönen oli mun mukava ilta. mutta onneks ei sattunu pahemmin.
oon muuten ratsastanut jo aika pitkään en siis oo alottelia ja osaan ratsataa.
haavereitahan sattuu kaikille!
ja käsi on muuten nyt aika kipee. haluisko joku alkaa mailailemaa tälläsen tunarin kanssa jolla huumoria riittää.
jos haluu ni ossani on: [email protected]
onhan tuota kaikenlaista sattunut. osa jutuista ois kyllä saanut jäädä sattumattakin=) tässä muutama juttu.
kerran estetunnilla mentiin sarjaestettä. minä en ollut tuolloin vielä paljoa hypännyt, eikä heppakaan. väli piti mennä viidellä askeleella, mutta heppani päätti mennä noin kolmella. sinnehän me rämähdettiin keskelle toista estettä...
erään kerran kun laukkasimme ympyrällä, hevoseni jostain syystä kaatui. jäin puoliksi hevosen alle, mutta se onneksi nousi heti päältäni pois... ei sattunut onneksi vaikka oli se pahalta näyttänyt.
maastolenkille meinasi tulla ikävä loppu kun rekka oli ajaa meidän yli. yritin saada hevostani tien sivuun kun kuulin rekan äänen. mutta sepä rupesi peruuttamaan tielle. katsoin vain kauhuissani kuinka rekka pyyhkäisi noin 10 cm päästä hepan takapuolesta. tuon jälkeen maastoiluinto hiipui vähäksi aikaa!
toinen kauhunhetki maastoilusta ja muista tiellä liikkujista. traktori oli myös ajaa ylitsemme. sillä ajoi nuori poika. luuli pääsevänsä keskellä tietä pomppivan hevosen ohi! tajusi pysähtyä vasta kun OSUI hevoseni perseeseen! kyllä sai poika kuulla huutoa! sen jälkeen on pysähtynyt kiltisti tien sivuun=)
ja vielä suouintia. menimme polkua pitkin metsässä. yht'äkkiä polku loppui, mutta maa näytti tasaiselta ja kovalta. käskin hevoseni jatkaa matkaa ja hups, siellä me sitten räpiköitiin suossa. pääsin kuivalle maalle ja kiskoin hevosenikin sinne. huh!
varovaisempia jo ollaan=)