Hei
Kertokaa esim. suomalaisista tuplabaunssillisista foksikappaleista, josko se sitten avautuisi paremmin. Kertokaa myös esim. sellaisista foksibiiseistä, jotka eivät sitä ole.
Kertokaa esim. suomalaisista tuplabaunssillisista foksikappaleista, josko se sitten avautuisi paremmin. Kertokaa myös esim. sellaisista foksibiiseistä, jotka eivät sitä ole.
Vastaukset 15
Vanhimmat
siten, että siinä on periaatteessa eli erittäin pitkälti käytännössäkin ihan kokoajan taustalla hidashidasnopnop, jota voi kuka tahansa vanhaintanssija tyylitellä vanhaintanssitilojen ja sekä omansa että vastaparinsa taitojen puitteissa kuten haluaa, havaitsemme, että sitähän voi mennä siten foxtrottia, että pää menee ylösalas kokoajan nopnopnopnopnopnop... siten, että jokatoisella nopilla se on pää ylhäällä ja jokatoisella nopilla se onkin pää alhaalla ja molemmat jalat astelee joko paikoillaan tahi vähemmän paikoillaan kumminkin kokoajan hidashidasnopnophidashidasnopnoppia, joten voidaan sanoa, että kaikki foxtrotit voidaan tanssia päätä tällä tavalla jalkojoen joutoista (etujalka joustaa joka askeleella sen askeleen pituudesta riippumatta ensin ylös ja sitten alas tahi päinvastoin nopnop...nopnop... ja vastaavasti toinen eli takajalka noissa etujalalta käyttämättä jääneissä väleissä ...nopnop...nopnop... = nopnopnopnopnopnop...) lähtien kumikeijoilemalla, mikäli sen vanhaintanssijan refleksit piisaavat eli kohtalaisen hidasta eli suht slow foxia voi kokeilla alkupaloinansa tuolla tavalla.
epähuomiossa kerroin quattrobaunssin reseptin tuossa: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että tupabaunssissahan nimenomaan etujalkahan se joustaa vuorollansa aina ylhäältä alas (nop) ja heti perään alhaalta ylös (nop) ja vasta sitten se etujalka vaihtuu takajalaksi ja takajalka muuttuukin etujalaksi ja nopnop tulee siihen taas, mikä tekee yhteensä nopnopnopnop vanhaintanssijan pään korkeudelta metrin mitalla mitattuna...
mä piirtelin ensin askeleet spriiliukoisella hupakynällä parkettiin ja kokeilin vetäistä Beatlesin Like Dreamers Do: n ja säveltäjämestari Chydeniuksen yhden helkkarin kauniin biisin noin: siinähän kävi hyvinkin pitkälti niin, että kokeiluni kuluessa tenttu loppui kesken, mutta sitä ennen sain onneksi selville, että Like Dreamers Do menee helkkarin hienosti tuplabaunssilla, mutta säveltäjämestari Chydeniuksen kaunis kipale, joka näin sivumennen sanottuna on nimenomaisesti sitä mystillistä piittiä, ei mene ilmankaan, minkä arvelen johtuvan siitä, että sen ensimmäisen bändin nimi on kuin onkin enne, mikä täysin aukotta selittäee sen saavuttaman huikean suosion.
