Kuka saa?

viitekoron?

Olen vaikka miten monelta taholta koettanut selvittää mikä,miten ja kenen hyödyksi on viitekorko.
Siis jotenkin olen käsittänyt että se on keskuspankkien korko.
Mutta onko suomessa vain yksi yhteinen keskuspankki, vai onko kaikilla pankeilla omansa, josta ostavat rahaa, sekä myyvät sille omien paikallispankkien ylimääräistä rahaa.
Sitten on kai euroopan keskuspankki, joka määrää nämä lyhyt ja pitkäaikaiset korot. Siis näin asian käsitän, vaikka on monia tekijöitä koron määräytymiseen, mutta se on nippelitietoa jota en kaipaa.
Siis haluaisin vain tietää kuka pitää tai jakaa ne valtavat rahakasat joita viitekoroilla kerätään ja meille vain sanotaan että pankin pitää ostaa lainaamansa raha. Siis kuka on tämä salaperäinen rahanmyyjä, jolle täytyy kertyä aivan mielettömän valtavat voitot? Tätä ei kukaan tunnu tietävän.

Nyt puhutaan pienistä korkomargiinaaleista, koska pankki ostaa lainaamansa rahan -- siis keneltä?--, ja marginaali on paikallispankinpankin saama hyöty.

Siis vielä kerran: Kuka saa liiviinsä, tai rahasäiliöönsä nämä viitekorot. Jokuhan ne kerää.
Joskus 80- luvulla oli lainan ja säästämisen marginaali monta prosenttia pienenmpi kuin nyt. Silloin oli vain peruskorko, ja pankit käyttivät sitä, mutta lienee myös liene käyttivät vain omia rahojaan. Keneltäkään sitä erikseen ostamatta. Olivatko kaikki, Esim. Osuuspankit samaa yhtä pankkia? Siis nyt kai jokainen pikkupankki tulosvastuullinen yksikkö.
Nyt tuntuu että meitä huijataan tällä ns. ostetulla rahalla, eikä kukaan osaa selittää tätä.
Oletteko tekin tällä palstalla kaikki niin tietämättömiä, vai niin rikkaita, ettette kerro?

17

2630

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ottaa vähän selvää

      ennenkö kyselet... esim www.wikipedia.fi voisi olla ihan hyvä tiedonlähde.

      • ottaa

        Esim. wikipediasta googlesta katsoin, mutta missään ei sitä mitä haen, kerrota.
        Samoin olen vaikka miten monelta ns. viisaalta kysellyt. Kukaan ei vaan osaa sanoa.
        Siksi aioinkin kysyä juuri sinulta joka aivan ilmeisesti tuonkin asian tiedät. Mutta etpä vaan kerro. Miksiköhän tuota tietoa muuten panttaat?
        Mitä tälläkään palstalla tekee jos tänne vaan kaikki tulevat latelemaan itsestäänselvyyksiä ja vertailevat jo valmiita tietojaan, eikä täällä saa tollo mitään kysyä?
        Anteeksi, en tiennyt että tämä on ns. "älykkösnobien" paikka.
        Sellaisten, joiden päät ovat täynnä pykäliä ja nippelitietoa, mutta ei mitään käsitystä elämän raadollisen ahneista realiteeteista ja kokonaisuudesta.


    • sitten

      Pankit käyttävät lainakorkojensa perusteena erilaisia markkinakorkoihin perustuvia viitekorkoja. Viitekorko ilmaisee sen, millä hinnalla pankki itse saa kyseisenä ajankohtana rahaa rahoitusmarkkinoilta.
      Viitekoroista tunnetuimpia ovat euriborkorko ja pankkien omat primekorot.

      Euribor (lyhenne sanoista Euro Interbank Offered Rate) on European Banking Federationin päivittäin julkaisema viitekorko, jolla pankit tarjoutuvat lainaamaan vakuudettomasti varoja toisille pankeille euron rahamarkkinoilla.

      Suomessa Suomen Pankki on osa Euroopan Keskuspankkia, joka säätelee euro-alueen rahapolitiikkaa. Suomen Pankin tehtäviin kuuluu Suomessa rahan liikkeellelasku ja rahahuolto.

      Pankeilla on omat vähittäisvarannot, mutta todellisuudesssa jos kaikki haluisivat nostaa varansa pankisa ulos pankkien rahavarannot eivät riittäisi. Kun haet pankista lainaa, sinulle lainataan sinne talletettuja rahoja.

      Kun pankki pyytää esimerkiksi 100 000e asuntolainasta 4.65 korkoa se lainaa talletettuja rahavaroja joille se maksaa korko tallettajille tietyn verran. Näitten korkojen erotus on käytännössä pankin saama voitto.

      Paikallisosuuspankit ovat nimensä mukaan paikallisia. Ne ovat omia yksikköjään kuten monet muutkin pienet pankit. Esimerkiksi Nordea ja Sampo ovat suuria pankkeja jotka ovat yhtä suurta pankkia. Tietysti paikkakunnittain ne ovat omina tulosyksikköinään mutta valtakunnallisesti ne ovat yhtä suurta pankkia toisin kuin osuuspankit.

      Koska markkinatalouden pitää pyöriä, ei rahaa saa mistään ilmaiseksi. Tilanne nykyisin on aivan eri kuin 80-luvulla. Eihän ketään tässä mitenkään huijata. Ostettu raha on aivan väärä käsite.

