Päivämiehessä kerrotaan henkilövaihdoksista julkaisuosastolla. Sen mukaan "Kustannuspäällikkö Ari-Pekka Palola keskittyy 1.9. alkaen kahden vuoden ajan päätyönään kirjoittamaan SRK:n historiaa".
Sitä ei lehdessä kerrota, jatkaako myös Seppo Lohi historian kirjoittajana. Aika erikoista, jos historian kirjoittaja olisi vaihdettu. Syitä voisi silloin vain arvailla!
Onks kellään sisäpiirin tietoo?
Sitä ei lehdessä kerrota, jatkaako myös Seppo Lohi historian kirjoittajana. Aika erikoista, jos historian kirjoittaja olisi vaihdettu. Syitä voisi silloin vain arvailla!
Onks kellään sisäpiirin tietoo?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Nyt kaikki palstalaiset, jotka asoista tiedätte, pitäkääpä huoli siitä että se ei mene vääristelemään sitä historiaa ja kaikki tärkeä tulee mukaan vaikka se olisi inhottavaakin. Ei siksi että virheillä olisi ikuisuusarvoa vaan siksi että tarve virheiden korjaamisesta tulisi itse kunkin tietoisuuteen. Tarkoitan ensi sijaisesti sitä suurta virhettä nimittäin vl-harhaoppia joka ei ohjaa Taivaaseen vaan johtaa kaikenlaiseen hengelliseen kurjuuteen.
käsityksiesi kanssa ojasta allikoon ja eikä ihan vähäkään
..mitä tarkoitat. No ei se filosofian tohtori nyt suuresti faktaa vääristele, ellei rajaa aihettaan niin että huonot puolet jätetään pois. Ettei vanhoillisten tarttis hävetä.
Jos tämä APP tekee ominta työtään eli tutkii/kirjoittaa historiaa, luuletteko hänen:
1) ilmoittavan, että tutkimuksessani tärkeää tietoa olen saanut suomi24.fi:n keskustelupalstoilta, josta lämpimästi kiitän nimimerkki sitä ja tätä?
2) tietoisesti vääristelevän lähdemateriaaleista päättelemiään asioita, olivat ne sitten kiusallisia tahi eivät? Hän on kuitenkin osoittanut tutkijankykynsä (väitellyt)?
En minä ainakaan pidä. En pidä pöljänä juuri siitä syystä että kirjoittaminen on tieteellistä ja kirjoittaja on tiedemies. Muussa tapauksessa olisi mahdollista että teksti olisi oman maun mukaan "värittynyttä".
Tuskin itsekään kuvittelet että kukaan täällä luulee tämän palstan kirjoituksia "tärkeäksi tiedoksi" jota voidaan käyttää tutkimuksessa.
Viitaten aiempaan viestiisi ajattelet tuskin itsekään, että historian kirjoittaja ottaisi kantaa tutkimuksessaan siihen, onko "SRK" harhaoppi vai ei.
Palolan tekemä suviseurojen 100-vuotisjuhlakirja on mielestäni erinomainen osoitus hänen ammattitaidostaan: Suviseuroista esitellään valittuja paloja erilaisia lukijoita ajatellen. Nämä keitto- ja jäätelömyyntimäärillä rehvastelut ovat toki joillekin mielenkiintoista tietoa. Toisia kiinnostavat, mistä milloinkin puhuttiin vl:ien piirissä ja Suomessa yleensä jne.
aihetta suviseurat ja sadan vuoden vanhaa historiaa, tulisi teoksesta aika paksu, jos ei pitäydyttäisi aihepiirissä mitä sen pitäisi kosketella. Mielestäni suviseurakirja on toimitettu juuri kuten pitääkin koskien niitä asioita mitä nimi lupaa pitävän sisällään. Mainitsemiesi asioiden paikka on jossakin muualla, varmaankin juuri tuossa teon alla olevassa SRKn historiikissa.
Jos hoitokokoukset ovat faktaa niin niistähän on historiankirjoittajankin kerrottava jotta koko totuus tulisi esiin, eikö totta?
Kuinka yksityiskohtaisesti ja miten niistä kertoo riippuu taas siitä kuinka tärkeinä ja olennaisina kirjoittaja niitä pitää.
