Väyläopintojen kautta

Suoritin ne vaadittavat 60 ov (silloin 2000-luvun alussa oli vielä opintoviikot käytännössä) avoimessa jossa aikaa meni noin kaksi vuotta töitten ohessa, ja hain sitten suljetulle puolelle. Pääsin tiedekuntaan, tein maisteriopinnot reilussa kahdessa vuodessa. Ala humanistinen. Töitäkin sain. Tai siis itse asiassa niitä oli jo ennestään, "suljetun" vaiheen aikana mulla oli jonkin verran opintovapaata.

Kaikki perusopinnot hyväksyttiin sellaisenaan tiedekunnassa. Mulla oli pääaineesta jo aineopinnot tehtynä, ja sivuaineistakin jotain pientä. Myöhemminkin valitsin jonkin avoimen kurssin, jolla korvasin tiedekunnan kurseeja. Avoimen aikataulut kun sopivat työssäkävijälle paremmin.

Tunnelmat? Noooo, eteenpäinmenevät tietysti. Kannattaa ennen lähtöä varmistaa lähipiirin (perheen, jos olet perheellinen) tuki. Se on mielestäni tärkein onnistumisen edellytys. Juu, ja kohtuullinen itsekuri. Kaikkea muuta elämää ei kuitenkaan tarvitse avoimen opintojen ajaksi lopettaa, kyllä mä ainakin olen ehtinyt leffaan ja lenkille etc. ihan niin usein kuin olen halunnutkin.

Avoimesta ei välttämättä kavereita saa, siellä opiskelevien ikäjakauma on aika iso ja opiskelumotivaatiot vaihtelevat. Eli itsenäisyys painottuu tässäkin.

Useimmat yliopistot kai edellyttävät että avoimen väylältä tulevien arvosanat ovat asteikon yläpäässä. Ihan hikipinko ei tarvitse olla kuitenkaan.

Suosittelen avoimen väylää etenkin niille, jotka eivät lähteneet heti lukion jälkeen opiskelemaan (tai joilla lukio jäi syystä tai toisesta kesken tms.) mutta opiskeluinto on iskenyt myöhemmin.

VOIT SAADA ITSELLESI LISÄNIMEN, JOS VÄYLÄN KAUTTA MEET. AINAKI JOS OOT TYHMÄ, ESIM. JOS NIMESI ON HENNI, TULISI NIMEKSESI VÄYLÄ-HENNI. MUA HA HA HAAA.

Niin, minä siis suorittelin nuo vaadittavat 60 ov ja vähän enemmänkin mitä nyt ehdin ennen. Kieliopintoja kaikki pakolliset, vähän myös filosofian opintoja jotka kävivät yleisopinnoista.

Kukaan ei ole tullut väylä-villeksi kutsumaan, eikä se kyllä edes naamasta näy. Isossa tiedekunnassa kukaan ei ehdi muistelemaan mitä kautta kukakin on tullut ja mitäpä häpeämistä siinä on kun omat arvosanat on kuitenkin terävintä kärkeä (väylä on todella todella kapea).

Hyvin on mennyt, oma-aloitteisuus joka on avoimen puolella hankittu palkitsee myöhemminkin ja edesauttaa nopeaa valmistumista.

Enpä tiedä onko tästä tutkimusta tehty, mutta mitä olen katsellut menoa niin väylältä tulevat kyllä valmistuvat suht sukkelaan muihin verrattuna. Ehkä johtuu siitäkin, että iso osa meistä on jo vähän varttuneempaa väkeä joka on jo rientonsa rientänyt eikä niihin kaatokännibileisiin ole hinkua eikä krapula-aamuluennoista ole pelkoa :D Vitsi vitsi, kukin rentoutuu tavallaan. Mulla perhe joka riittää siihen hommaan :)

Kalliiksihan tuo avoimessa yliopistossa opiskelu tuli, mutta kyllä sen rahan mielellään maksoi kun sai omaan tahtiinsa tehdä ja aikatauluttaa. Ei tosiaan kaduta yksikään kurssi tai ainoakaan luento mitä tuli suoritettua. Suosittelen jos itsekuri kestää :)