      Toivottavasti vastaus tyydytti.

      • Aloittaja

        Kiitos paljon. Tuossa oli hyvin selkeä ja uskottava selitys.
        Luin vain nopeasti läpi, mutta mieleeni iskostui se asia jota olin epäillytkin.
        Eli pankit myyvät toinen toisilleen tätä rahaa kulloisellakin viitekorolla.
        Eli jos tilanne on teoriassa sellainen, että viitekorko pysyy vuoden aikana täysin samana, vaikka 3%:na.
        Sekä pankki X ostaa ja myy rahaa vaikkapa miljoonalla eurolla.
        Tällöin pankki X:n todellinen, vuoden aikana ostetun ja myydyn rahan korot kumoavat toisensa.
        Mikäli tämä pankki X on lainannut varojaan miljoonalla eurolla henkilöasiakkailleen 4,1 % korolla, saa se todellisuudessa antamastaan lainasta tämäm korkomarginaalin 1,1% tämän viitekoron 3%, eli kaiken 4,1 % itselleen.
        Eli meneekö asia teoriassa näin? Vai tuliko tässä hötäkässä minulle jokin asiavirhe?
        Siis nämä luvut ovat selvyyden kannalta teoreettisia.
        Mutta kun kaikissa tiedotusvälineissä annetaan aina ymmärtää että pankin saama voitto on vain tuo marginaali, Kirkkain silmin he sanovat ostavansa rahan viitekoron hinnalta rahamarkkinoilta.
        Meistä melkein kaikki uskomme tämän kritiikittä, siis olen lukemattomien ihmisten kansa tästä keskustellut, eikä kukaan ole aiemmin näin tyhjentävää vastausta osannut antaa.

        Mutta lopuksi sanoit että ei tässä ketään huijata....
        Eihän nämä pankit toisiaan mitenkään mitenkäään huijaakaan, ainoastaan meitä kuluttajia huijataan siinä, kun puhutaan ostetun rahan lainaamisesta kuluttajille, mutta kukaan (paitsi eräs pankinjohtaja, jota jututin, kertoi että samalla hinnalla he myös myyvät ylijäämiään) ei kerro tästä hyvällä viitekorolla myymästään rahasta mitään. Juuri tästä rahasta, joka suunnilleen toimivalla pankilla luulisi pyörivän taseella - 0, kuten minun esimerkissä, tulee pankille vuoden aikana tässä teoreettisessa tapauksessa tuo 3% lisää voittoa antamastaan lainasta, vaikka itkevät pieniä marginaalejaan.
        Palvelumaksuja kerätään asiakkaiden maksuliikenteeseen tarvittavan tietoverkon ylläpitoon (nykyisin kyllä iso menoerä luulisin), samoin palkkoihin plus muihin kuluihin. Käsittääkseni ennen nämäkin kulut maksettiin korkomarginaaleilla, vaikka pankki työllisti paljon enemmän palkkatyövoimaa.
        Toivon kovasti asiallista kommenttia ja kritiikkiä tähän asiaan.


      • talletuksistaan
        Aloittaja kirjoitti:

        Kiitos paljon. Tuossa oli hyvin selkeä ja uskottava selitys.
        Luin vain nopeasti läpi, mutta mieleeni iskostui se asia jota olin epäillytkin.
        Eli pankit myyvät toinen toisilleen tätä rahaa kulloisellakin viitekorolla.
        Eli jos tilanne on teoriassa sellainen, että viitekorko pysyy vuoden aikana täysin samana, vaikka 3%:na.
        Sekä pankki X ostaa ja myy rahaa vaikkapa miljoonalla eurolla.
        Tällöin pankki X:n todellinen, vuoden aikana ostetun ja myydyn rahan korot kumoavat toisensa.
        Mikäli tämä pankki X on lainannut varojaan miljoonalla eurolla henkilöasiakkailleen 4,1 % korolla, saa se todellisuudessa antamastaan lainasta tämäm korkomarginaalin 1,1% tämän viitekoron 3%, eli kaiken 4,1 % itselleen.
        Eli meneekö asia teoriassa näin? Vai tuliko tässä hötäkässä minulle jokin asiavirhe?
        Siis nämä luvut ovat selvyyden kannalta teoreettisia.
        Mutta kun kaikissa tiedotusvälineissä annetaan aina ymmärtää että pankin saama voitto on vain tuo marginaali, Kirkkain silmin he sanovat ostavansa rahan viitekoron hinnalta rahamarkkinoilta.
        Meistä melkein kaikki uskomme tämän kritiikittä, siis olen lukemattomien ihmisten kansa tästä keskustellut, eikä kukaan ole aiemmin näin tyhjentävää vastausta osannut antaa.