Jos ne ovat mukana kirjassa niin lukija voi ehkä ryhtyä pohtimaan syvemmin niiden syitä.
Jos hoitokokoukset jätetään pois historiankirjoituksesta niin silloin ne voivat myös toistua kun (kuten itse asian näen) niiden perusta on vanhoillislestadiolaisten väärässä opissa.
Kuten otsikossa sanoin, 1970-luvulla pidettiin oikeasti hoitokokousjaksoja, joissa ryvettyi itse kukin. Samoin on faktaa, että nämä "hoiturit" joutuivat itsekin parannusta tekemään. Kokonaan ei asioita korjattu, mikä näkyy tälläkin palstalla. 70-luvun myrskyjä Palola ei sivuuta, siitä olen varma.
Kuitenkin kyseessä on yhdistyksen historia (ei historiikki) sadan vuoden ajalta. Ei siinä voi keskittyä 1970-luvun tapahtumiin ainakaan siinä mittakaavassa, mitä eräät täällä haluavat. Karrikoiden Palolan pitäisi ilmeisesti kirjoittaa (näiden eräiden mukaan): "Hoitokokoukset johtivat siihen, että "SRK:sta" tuli "VL-harhaa", jossa "saarnamiehet" kyttäsivät ihmisiä ja laativat "syntilistoja". Kyseessä oli saarnamiesten valtataistelu jne." (Toivottavasti kukaan ei tästä loukkaannu - en halveksu ketään "uhria").
Myrskyjähän tähän sataan vuoteen mahtuu ja monta. Nyt rauhanyhdistyksillä on jopa harvinaisen tyventä, ainakin meidän kulmilla.
joten kuuliaisuusteema saattaa olla pysyvästi esillä.
neljän naistoimittajan kanssa, joista kolme näyttää olevan opiskelijatyttöjä. SRK:n taloutta pidetään näköjään kunnossa mm. opiskelijatyövoimalla. Riittää sitten matkarahoja vastuuhenkilöille Togoon, Venäjälle, Unkariin ja muualle maailmaan.
näppäimistöltä:
"Pyrimme siihen, etteivät muutokset heikentäisi julkaisujemme laatua. Toivomme kuitenkin lukijoiden suhtautuvan ymmärtäväisesti tilanteeseen."
Saa nähdä, väheneekö SRK:n julkaisujen kritiikki tällä palstalla, kun toimittajina on pääasiassa nuoria naisia.
Lohen osuus historiasta kai käsittelee n. 1890-1930 tai jotain sellaista. En tiedä tarkemmin. S Lohi on virassa oleva kirkkoherra. Yli sadan vuoden historian kirjoittaminen mukaan lukien 34, 60 ja 70 kähinät ei taida onnistua oto-hommana muutamassa vuodessa.
No tässä ensiapua villeimpien huhujen varalle. Eiköhän joku sisäpiiriläinen oikaise täsmällisemmin.
SRK:n historian kirjoittajaa.
avaukseesa oli repivää. Johan sen näkee jokainen.
puhui vain otsikosta, joka oli repästy.
on suoritettu niin että Seppo kirjoittelee jotain osuutta ja AP jatkaa Samuli Pentikäisen kesken jäänyttä osuutta. Sinänsä oli tosi noloa uusien työntekijöiden kannalta se uutisointi sijaisjärjestelyistä. Siinähän kustannuspäällikkö (TM) toivoi että lehden taso ei huononisi sillä aikaa kun AP on poissa. Olipa siinä tervetulosanat uusille työntekoijöille!
että Seppo tekee lestadiolaisuuden hajaannuksista historiateosta ja A-P jatkaa Samulin keskenjäänyttä SRK:n historiaa.
Ei tässä mitään sensaatiota ole.
Terveisin aloittaja
ilmestyy se osa historiasta, jossa käsitellään 70-lukua.
Voipi mennä aikaa ja tutkijapolvi vaihtua.
että "siitä tuleekin historia!".
Mitähän lienee tarkoittanut.
...siis Sepolla ei ole mitään tekemistä SRK:n historian kanssa. Hän on kirjoittanut yhden teoksen Lestadiuksesta, yhden lestadiolaisuuden leviämisestä 1800-luvulla ja nyt hän valmistelee historiatutkimusta suuresta hajaannuksesta 1800-1900-luvun taitteesta 1930-luvulle saakka.