Onko foxtrotin tahtilaji 6/4 kun se menee hidashidasnopnop (123456)
asiantuntija ole, vaikka aika monesta istrumentistä neuvomattakin jotain ääntä lähtemään saankin viimeistään pudottamalla sen lattialle, mutta siinä on käsittääkseni foxtrotissa kyseessä niinsanotusta "Common Time": sta, joka rummutettuna tahi miksei konppikitaroitunakin palautuu neljään neljäs osaan, johon muut bändin instrumentit yhtyvät, koska kaikkien on modernien musiikkien bändejä lukuunottamatta soitettava etenkin vanhaintanssimusiikkiorkesterissa paitsi samaa kipaletta niin myöskin samaa tahtia. Vanhaintanssijan ei tässä revohkassa tarvitse välttämättä tietää tahdeistakaan tuon taivaallista ja siltikään hänen vanhaintanssinautintonsa siitä tietämättömyydestä kärsi yhtään. Enneminkin vanhaintanssijan tahtitietämyksen karttuessa ja kehittyessä äärimmäiseen kukkeuteensa alkaa vanhaintanssinautinto kärsiä, mikäli sitä liikoja kesken ja kaiken vanhaintanssinnan alkaa fundeerailemaan tahtia ja semmoista. Toisaalta siitä tahdista viisveisailukaan ei ideana vanhaintanssimaailman paras ole. Kirotun hankalaa tasapainoilua täydellisen tahti- sekä tietoisuuden että tietämättömyyden välillä on nykyaikainen vanhaintanssinta.
Hahaa tuo oli hyvä... vai että 6/4.
Jos olit vakavissasi, niin anteeksi nauruni. Foksi on tietenkin (lähes aina) 4/4. Eka hii-das on tahdin iskut yksi ja kaksi ja toinen hii-das on iskut kolme ja neljä. Sit nop-nop on jo seuraavan tahdin iskut yksi ja kaksi. Eli loru hidas hidas nop-nop on yhteensä puolitoista tahtia. Siinäpä sitä musiikin tulkitsijoille onkin tekemistä.
Tahtilajihan on siksi vain olemassa että se on kirjoitettu nuotistoon eli partituuriin johonkin tahtilajiin. Se auttaa soittajia kun nuotit kirjoitetaan aikaarvoon. Säkeet muodosta lelodian,johon laulukin yhdistetään ja myös tanssi. Tanssi on sitä tulkintaa mitä laulajakin tekee ja melodia säkeineen siis sävellys.
Joten tanssi ei tosiaan ole iskujenmukaan kävelyä tai tasajakoista tahdin polkemista tahtiviivojen mukaan. Rumpali on sitä varten.
Tarkoitin sitä, että esim. foxtrotissa usein tahdin iskut yksi ja kolme ovat ikään kuin painokkaimmat ja antavat osaltaan rytmitykselle foxtrot-maisen tempon. Jos haluaa tulkita musiikkia jo perustahdin sisällä olevien iskujen painoarvon mukaisesti, niin vaikeus tulee siinä kun iskut yksi ja kolme sattuvat milloin hitaan askeleen alkuosalle milloin ns. nop-askeleelle jne.
Tietenkin musiikkia voi tulkita tanssiessaan monella tavoin ja monella tasolla. Alkeellisin musiikintulkinnan muoto on kuitenkin se, josta esim. swing-tanssien yhteydessä pidetään suurinta meteliä. Eli jos kappaleessa on hetken tauko, niin tanssija tulkitsee tauon lopettamalla hetkeksi tanssin. Sitä voisi pahansuovasti kuvailla vaikkapa niinkin, että kun kappale loppuu, niin kyseinen tanssija siis älyää lopettaa tanssimisen. Moinen tulkinta ei kovin suurta lahjakkuutta vaadi. Tätä alkeellista taukojen aikana tanssin lopettamista kuitenkin usein keskusteluissa seuratanssi-vastaan-kilpatanssi käytetään suurena seuratanssijoiden etuna verrattuna kilpatanssijoihin, jotka kuulemma eivät moista kykyä omaa.
tässä maassa on kuitenkin tuota säntöäni vahvistava yksi esimerkillisen hieno poikkeus, joten se on silloin tuo esittämäni sääntö oikein: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että ainut orkseteri, jonka tahdin määrää sen bändin solisti tulkinnoillaan, on Topi Sorsakosken orkesteri, joka todellakin kokoajan soittaa siinä tahdissa, missä Topi laulaa, joten homma toimii vanhaintanssijankin näkökulmilta helkkarin hienosti, koska silloinkin okesteri ja solisti ovat tismalleen samassa tahdissa. Tässä maassa tuskin on montaa muuta bändiä, joka samaan Topin kanssa pystyisi.