        Mutta lopuksi sanoit että ei tässä ketään huijata....
        Eihän nämä pankit toisiaan mitenkään mitenkäään huijaakaan, ainoastaan meitä kuluttajia huijataan siinä, kun puhutaan ostetun rahan lainaamisesta kuluttajille, mutta kukaan (paitsi eräs pankinjohtaja, jota jututin, kertoi että samalla hinnalla he myös myyvät ylijäämiään) ei kerro tästä hyvällä viitekorolla myymästään rahasta mitään. Juuri tästä rahasta, joka suunnilleen toimivalla pankilla luulisi pyörivän taseella - 0, kuten minun esimerkissä, tulee pankille vuoden aikana tässä teoreettisessa tapauksessa tuo 3% lisää voittoa antamastaan lainasta, vaikka itkevät pieniä marginaalejaan.
        Palvelumaksuja kerätään asiakkaiden maksuliikenteeseen tarvittavan tietoverkon ylläpitoon (nykyisin kyllä iso menoerä luulisin), samoin palkkoihin plus muihin kuluihin. Käsittääkseni ennen nämäkin kulut maksettiin korkomarginaaleilla, vaikka pankki työllisti paljon enemmän palkkatyövoimaa.
        Toivon kovasti asiallista kommenttia ja kritiikkiä tähän asiaan.

        korkoa ja lainaa näitä rahoja laina-asiakkailleen. Talletuskorko on sidottu joko prime- tai muihin viitekorkoihin. Tämä korko on myös pankin maksettava, joten ihan koko viitekorkoa pankit eivät pysty itse saamaan.


      • ihan noin mene
        Aloittaja kirjoitti:

        Kiitos paljon. Tuossa oli hyvin selkeä ja uskottava selitys.
        Luin vain nopeasti läpi, mutta mieleeni iskostui se asia jota olin epäillytkin.
        Eli pankit myyvät toinen toisilleen tätä rahaa kulloisellakin viitekorolla.
        Eli jos tilanne on teoriassa sellainen, että viitekorko pysyy vuoden aikana täysin samana, vaikka 3%:na.
        Sekä pankki X ostaa ja myy rahaa vaikkapa miljoonalla eurolla.
        Tällöin pankki X:n todellinen, vuoden aikana ostetun ja myydyn rahan korot kumoavat toisensa.
        Mikäli tämä pankki X on lainannut varojaan miljoonalla eurolla henkilöasiakkailleen 4,1 % korolla, saa se todellisuudessa antamastaan lainasta tämäm korkomarginaalin 1,1% tämän viitekoron 3%, eli kaiken 4,1 % itselleen.
        Eli meneekö asia teoriassa näin? Vai tuliko tässä hötäkässä minulle jokin asiavirhe?
        Siis nämä luvut ovat selvyyden kannalta teoreettisia.
        Mutta kun kaikissa tiedotusvälineissä annetaan aina ymmärtää että pankin saama voitto on vain tuo marginaali, Kirkkain silmin he sanovat ostavansa rahan viitekoron hinnalta rahamarkkinoilta.
        Meistä melkein kaikki uskomme tämän kritiikittä, siis olen lukemattomien ihmisten kansa tästä keskustellut, eikä kukaan ole aiemmin näin tyhjentävää vastausta osannut antaa.

        Mutta lopuksi sanoit että ei tässä ketään huijata....
        Eihän nämä pankit toisiaan mitenkään mitenkäään huijaakaan, ainoastaan meitä kuluttajia huijataan siinä, kun puhutaan ostetun rahan lainaamisesta kuluttajille, mutta kukaan (paitsi eräs pankinjohtaja, jota jututin, kertoi että samalla hinnalla he myös myyvät ylijäämiään) ei kerro tästä hyvällä viitekorolla myymästään rahasta mitään. Juuri tästä rahasta, joka suunnilleen toimivalla pankilla luulisi pyörivän taseella - 0, kuten minun esimerkissä, tulee pankille vuoden aikana tässä teoreettisessa tapauksessa tuo 3% lisää voittoa antamastaan lainasta, vaikka itkevät pieniä marginaalejaan.
        Palvelumaksuja kerätään asiakkaiden maksuliikenteeseen tarvittavan tietoverkon ylläpitoon (nykyisin kyllä iso menoerä luulisin), samoin palkkoihin plus muihin kuluihin. Käsittääkseni ennen nämäkin kulut maksettiin korkomarginaaleilla, vaikka pankki työllisti paljon enemmän palkkatyövoimaa.
        Toivon kovasti asiallista kommenttia ja kritiikkiä tähän asiaan.

        Teoriassa jos ruvetaan pohtimaan pankkia. En jaksa selittää tähän mitään suurempaa pankkiteoriaa, mutta voidaan ajatella että pankki on kokoaa tallettajien varallisuutta ja siirtää ne edelleen lainoina.

        Todella yksinkertaisessa esimerkissä pankilla on miljoonan talletukset. Pankki tarjoaa 1% korkoa talletuksille. Siitä pankin pitää pitää itsellään tietty prosentti minimipääomaa. Pankki lainaa 800000 euroa joista se saa 4.5% korkotulot. Jos ajatellaan yhden vuoden periodia pankkille on korkokuluja 1Me*0,01=10000e ja korkotuloja 360000e. Näin ollen pankki saa tuottoa 26000e. Jonka se puolestaan sijoittaa itse eteenpäin.

        Siis pankeilla on omat asiakaskohtaiset marginaalit. Eli se % joka lisätään viitekorkoon.
        Pankin voitto ei ole palkästään marginaali, se sisältyy myös palvelumaksuista ynnä muusta pankkien sijoitustoiminnasta. Pankit siis sijoittavat varallisuuttaan itse eteenpäin.

