Tänään tein mahtavan havainnon: Hammaslääkäri-käynnin jälkeen ei kannata ajaa omalla menopelillään kotiin.
Noh, aijemmin en tätä seikkaa tiennyt, mutta äkkiäkös se minulle valkeni, kun minua kohtasivat seuraavat sattumukset:
Olin varannut ajan hammaslääkäriltä, minulle puolivieraalta alueelta.
Hammashoitola löytyi ja hoidot tehtiin.
Legurikin oli tosi mukava.
Minulla on aikaisemmin ollut todella törkeitä ja välinpitämättömiä legureita, joten tämä täti oli ihan mukavaa vaihtelua.
Hammas korjattiin ja lähdin sitten ajamaan kotia päin. Eksyin kuitenkin, mutta muistin läheisteni viisaat sanat: "Kun ajat hammaslääkärin pihasta sitä tietä eteenpäin, se kiertää kallion ja tulee sitten itäkeskukseen."
Sitähän on aina hammashoidon jälkeen vähän "pökkyrässä", lienekkö tuo järkytystä vai helpotusta, mutta joka tapauksessa.
Eteeni sattui jyrkkä alamäki ja lähdin sitten liitämään keveästi sitä pitkin, mutta kas! Eteeni, tien mutkasta ilmaantui mummo polkupyörineen! Herra jumala, äkkiä jarrut päälle, vaikka mummon ja minun välillä oli ainakin noin 10 metriä.
Vauhtini oli todella kova ja ehkä siksi säikähdin kaukaa lähestyvää vanhusta.
Mäen puolivälissä tajusin kauhukseni, etteivät rakkaan moottorihummani jarrut toimi.
Yritin jarruttaa ankarasti, mutta luisuin mäen juurella tieltä ojaan.
Siis, mopo meni ojaan, minä törmäsin asfalttiin.
Löin leukani ja pelästyin, että luvassa on nyt uusi hammaslääkärireissu, pudonneiden hampaiden takia, mutta onnekseni huomasin, että se mahtava verisuihku tulee huulesta, ei ikenestä.
Moisesta en juuri sillä hetkellä osannut iloita,
polviin, käsiin ja käsivarsiin oli tullut kipeästi pieniä naarmuja ja oikean käden pikkurillikin taisi murtua.
Nostettuani moponi pusikosta, muistin, miksi olin yrittänyt jarruttaa. Mummo!
Katsoin hädissäni siihen suuntaan, mistä mummo oli pyörineen tulossa ja ehdin juuri parahiksi nähdä, kuinka mummo kääntyi asfalttitieltä puistoon.
Olin sattuneesta onnettomuudestani ihan shokissa ja itkin. Alahampaisiin kolahti pahasti, joten pelkään, että niiden juuret vaurioituivat tärähdyksessä..
Oli hankalaa ajaa se pitkä matka kotiin, kun oikea käsi (jolla piti vääntää kaasua) oli niin kipeä. Ajoin melko hiljaista vauhtia, kun en kyennyt vääntämään "tehokkaammin".
Ulisin onnettomuutani, kas tähän tyyliin "minkä vuoksi kaiken hyvän jälkeen tapahtuu tällaista? Minkä vuoksi minä en säästy tällaisilta kauheuksilta?"
Ajoin mopolla melkein kotitalon rappuun asti,
ja raahauduin kotisohvalle.
Nyt katsoin kättäni ja huomasin: PIKKURILLI SINERTÄÄ!
Ihailtuani sormeni ihmeellistä sineä hyvän tovin, päätin soittaa terveyskeskukseen.
Sinne soitettuani oli pakko soittaa myös vanhemmille, jotka ovat ammatiltaan autokoulunopettajia, ja tuntevat tämäntapaisten onnettomuuksien vaarat.
Myöhemmin selvisi, että käteni toipuu kyllä, kunhan saa levätä. :)
Myöhemmin selvisi myös, että vakuutukseni kattaa kaatumisistakin aiheutuneet vauriot, eli sekä minä, että moponi jäämme eloon.
Lempi takkini kyllä meni rikki, mutta luojan kiitos ettei hampaita irronnut!
Noh, aijemmin en tätä seikkaa tiennyt, mutta äkkiäkös se minulle valkeni, kun minua kohtasivat seuraavat sattumukset:
Olin varannut ajan hammaslääkäriltä, minulle puolivieraalta alueelta.