Niissäkin orkestereissa, joissa runpali suorastansa loistaa poissaoleilullaan, on korvaavana tahtipuikon heiluttelijana kapellimestari ja niissä bändeissä, jos laulaja alkaa tulkitsemaan partituurejaan johonkin muuhun tahtiin kuin se kapellimestari, joka rummutuksen puutteesta huolimatta tahtipuikkojaan heilutellen aina tulkitsee sen säveltyäjämestarin siihen partituuriin merkitsemiä aivoituksia tismalleen tahtiviivoilleen, on seurauksena kulttuuriskandaalinomaiset potkut sen laulajan leveään ahteriin.
Tässä tahtiasiassa ei ole vanhaintanssijankaan näkökulmasta mitään muuta tukkinnanvaraa kuin se, että hän voi pilkkoa akelluksessaan iskujen väliä pienenpiin osiin tahi yhdistellä em iskujen välejä pidenpiin pötkyläisiinsä tismalleen tahdilleen eli tahtiviivojen mukaan. Mikäli se vanhaintanssija ei näin tee, hänellä ei ole mitään syytä kehuskella tanssivansa sitäkään tahtilajia, jota väittää siinä epätahdillisesti tulkitsevansa.
soittaa 1 ja 3:lle. Siitä tullee mainitsemasi painokkuus foksissa.
Lavafoksin perustaa tanssitaan silti hidas, hidas, nop, nop -rytmityksellä, sattuivat nopeat 1 tai 3:lle tai ei. Voit tietysti tulkita basson painottamia iskuja hivenen painokkaammalla askeleella, jos haluat. Mikään ei pakota tuohon. Ei edes musiikki.
Swingtanssien tai tarkemmin sanoen r 'n' s -tanssien alkeiskursseilla tyypillisesti opetaan tulkitsemaan tauot ns. patsasbreikillä eli pysähdytään totaalisesti. Kun pääset alkeiskurssilta eteenpäin, niin opit muitakin tapoja tulkita musiikissa olevia taukoja.
Kukaan teistä ei ole vastannut kysyjän kysymykseen!
Mieleeni tulee Eija Kantolan "Vanha swingi", jossa a-osa on luontevaa tanssia fuskussa yksinkertaisella baunssilla ja b-osa tuplabaunssilla.
Kyselit foksikappaleita... Tanssitaanko foksia yleensä milloinkaan tuplabaunssilla? (En ole ajatellut asiaa tanssiessani). Fuskua kylläkin, mihin tuo "Vanha swingi" soveltuu hyvin. - Tietysti foksikappaleisiinhan sitä fuskuakin tanssitaan...
Fuskua tarkoitin, mutta useinhan musiikki on foksia, toki myös muutakin.
Kuukaisi sitten keskusteltiin foksin baunssista. Saas nähdä toimiiko tämä linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=22000000018692760
Taisin ottaa just tuon Vanhan svingin baunssiesimerkiksi jossain keskustelussa.
Niin, kyllä foksissakin voi käyttää tuplabaunssia. Tuntuu hauskalta ja todennäköisesti näyttää aika huvittavalta. Tuplabaunssilliset foksikohdat voi hyvin mennä pelkillä hitailla, lyhyillä askelilla. Olisiko tuo tyyli lähellä jotain one step -danssityyliä? Viisaammat vastatkoon.
Kovin usein ei tuota kannata viljellä, mutta sopivissa kohdin on oikein jees.
Käsittääkseni jotkut vähemmän tanssineet käyttävät luontaisesti foksissa tuplabaunssia. Syy voi olla vain totuttu tapa tai ehkä sitä on käytetty apukeinona tanssia opeteltaessa, sillä se auttaa pysymään paremmin rytmissä.