        Netti on täynnä pankkiteoriasta ja yleisestä kansantaloudesta. Mielestäni tämä keskustelu on aivan turha koska keskustelun aloittajalla ei ole mitään näkemystä tai teorian tuntua miten kansantalous toimii.


      • maksaa?
        talletuksistaan kirjoitti:

        korkoa ja lainaa näitä rahoja laina-asiakkailleen. Talletuskorko on sidottu joko prime- tai muihin viitekorkoihin. Tämä korko on myös pankin maksettava, joten ihan koko viitekorkoa pankit eivät pysty itse saamaan.

        Juuri tätä kysyin alunperin. Jos jollekin jotain maksetaan, niin se jolle maksetaan saa rahaa. Minne se sitten menee. Äskeisellä oli tästä selkeä selitys niin kuin itsekin olen pähkäillyt.


      • keskustelu
        ihan noin mene kirjoitti:

        Teoriassa jos ruvetaan pohtimaan pankkia. En jaksa selittää tähän mitään suurempaa pankkiteoriaa, mutta voidaan ajatella että pankki on kokoaa tallettajien varallisuutta ja siirtää ne edelleen lainoina.

        Todella yksinkertaisessa esimerkissä pankilla on miljoonan talletukset. Pankki tarjoaa 1% korkoa talletuksille. Siitä pankin pitää pitää itsellään tietty prosentti minimipääomaa. Pankki lainaa 800000 euroa joista se saa 4.5% korkotulot. Jos ajatellaan yhden vuoden periodia pankkille on korkokuluja 1Me*0,01=10000e ja korkotuloja 360000e. Näin ollen pankki saa tuottoa 26000e. Jonka se puolestaan sijoittaa itse eteenpäin.

        Siis pankeilla on omat asiakaskohtaiset marginaalit. Eli se % joka lisätään viitekorkoon.
        Pankin voitto ei ole palkästään marginaali, se sisältyy myös palvelumaksuista ynnä muusta pankkien sijoitustoiminnasta. Pankit siis sijoittavat varallisuuttaan itse eteenpäin.

        Netti on täynnä pankkiteoriasta ja yleisestä kansantaloudesta. Mielestäni tämä keskustelu on aivan turha koska keskustelun aloittajalla ei ole mitään näkemystä tai teorian tuntua miten kansantalous toimii.

        Minulle tämä keskustelu on aivan taivaan mannaa. Juuri siksi ettei ole isompaa käsitystä miten mm. pankkiasiat toimivat. Nyt olen saanut jo jonkunlaisen käsityksen.
        Samoin luulen, tai tiedän, kun olen vaikka kuinka monen kanssa asiasta keskustellut, kukaan ei selkeää vastausta ole tiennyt, vaan aina se viitekorko johonkin vaan vaan menee. Mihin, sitä kukaan ei ole tiennyt.
        Olen maallikkona tänne eksynyt/löytänyt, kaltaisiani onvarmaan 98 % meistä tavallisista pulliaisista.
        Kysymys on siitä että media, sekä pankit lainaa antaessaan johtaa meitä tässäkin asiassa harhaan.
        Haen tällä sitä että tavallinen kansa tässä tietotulvassa purematta hyväksyy monet irvokkaat asiat itsestäänselvyyksinä.
        Sillä näin se on helpompaa ja kivempaa, pääasia että leipää ja sirkushuveja riittää.

        Se netin teoria on vaikeasti haettavissa, siellä kyllä selitetään eri lyhyt ja pitkäaikaisia-, sekä pankin omia korkoja ym. nippelitietoa hyvin selkeästi, mutta perusperiaatteet ovatkin sitten jo hakemisen takana.


      • jep jep
        keskustelu kirjoitti:

        Minulle tämä keskustelu on aivan taivaan mannaa. Juuri siksi ettei ole isompaa käsitystä miten mm. pankkiasiat toimivat. Nyt olen saanut jo jonkunlaisen käsityksen.
        Samoin luulen, tai tiedän, kun olen vaikka kuinka monen kanssa asiasta keskustellut, kukaan ei selkeää vastausta ole tiennyt, vaan aina se viitekorko johonkin vaan vaan menee. Mihin, sitä kukaan ei ole tiennyt.
        Olen maallikkona tänne eksynyt/löytänyt, kaltaisiani onvarmaan 98 % meistä tavallisista pulliaisista.
        Kysymys on siitä että media, sekä pankit lainaa antaessaan johtaa meitä tässäkin asiassa harhaan.
        Haen tällä sitä että tavallinen kansa tässä tietotulvassa purematta hyväksyy monet irvokkaat asiat itsestäänselvyyksinä.
        Sillä näin se on helpompaa ja kivempaa, pääasia että leipää ja sirkushuveja riittää.

        Se netin teoria on vaikeasti haettavissa, siellä kyllä selitetään eri lyhyt ja pitkäaikaisia-, sekä pankin omia korkoja ym. nippelitietoa hyvin selkeästi, mutta perusperiaatteet ovatkin sitten jo hakemisen takana.

        "Kysymys on siitä että media, sekä pankit lainaa antaessaan johtaa meitä tässäkin asiassa harhaan."

        En ymmärrä edellisen kirjoittajan tuota kommenttia. Voisitko kertoa konkreettisia asioita, että missä pankit ja media johtavat harhaan?

