Faktorianalyysia varten joitakin muuttujia piti "kääntää", koska ne olivat "kielteisiä". Vaikuttaako tiettyjen muuttujien kääntäminen edelleen faktorianalyysin tulosten tulkintaan, tai jopa itse faktorianalyysiin?
Miten tuloksia on käsiteltävä?
T:ymmällään oleva
Miten tuloksia on käsiteltävä?
T:ymmällään oleva
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei! Ymmärrykseni mukaan faktorianalyysin tulkintaan ei vaikuta, vaikka osa muuttujista olisi käännetty.
Esim:
muuttuja 1 "olen iloinen"
muuttuja 2 "olen riemukas"
muuttuja 3 "en ole hyväntuulinen" (käännetty)
Esimerkin kolme muuttujaa latautuvat varmasti samalle faktorille, koska jos joku antaa korkeat pisteet väitteille että on iloinen ja riemukas, hän myös antaa matalat pisteet väitteelle, ettei ole hyväntuulinen. Loogista. Analyysissä tuo kolmas muuttuja varmaan toimii suht samalla tavalla kuin jos muuttuja olisi "olen hyväntuulinen" (ei käännettynä).
Lataustaulukoita katsellessasi ja yrittäessäsi ymmärtää faktorianalyysisi tuloksia, yritä ajatella käännettyjä muuttujia "käänteisinä", siis ikään kuin muuttujan vastakohtana. Yleinen tapa merkitä taulukoihin, että jokin muuttuja on käännetty, on tähdellä. Siis näin:
1 olen iloinen
2 olen riemukas
3 en ole hyväntuulinen*
(Ja sitten alaviitteeseen selitys että tähti tarkoittaa että on käännetty).
Toivottavasti saat selvää selityksestäni!
Vielä sellainen kysymys, että vaikuttaako muuttujien kääntäminen sitten, kun faktorianalyysin pohjalta on muodostettu summamuuttujia, ja summamuuttujille on tehty toistettujen mittausten t-testi, niin pitääkö tässäkin tulkita tulosta ikään kuin päinvastaisesti? tai summamuuttujille on suoritettu 1-suuntainen varianssianalyysi. Tässäkin sitten ilmeisesti tulkitaan "käänteisesti" / päinvastaisesti käännettyjen muuttujien osalta?
hyvä vastaus kääntämisen vaikutuksista. Pieni täsmennys kuitenkin. Muuttujan "kääntäminen" ei vaikuta ollenkaan faktorianalyysin olennaisiin tuloksiin (faktoreiden ominaisarvot, millä faktoreilla muuttujilla on korkein latauksen itseisarvo jne.), sillä ehdolla, että kääntäminen tapahtuu lineaarimuunnoksen avulla, eli esim. muuttuja x, joka voi saada arvoja 1,2,3,4 ja 5 käännetään käyttämällä kuvausta f(x)= 6-x. Jos sen sijaan käytetään vaikka logaritmifunktiota tai sellaista funktiota, jossa esiintyy yhtä suurempia potensseja, muunnos vaikuttaa tuloksiin. Jatkokysymystäsi en täysin ymmärrä, mutta tässä jonkinlainen vastaus edellisen vastauksen esimerkin kautta. Faktorianalyysissa on saatu faktori, jolle alkuperäiset, kääntämättömät muuttujat latautuvat seuraavasti:
x1 "olen iloinen" 0,81
x2 "olen riemukas" 0,78
x3 "en ole hyväntuulinen" -0,83
Jos halutaan muodostaa tätä faktoria kuvaava summamuuttuja noiden alkuperäisten kolmen muuttujan kohdalta, helpointa on kääntää negatiivisen latauksen saanut muuttuja. Kun se on käännetty ja summamuuttuja on tehty (on laskettu vaikka noiden kolmen muuttujan keskiarvo tai summa jokaiselle havaintoyksikölle), summamuuttujan tulkinta jatkossa perustetaan faktorimatriisista löytyvään informatioon. x1 ja x2 korreloivat faktorin kanssa positiivisesti (niillä oli positiiviset lataukset), x3 negatiivisesti: siispä yllä kuvatulla tavalla muodostetun summamuuttujan suunta on sama kuin x1:n ja x2:n ja päinvastainen kuin x3:lla. Jos x1:n ja x2:n tulkinta on "mitä suurempi arvo, sen iloisempi", myös "iloisuusfaktoria" kuvaavan summamuuttujan tulkinta on "mitä suurempi arvo, sen iloisempi". Sitten jos käytät faktoripistemääriä summamuuttujina, kääntämisiä ei tietenkään tarvitse tehdä.