Hammashoitola löytyi ja hoidot tehtiin.
Legurikin oli tosi mukava.
Minulla on aikaisemmin ollut todella törkeitä ja välinpitämättömiä legureita, joten tämä täti oli ihan mukavaa vaihtelua.
Hammas korjattiin ja lähdin sitten ajamaan kotia päin. Eksyin kuitenkin, mutta muistin läheisteni viisaat sanat: "Kun ajat hammaslääkärin pihasta sitä tietä eteenpäin, se kiertää kallion ja tulee sitten itäkeskukseen."
Sitähän on aina hammashoidon jälkeen vähän "pökkyrässä", lienekkö tuo järkytystä vai helpotusta, mutta joka tapauksessa.
Eteeni sattui jyrkkä alamäki ja lähdin sitten liitämään keveästi sitä pitkin, mutta kas! Eteeni, tien mutkasta ilmaantui mummo polkupyörineen! Herra jumala, äkkiä jarrut päälle, vaikka mummon ja minun välillä oli ainakin noin 10 metriä.
Vauhtini oli todella kova ja ehkä siksi säikähdin kaukaa lähestyvää vanhusta.
Mäen puolivälissä tajusin kauhukseni, etteivät rakkaan moottorihummani jarrut toimi.
Yritin jarruttaa ankarasti, mutta luisuin mäen juurella tieltä ojaan.
Siis, mopo meni ojaan, minä törmäsin asfalttiin.
Löin leukani ja pelästyin, että luvassa on nyt uusi hammaslääkärireissu, pudonneiden hampaiden takia, mutta onnekseni huomasin, että se mahtava verisuihku tulee huulesta, ei ikenestä.
Moisesta en juuri sillä hetkellä osannut iloita,
polviin, käsiin ja käsivarsiin oli tullut kipeästi pieniä naarmuja ja oikean käden pikkurillikin taisi murtua.
Nostettuani moponi pusikosta, muistin, miksi olin yrittänyt jarruttaa. Mummo!
Katsoin hädissäni siihen suuntaan, mistä mummo oli pyörineen tulossa ja ehdin juuri parahiksi nähdä, kuinka mummo kääntyi asfalttitieltä puistoon.
Olin sattuneesta onnettomuudestani ihan shokissa ja itkin. Alahampaisiin kolahti pahasti, joten pelkään, että niiden juuret vaurioituivat tärähdyksessä..
Oli hankalaa ajaa se pitkä matka kotiin, kun oikea käsi (jolla piti vääntää kaasua) oli niin kipeä. Ajoin melko hiljaista vauhtia, kun en kyennyt vääntämään "tehokkaammin".
Ulisin onnettomuutani, kas tähän tyyliin "minkä vuoksi kaiken hyvän jälkeen tapahtuu tällaista? Minkä vuoksi minä en säästy tällaisilta kauheuksilta?"
Ajoin mopolla melkein kotitalon rappuun asti,
ja raahauduin kotisohvalle.
Nyt katsoin kättäni ja huomasin: PIKKURILLI SINERTÄÄ!
Ihailtuani sormeni ihmeellistä sineä hyvän tovin, päätin soittaa terveyskeskukseen.
Sinne soitettuani oli pakko soittaa myös vanhemmille, jotka ovat ammatiltaan autokoulunopettajia, ja tuntevat tämäntapaisten onnettomuuksien vaarat.
Myöhemmin selvisi, että käteni toipuu kyllä, kunhan saa levätä. :)
Myöhemmin selvisi myös, että vakuutukseni kattaa kaatumisistakin aiheutuneet vauriot, eli sekä minä, että moponi jäämme eloon.
Lempi takkini kyllä meni rikki, mutta luojan kiitos ettei hampaita irronnut!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nainen moottoriajoneuvo = vaarallinen yhdistelmä
Siis miten niin nainen?
Häh! Minä vai?
Joo, saatanhan minä toki erehtyäkkin, mutta en minä ole nainen, katsotaanko oikea vastaus ihan biologian kirjan sivuilta, vai uskotko minnuu ihan näin?
taiat olla aika sovinistipahkasika, kun tommosta kirjotat.
Älä ihmettele, jos tollasel asenteel jäät elämäs ihan yksin.
Tai ehkäpä oot homo, nii sua ei haittaa se, ettet saa naista.
Nussia vaikkapa miestä persereikään kun että ei saa miestä eikä naista nussii persereikään.. hehehehehehehee