        Itse en ole huomannut, että ainakaan media olisi tässä asiassa johtanut harhaan. (jos ei maalaissanomien mielipidekirjoituksia lasketa mukaan ;)


      • Ketjun alkaja
        jep jep kirjoitti:

        "Kysymys on siitä että media, sekä pankit lainaa antaessaan johtaa meitä tässäkin asiassa harhaan."

        En ymmärrä edellisen kirjoittajan tuota kommenttia. Voisitko kertoa konkreettisia asioita, että missä pankit ja media johtavat harhaan?

        Itse en ole huomannut, että ainakaan media olisi tässä asiassa johtanut harhaan. (jos ei maalaissanomien mielipidekirjoituksia lasketa mukaan ;)

        Tällä palstalla ilmeisesti kaikki ovat viisaasti talousoppineita, ehkä olen ainoa "tavallinen pullianen".
        Tätä viitekorkoasiaa aion vieläkin laajemmalta piiriltä kysellä. Tänään kysyin muuan hiljan tradenomiksi huippupaperein lukeneelta 50 vuotiaalta yo-merkonomilta viitekorosta, kuka sen loppupelissä saa. Eipä tiennyt.
        Muutama vuosi sitten olin laina-asioissa pankissa, tuli puhe koroista, virkailija kirkkain silmin väitti että joutuvat sen rahan itsekin ostamaan. Minä tietenkin ihmettelin että eikö se raha olekaan teillä rahasäiliöissä niinkuin Roope Ankalla. Ei toki, sanoi virkailija hymyillen, kuten yksinkertaisille on tapana hymyillä.
        Vaan tavallaan ne rahat säiliössä ovat. Mutta rahasäiliönä toimii, jos oikein olen ymmärtänyt, meillä koko rahaliiton alue ,(en jaksa maailmenpankkeja tähän sekoittaa), jonne laitettaessa saadaan viitekoron mukaan "oravannahkoja", sekä jos sieltä otetaan, pitää taas antaa näitä oravannahkoja takaisin sen verran, mikä kulloinenkin korko on sillä hetkellä.
        Eli rahasäiliön avaimina käytetään tätä viitekorkoa.

        Kaikki lehdet aina puhuvat vain pankkien kovasta kilpailusta korkomarginaaleilla, joka todellisuudessa on siis vain pieni osa lainan todellisesta tuotosta.
        Kerropa tuohon,ettei näin ole, hyvä perustelu. Samoin mistä olet itse oppinut nämä kaikki pankkimaailman salat, jotka oletat nyt jokaisen lukutaitoisen tietävän.

        Tässä ketjussa olevista viesteistä olen selvästi käsittänyt, samoin kuin olin jo itsekkin pähkäilllyt, että vaikka joskus ostavatkin, myös jossain vaiheessa saman verran myyvätkin, myymisestä ei vain kukaan puhu. Se on vaiettu tabu.

        Tuolla joku kehotti minua menemään avoimeen yliopistoon jotta asia selviäisi, enpä tiedä selviäisikö, kun yo-merkoni vaimoni, eikä tradenomi tuttunikaan ole koulussa tätä oppineet.


      • jep jep
        Ketjun alkaja kirjoitti:

        Tällä palstalla ilmeisesti kaikki ovat viisaasti talousoppineita, ehkä olen ainoa "tavallinen pullianen".
        Tätä viitekorkoasiaa aion vieläkin laajemmalta piiriltä kysellä. Tänään kysyin muuan hiljan tradenomiksi huippupaperein lukeneelta 50 vuotiaalta yo-merkonomilta viitekorosta, kuka sen loppupelissä saa. Eipä tiennyt.
        Muutama vuosi sitten olin laina-asioissa pankissa, tuli puhe koroista, virkailija kirkkain silmin väitti että joutuvat sen rahan itsekin ostamaan. Minä tietenkin ihmettelin että eikö se raha olekaan teillä rahasäiliöissä niinkuin Roope Ankalla. Ei toki, sanoi virkailija hymyillen, kuten yksinkertaisille on tapana hymyillä.
        Vaan tavallaan ne rahat säiliössä ovat. Mutta rahasäiliönä toimii, jos oikein olen ymmärtänyt, meillä koko rahaliiton alue ,(en jaksa maailmenpankkeja tähän sekoittaa), jonne laitettaessa saadaan viitekoron mukaan "oravannahkoja", sekä jos sieltä otetaan, pitää taas antaa näitä oravannahkoja takaisin sen verran, mikä kulloinenkin korko on sillä hetkellä.
        Eli rahasäiliön avaimina käytetään tätä viitekorkoa.

        Kaikki lehdet aina puhuvat vain pankkien kovasta kilpailusta korkomarginaaleilla, joka todellisuudessa on siis vain pieni osa lainan todellisesta tuotosta.
        Kerropa tuohon,ettei näin ole, hyvä perustelu. Samoin mistä olet itse oppinut nämä kaikki pankkimaailman salat, jotka oletat nyt jokaisen lukutaitoisen tietävän.

        Tässä ketjussa olevista viesteistä olen selvästi käsittänyt, samoin kuin olin jo itsekkin pähkäilllyt, että vaikka joskus ostavatkin, myös jossain vaiheessa saman verran myyvätkin, myymisestä ei vain kukaan puhu. Se on vaiettu tabu.

