Tilanne oli tämä viisi vuotta sitten: Palkkatulot riittivät hyvin normaaliin elämiseen ja rahaa jäi jopa hieman säästöönkin. Autoa ei ollut, mutta hankinta tuli eteen. Päätettiin hankkia seitsemän vuotta vanha, yleisesti kehuttu ja arvostettu automerkki lainarahalla. Noin vuosi meni ilman ongelmia, mutta sitten alkoi rahaa palamaan. Vaihdelaatikkoremontti, kytkinremontti, etupyöränlaakerit, jakopää, iskunvaimentimet... Kaikki tämä siis auton osamaksujen lisäksi.
Autosta luovuttiin kolmen vuoden kuluttua hyvin pettyneenä. Päätettiin hankkia halvempi, jossain piireissä huonoksi "tiedetty" auto tilalle. Lainarahaa ei käytetty, vaan ajateltiin käyttää säästyvät osamaksut mahdollisiin korjauskustannuksiin. Auto oli hankittaessa lähes saman ikäinen kuin edeltäjänsä, mutta jopa monta kertaa halvempi. Auto oli myös paremmin varusteltu ja huomattavasti mukavampi ajaa.
Nyt tämä "yleisesti" haukuttu auto on ollut jatkuvassa käytössä noin kaksi vuotta. Paljon pelätyt "tyyppiviat" odottavat tulemistaan, eikä edes oireita niistä ole ilmaantunut. Takaäänenvaimentaja on vaihdettu, yksi pallonivel, sekä vasemmalle puolelle eteen parkkivalopoltin. Lisäksi asennettiin hankittaessa vetokoukku, kun sitä ei aiemmin ole ollut. Jos autoon tulisi hyvin kallis vika, sitä ei ole pakko korjauttaa kuten ennen. Auto myytäisiin halvalla ja tilalle ostettaisiin uusi.
Pistää miettimään, kannattaako hankkia hieman alle kymmenen vuotta vanha auto kovalla hinnalla, vaikka merkki olisi kuinka arvostettu? Kyllä näihinkin vikoja tulee samalla tavalla kuin muihinkin, käytetty kun on. Siinä halvemmassa, huhujen mukaan siis huonommasssa autossa säästyi ainakin minulla kalliit osamaksut ja korot. Niillä rahoilla olisin voinut korjauttaa autoa vaikka joka kuukausi vuosien ajan, jos olisi ollut tarpeen. Ei ole ollut tarpeen. Jos rahaa ei ole oikeasti paljon, niin kyllä auto on maailman typerin sijoitus.
Autosta luovuttiin kolmen vuoden kuluttua hyvin pettyneenä. Päätettiin hankkia halvempi, jossain piireissä huonoksi "tiedetty" auto tilalle. Lainarahaa ei käytetty, vaan ajateltiin käyttää säästyvät osamaksut mahdollisiin korjauskustannuksiin. Auto oli hankittaessa lähes saman ikäinen kuin edeltäjänsä, mutta jopa monta kertaa halvempi. Auto oli myös paremmin varusteltu ja huomattavasti mukavampi ajaa.
Nyt tämä "yleisesti" haukuttu auto on ollut jatkuvassa käytössä noin kaksi vuotta. Paljon pelätyt "tyyppiviat" odottavat tulemistaan, eikä edes oireita niistä ole ilmaantunut. Takaäänenvaimentaja on vaihdettu, yksi pallonivel, sekä vasemmalle puolelle eteen parkkivalopoltin. Lisäksi asennettiin hankittaessa vetokoukku, kun sitä ei aiemmin ole ollut. Jos autoon tulisi hyvin kallis vika, sitä ei ole pakko korjauttaa kuten ennen. Auto myytäisiin halvalla ja tilalle ostettaisiin uusi.
Pistää miettimään, kannattaako hankkia hieman alle kymmenen vuotta vanha auto kovalla hinnalla, vaikka merkki olisi kuinka arvostettu? Kyllä näihinkin vikoja tulee samalla tavalla kuin muihinkin, käytetty kun on. Siinä halvemmassa, huhujen mukaan siis huonommasssa autossa säästyi ainakin minulla kalliit osamaksut ja korot. Niillä rahoilla olisin voinut korjauttaa autoa vaikka joka kuukausi vuosien ajan, jos olisi ollut tarpeen. Ei ole ollut tarpeen. Jos rahaa ei ole oikeasti paljon, niin kyllä auto on maailman typerin sijoitus.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Entäs jos ostais uuden "joissakin piireissä huonoksi tiedetyn" auton. Vähintään ekat 2v kaikki korjaukset menisivät takuuseen.
autuaaksi? Minusta on paljon tärkempää se, kuinka paljon sitä remonttia on, kuin se kuka ne maksaa. Toisinsanoen jos auton on kokoajan rikki, vaikka takuu korvaakin korjaukset,se ei ole käytettävissä. Ja aina kun auto viedään huoltoon, aiheuttaa se kustannuksia ,vaivaa ja vitutusta , vaikka itse korjausta ei tarvitsisi maksaakkaan. Näyttää vähän siltä, että "joissakin piireissä" laadukkaiksi tiedetyt mrtkit ovat eniten "huollossa". Ja nämä huollot ovat karmivan hintaisia. Joillakin merkeillä näyttää pääsevän vanhanakin vuosia pelkillä öljynvaihdoilla.
käytetyssä autossa vaan pelkästään auton kunnosta. Kaikkein ihmeellisintä on se, että eräillä merkeillä auton toinen omistaja ajaa ne kalleimmat kilometrit, kun tyhmyydessään maksaa muutaman vuoden ikäisestä autosta vielä yli 80% uuden hinnasta vaikka kilometrejä on jo lähes 100 tkm. "Huonoista" autoista joutuu vastaavassa tapauksessa maksamaan ehkä alle 60 % uuden hinnasta. Erotuksella kyllä korjailee ihmeesti pikkuvikoja.
Auton merkki ei todellakaan anna takeita kunnosta. Jos auto on ns. kallis merkki ja huollot on tehty huonosti, niin hukkaan menee rahaa. Jos tämä halvempi auto on mukava ajaa, ulkonäkö ja käytettävyys miellyttää ja on hyvin pidetty, niin ilman muuta se kannattaa.
Ihan samaa mieltä kanssasi.
Auto on vaan auto. Kaikissa autoissa on käytettynä vikoja tai tiehensä päähän tulleita kulutusosia.