Keskustapuoluetta on opittu pitämään maanviljelijäin , maaseudun ja pienituloisten puoltajana. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että puolue on luopunut aatteestaan. Puolue on pettänyt omansa sekä vieraat. Pääsyy on sen EU:n mielinen johto. Johonka mentiin niinkuin jokainen tietää vähemmän uskottavin keinoin. Maaseutu autioituu ja pienet kunnat ovat ahtaalla joissa päätoimeentulo on ollut maa ja metsätalous. Ainut mies jota hänen omansakkaan eivät hyväksy on Paavo Väyrynen. Hänessä on vielä vähän jäljellä aitoa keskustalaisuutta. Joka uskaltaa sanoa suoraan EU:stakin ja liittovaltiosta. Hän on ehdottomasti keskustan viisain ja kokenein politiikko. Jos ajatellaan, että Väyrynen on viisain ja pätevin keskustapoliitikko, niin mitä ne muut ovat? On jopa mahdollista, että hän on vielä Suomen presidentti ja olisi jo,jos ei keskustalaiset olisi sitä itse estäneet. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö hänelläkin olisi kyseenalaisia juttuja. Mutta niinhän oli Urho Kekkosellakin ja silti hätä pidettiin hyvänä presidenttinä.
Missä aito keskustalaisuus
H.A.P
3198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
täysin oma tahto, näen vieläkin sieluni silmillä sen Väyrysen, joka kumarassa Kuningas Kekkosen pöydänvieressä otti valtiaaltaan ohjeita mitä nyt tehdään.
Meidän on aina muistettava se tosiasia, kuulummepa mihin poliittiseen ryhmään hyvänsä, miten Kekkonen piti Nuvostoliiton avustuksella Kokoomuksen poissa Hallituskuvioista, olipa vaalitulos mikä hyvänsä.
Väyrynen kävi ehkä tehokkaimman Kekkoskurssin mitä kukaan Suomalainen Politiikko on käynyt, eikös Paavo ollut jo kolmikymppisenä ministeri, että niin pirun viisaan miehen Kekkonen hänestä loi.
Mitähän mahtanet tarkoittaa aidolla Kepulaisuudella, jos tarkoitat vaikkapa Alkiolaista linjaa, niin sanon sinulle suoraan, älä naurata vanhaa miestä.
Olet oikeassa siinä, että Kepu on hylännyt aatteelliset juurensa. Tämä hylkääminen ajoittuu vain paljon kauemmas eli ns. K-linjan vyörytyksen aikoihin 40- ja 50-luvuilla. Siihen asti vallalla oli Kyösti Kallion johtamana alkiolaiseen aatteeseen perustunut linja. K-linja otti aatteen sijaan ensimmäiseksi asiaksi valtapolitiikan ja tätä politiikkaa Väyrynen hieman muunneltuna jatkoi sitten tahtopolitiikan nimellä. Johannes Virolaisen voi sanoa olleen K-linjan viimeinen vatustaja, joka tietyllä tavalla onnistui sen myös selättämään 80-luvun alussa käydyssä presidentin esivaalikisassa voitollaan. Ahti Karjalaisen kuningastie tyssäsi siihen ja hänen mukanaan alkoivat myös K-linjan kuolinkouristukset.
Ajoittain on voitu nähdä kyllä vaalikampanjatasolla paluuta vanhaan alkiolaiseen perinteeseen. Selvästi paras esimerkki tästä on Anneli Jäätteenmäki, joka otti voimakkaasti kantaa uusliberalistista politiikkaa vastaan. Väyrysen viimeaikaisissa puheissa on myös nähtävissä yritystä korostaa paikallistoimintaa ja pienimuotoisuutta.
Väyrysen kohdalla on EU:hun liittymisen osalta syytä muistaa hänen kaksoisroolinsa. Hallituksen ulkoministerinä hän valisti puheenjohtaja ja pääminsiteri Ahon kanssa Kepun kenttää toimien vahvasti EU:hun liittymisen puolesta. Erottuaan valtioneuvostosta ja alkaessaan valmistautua presdidentinvaaleihin Väyrynen pyöräytti takkinsa ja alkoi vastustamaan EU:hun liittymistä. Näistä takinkäännöistä on syytä muistaa vielä se, että ennen EU-myönteistä välikauttaan Väyrynen oli ensin EU-kielteinen. Eli Väyrysen takki ja mielipiteet kääntyivät silloin niin vinhaa vauhtia, etteivät monet meinanneet perässä pysyä.
Keskustan aatten ydinsisältö on vallan ja pääomien hajautus eli yleensä desentralismi sekä kansanvallan ja kansalaisten tasa-arvon toteuttaminen. EU-sentralismi lyö tätä kaikkea korville. Olen ilokseni huomannut, että sen, mistä Keskusta on luopunut, on Itsenäisyyspuolue ottanut ajettavakseen.