        Tuolla joku kehotti minua menemään avoimeen yliopistoon jotta asia selviäisi, enpä tiedä selviäisikö, kun yo-merkoni vaimoni, eikä tradenomi tuttunikaan ole koulussa tätä oppineet.

        "virkailija kirkkain silmin väitti että joutuvat sen rahan itsekin ostamaan"

        Pääsääntöisesti tuo pitää paikkansa. Yleisemmin pankit ostavat rahat asiakkailta talletuksina. Muut rahat pankki ostaa markkinoilta eri markkinainstrumentien avulla. Osakseen taas pankilla on omia varoja, joita se voi lainata tai sijoittaa ja kerätä näin ollen omalle pääomalleen tuottoa.

        "Kaikki lehdet aina puhuvat pankkien kovasta kilpailusta korkomarginaaleilla, joka todellisuudessa on siis vain pieni osa lainan todellisesta tuotosta."

        Ilman tarkkoja sisäpiiritietoa ei pystytä määrittelemään, mikä on marginaalin osuus kokonaistuotosta.

        Esim. y asiakas tallettaa 100 euroa määräaikaistalletuksena (1 vuosi) prime -0,5 % ja pankki lainaa saman summan kertalyhenteisenä luottona vuodeksi x asiakkaalleen prime 0,5 %. Eli pankki saa 1 % pääomasta eli 1 euron. Tästä eurosta pankin on maksettava palkat, luottotappiot, korkoriskien toteutuneet kulut ja kaikki muut mahdolliset kustannukset. Eli pankille jää x summa voittoa.

        "Tuolla joku kehotti minua menemään avoimeen yliopistoon jotta asia selviäisi, enpä tiedä selviäisikö, kun yo-merkoni vaimoni, eikä tradenomi tuttunikaan ole koulussa tätä oppineet."

        En yhtään ylläty, että merkonomi tai tradenomi ovat asiasta tietämättömiä.

        Itse olen käynyt aluksi merkonomin koulutuksen. Siellä opetettiin vain kevyesti kansantalouteen liittyviä juttua, eikä tradenomi opinnoissakaan paljoa enempää kerrota näitä juttuja. Pankissa olen ollut konttoritöissä. Sielläkään ei opeteta toimihenkilöille tarkempaa tietoa kansantaloudesta taikka rahateoriasta.

        Oikean osaamisen olen saanut yliopistossa opiskelemalla. Siellä on olen lukenut hyviä kursseja kansantaloudesta sekä raha- ja pankkiteoriasta. Suosittelen, jos asia kiinnostaa enemmän.


      • Ketjun alkaja
        jep jep kirjoitti:

        "virkailija kirkkain silmin väitti että joutuvat sen rahan itsekin ostamaan"

        Pääsääntöisesti tuo pitää paikkansa. Yleisemmin pankit ostavat rahat asiakkailta talletuksina. Muut rahat pankki ostaa markkinoilta eri markkinainstrumentien avulla. Osakseen taas pankilla on omia varoja, joita se voi lainata tai sijoittaa ja kerätä näin ollen omalle pääomalleen tuottoa.

        "Kaikki lehdet aina puhuvat pankkien kovasta kilpailusta korkomarginaaleilla, joka todellisuudessa on siis vain pieni osa lainan todellisesta tuotosta."

        Ilman tarkkoja sisäpiiritietoa ei pystytä määrittelemään, mikä on marginaalin osuus kokonaistuotosta.

        Esim. y asiakas tallettaa 100 euroa määräaikaistalletuksena (1 vuosi) prime -0,5 % ja pankki lainaa saman summan kertalyhenteisenä luottona vuodeksi x asiakkaalleen prime 0,5 %. Eli pankki saa 1 % pääomasta eli 1 euron. Tästä eurosta pankin on maksettava palkat, luottotappiot, korkoriskien toteutuneet kulut ja kaikki muut mahdolliset kustannukset. Eli pankille jää x summa voittoa.

        "Tuolla joku kehotti minua menemään avoimeen yliopistoon jotta asia selviäisi, enpä tiedä selviäisikö, kun yo-merkoni vaimoni, eikä tradenomi tuttunikaan ole koulussa tätä oppineet."

        En yhtään ylläty, että merkonomi tai tradenomi ovat asiasta tietämättömiä.

        Itse olen käynyt aluksi merkonomin koulutuksen. Siellä opetettiin vain kevyesti kansantalouteen liittyviä juttua, eikä tradenomi opinnoissakaan paljoa enempää kerrota näitä juttuja. Pankissa olen ollut konttoritöissä. Sielläkään ei opeteta toimihenkilöille tarkempaa tietoa kansantaloudesta taikka rahateoriasta.

        Oikean osaamisen olen saanut yliopistossa opiskelemalla. Siellä on olen lukenut hyviä kursseja kansantaloudesta sekä raha- ja pankkiteoriasta. Suosittelen, jos asia kiinnostaa enemmän.

        Olen saanut paljon hyvää näkökulmaa tästä viestiketjusta. Uskonpa että kuten lonkalta heitin 98% (joka löysä heitto), ei näistä asioista tiedä, eikä välitä tietää. Samoin kuin ei muutenkaan kansantaloudesta. Silti puhutaan suu vaahdossa, kuten minäkin, miten pitäisi olla.
        Olen tarkoituksella kärjistänyt ja yksinkertaistanut asioita.

        kuitenkin vieläkin olen sitä mieltä, että tuolla viitekorolla pystytään rahvasta sumuttamaan. Siitä kertoo sekin, että tavallisen käyttötilin ja lainan markinaali on aivan huikea, 80- luvun peruskorkosidonnaisuuten verrattuna.
        Käyttötilin pientä korkoa, mielestäni kyllä perusteellisesti selitetään sillä, että niitä rahoja on vaikea sijoittaa, koska tili kuukauden perioodilla saattaa heittää esim. 2000-10 e. Siis paha tällaista rahaa on lainata.
        Toisaalta, vaikka olen asiakasomistaja (irvokas sana), ei omistukseni tuotto (bonukset) riitä kuin murto-osaan kuukauden palvelumaksuista joita vielä jää n. 3 euroa.

        Ne tilitapahtumani ja maksuni, jotka pankin tietokoneiden kapasiteettia kuluttavat, eivät voi aiheuttaa moisia kuluja.

        Jos tietokoneen/tietoliikenteen käyttö olisi noin kallista, olisi internet ja tietokoneen käyttö kuukaudessa liene 1000 euroa Per/yksityistalous.

        Eli jo pelkillä palvelumaksuilla varmaan katetaan tietoliikenne, palkat ym. kuluja aivan hyvin.

        Yhä vielä väitän, että viitekoroista ja marginaaleista puhumisella johdetaan rahvasta harhaan. Itse olen mielestäni keskivertoälyllä varusttu rahvas, joten perustan ajatukseni siihen ja omaan galluppiini jota olen kymmeniltä kysellyt. Uskon myös että ei tavallinen pankkivirkailijakaan sitä välttämättä tiedä.

        "Ei pankki sitä rahaa saa, kun joutuvat itsekin maksamaan viitekoron", on yleisin vastaus. Kenelle; kysyn, "sitä en tiedä" vastataan.

        Pankeilla on monopoliasema hoitaa kansalaisten raha-asioita, siksi on helppoa periä kohtuuttomia palvelumaksuja, kun kilpailua ei ole.

        Pankkien vuosittainen liikevaihto, sekä siihen suhteutettu nettotulo kertoisi paremmin totuuden näistä marginaaleistakin, mutta lienee vaikeasti saatavissa oleva totuus, koska aina on investoitu ja sijoitettu, jolloin tulosta voi vääristellä.
        Uskon kuitenkin että pankkitoiminta on erittäin tuottoisaa toimintaa, sekä olisi sittenkin vaikka esim. palvelumaksuista luovuttaisiin kokonaan.

        Pankkitoiminta ei mielestäni kyllä eroa mitenkään muusta markkinataloudesta, samaa sumutusta kaikkialla.

        Raimo Sailaksen luulisi hyvin tietävän talouselämän realiteetit, silti hän vahvasti vahvojen puolella, kertoessaan välttämättömistä leikkauksista julkisella sektorilla.

        Oikeastihan kyse on vaan siitä, että rahaa ei haluta ottaa sieltä missä sitä kasapäin olisi, vaan tarkoitus on näitä kasoja kasvattaa.
        Tietysti voi aina sanoa, ettei Raimo Sailaksen asia ole tästä kertoakaan.


    • mkae9
    • Master mies

      Lueskelin juuri että sosiaalista luottoa saa sillä peruskorolla, toki asikkaaat seulotaan tarkasti paikallisessa sosiaalitoimessa kenelle sitä myönnetään.
      Tätä myönnetään esimerkiksi velkajärjestelyissä monien kalliskorkoisten lainojen yhditämiseen, jolloin asiakkaan maksukyky riittää selviämiseen.

    • Pohdiskelija

      Pankki ostaa jonain päivänä rahaa, toisena päivänä lainaa eteenpäin tallettajien rahoja. Se vaihtelee koko ajan.Kumpikaan tapa ei ole ilmaista. Ei kai lainan hinta voi muuttua hankintatavan mukaisesti, asiakkaille on oltava tasapuolinen pohjahinta. Marginaali sitten kattaa asiakkaasta tulevan riskin ja lisäksi kulut.Myöskin verottaja on määrännyt tietyn alarajan.Onhan lainanottajallekin hyötyä lainalla hankkimastaan tuotteesta, esim asunnon arvo nousee koko ajan.

      • nouseeko aina?

        Eiköhän pankkien vakavaraisuus kerro että riskit on hallinnassa ja kulut veloitetaan moniverroin.
        Miten esim. pankkikortista voi aiheutua pankille 2,5 euron kulut kuukaudessa?

        Siis miltei vanha 15 markkaa/kk, eli yli 178 mummoa per/vuosi.

        Nuo eurot taitaa ihmisten mielissä muuttua pikkuhiljaa markoiksi, kuten oli tarkoituskin.

        Taannoin kun meni aivan hulinaksi, me nostimme pankit jaloillemme, eipä kukaan ole velvoittanut pankkeja tuota velkaansa valtiolle korvaamaan.
        Vai paljonko ovat takaisin maksaneet? Ehkä jotain nimellisiä promilleja.

        Ainakin oma kerrostaloasuntoni, jonka 80- luvulla ostin, maksoin kerran itselleni, sekä toisen kerran pankille korkojen muodossa, on nyt halvempi kuin ostaessa, samoin pläjähti 20 000 euron putkiremontti velkaosuudeksi.
        Enpä katso omaa asunnonostotoimintaani hyvin kannattavaksi. Tietenkin voi sanoa että en osannut ennakoida riskejä, vaan eivätkä osanneet pankkien ekonomitkaan, joten turha minua on syyttää. minua ei vain tueta kuten pankikia.

        Silloin meni paljon ihmisiä ahdingossa hirteen pankkien hulvattoman toiminnan, sekä harkitun kaaoksen takia, joka järjestettiin vapautetuilla rahamarkkinoilla.

        Tällä saatiin omaisuutta jaettua taas kerran niille, joilla sitä jo ennestään oli.
        Muistan Rolf Kulberin heristävän sormen, kun hän syyllisti kulutusjuhlista pienen tietämättömän ihmisen.
        vaan eipä tarkemmin halunnut mainita mistä on kyse, olisi pian uusjako häiriintynyt moisesta totuuden puhumisesta.
        Mutta tällä heristelyllä Kulberi sai kansan syyllisyydentuntoon ja kiltisti maksamaan valtavat pankkituet.


    • Anonyymi

      "Rahaa syntyy etenkin silloin, kun joku ottaa lainan. Suurin osa rahasta on pankkien velkoja yleisölle. Kun pankki myöntää lainaa, sekä sen velat että saamiset kasvavat. Lainaa myöntävä pankki ottaa asiakkaalta allekirjoituksen velkakirjaan ja merkitsee varoihinsa tämän saamisen. Mutta laina on nostettu vasta, kun sitä vastaava talletus on kirjattu asiakkaan tilille, joten myös pankin velat kasvavat.

      Näiden velkojen lisääntyminen on rahan määrän lisääntymistä. Asiakas havaitsee pankkitilinsä saldon kasvaneen ja hänellä on enemmän rahaa kuin hetkeä aikaisemmin. Kun asiakas maksaa lainansa pois, hänen on järjestettävä jostain tililleen tarvittava summa. Takaisinmaksuhetkellä sekä velat että saamiset pyyhitään pois pankin kirjanpidosta. Käytännössä asiakkaan talletustililtä kirjataan pois hiukan enemmän pankin velkoja kuin alkuperäisen lainasumman edestä, sillä pankki perii myöntämistään lainoista korkoa ja usein joitain palkkioitakin.

      Lainan myöntämisvaiheessa siis muodostui lisää rahaa. Lainan tullessa kuoletetuksi rahaa lakkasi olemasta, ja perittyjen korkojen vuoksi vieläpä hiukan enemmän kuin mitä lainaa myönnettäessä muodostui."
      https://www.suomenpankki.fi/fi/opi-taloudesta/opi-taloudesta/mita-raha-on/

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Valkeakosken 15-v tapauksessa ihmettelen ??

      On sääli, että pahoja ihmisiä liikkuu aina vapaana eri puolilla Suomea, mutta minkä ihmeen takia 15-vuotiaan nuoren täyt
      Maailman menoa
      439
      9708
    2. Nyt ahdistaa

      Joku nuori tyttö on surmattu Valkeakoskella. En tunne ihmistä, mutta silti se koskettaa. Uutisissa oli hiljattain, että
      Valkeakoski
      258
      6795
    3. Valkeakosken tappo

      "Tyttö löytyi poliisin mukaan kuolleena läheisestä metsästä muutaman sadan metrin päässä kotoaan. Uhrin löysivät hänen k
      Henkirikokset
      14
      2751
    4. Puhuuko Orpo niin totta kuin osaa?

      Vai osaisiko "en muuta keksinyt" -Orpo edes vähän paremmin puhua totta? https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f8d5241f-
      Maailman menoa
      335
      2353
    5. Salakamera! Kirsikka Simberg julkaisi Farmilla otetut salakuvat: "Paha tapa" paljastuu! Katso kuvat!

      Oho, no nyt on kyllä rikottu sääntöjä… Farmi Suomi -kuvauksista paljastuu yllättävää materiaalia. Lue lisää: https://w
      Tv-sarjat
      9
      1727
    6. Laita viestiä?

      Sitten kun on sinulle hyvä hetki, minä odotan. Jotain jäi kesken ja haluan viedä sen loppuun 😘
      Ikävä
      95
      1643
    7. Keski-ikäinen nainen raiskasi miehen

      https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010451173.html Ei olisi varmasti kymmenen vuotta nuorempana tarvinnut pakottaa.
      Sinkut
      190
      1342
    8. Olen ollut pois täältä neljä kuukautta

      Neljä kuukautta sitten olin tosiaan psykoottinen, ja jouduinkin osastolle hoidettavaksi kahdeksi kuukaudeksi. Ystävyys-
      Ikävä
      188
      1283
    9. Olen ollut ikävä, tiedän

      ja myönnän sitten ettei johdu mistään vahvuudesta, vaan siitä, että olen ollut aika loukkaantunut. Voit kerätä siitä pi
      Ikävä
      77
      999
    10. Olet seksikäs nainen

      Olet seksikäs nainen
      Ikävä
      48
      974
    Aihe