Tämä SRK:n (siis organisaation) historia on oma lukunsa. Voitte olla varmoja, että -70-luvun tapahtumia ei siinä juuri valoteta. Luulen, että ainoaksi ja todella parhaaksi analyysiksi 1970-luvun tapahtumista jää opulta nuoremman Lohen (Tuomas) gradu Haapajärven lestadiolaisuudesta.
...ja tieteelliset kriteerit kestävä tutkimus on varmastikin tulossa, kun APP omasta organisaatiostaan kirjoittelee. Sitä varmastikin oikein mielellään tuo SRK:n varjopuolia esille, kun saa samalta organisaatiolta itse palkkaa.
Ei taida varjopuolet oman organisaation palkkaamalle tutkijalle avautua ja vaikka avautuisivatkin ei ne paperille asti pääse.
Historian kirjoitus tulee olemaan että missä on milloinkin ollut suviseurat ja paljonko on rauhanyhdistysten lukumäärä suomenmaassa.
asioista. Sellainen ei SRK:lle sovi. Lohi on jopa tutkinut SRK:n hoitokokousjulmuuksia. Sivuraiteelle sellainen tietenkin laitetaan.
Ainoa sallittu kritiikki SRK:ta kohtaan: "On mukava olla uskomassa!"
Seppo Lohi on tutkinut (v-)lestadiolaisuuden historiaa. Eniten häntä on tod.näk. sysännyt liikkeelle oma mielenkiinto.
A-P Palola on (ymmärtääkseni) saanut toimeksiannon: Kirjoita SRK:n (siis yhdistyksen) historia, eli historiikistä se laadukkaampi versio.
Molemmat toki ovat lestadiolaisuuden tutkimista, jota harjoittavat / harrastavat lukuisat muutkin. Ongelmahan tutkimuksessa on aina, jos aihe liippaa "liian läheltä" eli tässä tapauksessa on herätysliikkeessä itse aktiivisesti mukana.
sinullahan oli pohjoismaiden kirkkohistoria pääaineena teologisessa...
onko sinulla muuten omia vl-tuttuja?
Olen itse vl. En mikään tutkija, akateemisen koulutuksen saanut kylläkin.
Pari valaisevaa esimerkkiä tutkijan ongelmasta: Jos esim. poliitikko tekee gradua tms. tutkimuksentapaista omasta puolueesta tai poliittisen toiminnan alasta, jossa itse aktiivisesti toimii, voi tulos olla heppoinenkin. Tästä muistan HS:n artikkelin Kirsi Pihan pro gradu-työstä, joka syystä tai toisesta ei ollut mikään loistokas.
Itsestä tai "omasta jutusta" kertominen objektiivisesti on haastavaa (mahdotonta?) Tätä ei helpota se, että tiedeyhteisö voi suhtautua epäillen tällaisiin eräänlaisiin itsestäkertojiin.
Mistä sinä voit tietää, mitä nimimerkki Bono on opiskellut? Oletko selvännäkijä?
että bonolta hyvä repliikki keskusteluun. Eiköhän humanistit sentään tunne sen verran ammattiylpeyttä, että työn onnistumisen vuoksi harrastavan jonkinlaista itsereflektiota, muunmuassa sisäpiiriin kuulumisen vuoksi.
Joten eiköhän toivoteta Palolalle työn iloa, sitä varmaan tarvitaan noin isossa duunissa.
...
Äskeinen nimittäin katosi johonkin.
Humanistilla tarkoitin historioitsija Palolaa. :)
"sinullahan oli pohjoismaiden kirkkohistoria pääaineena teologisessa...
onko sinulla muuten omia vl-tuttuja?"
Etkö tuon lauseen osoittanut Bonolle?
En ole kirkkohistorioitsija. Graduvaiheessa huomasin vain, että tällaiset "ikiomat" aiheet opiskelukavereilla tuppasivat olemaan melko vaikeita toteuttaa tieteellisen tai sellaiseksi pyrkivän opinnäytetyön rajoissa.
Toinen asia: Olen itse vl. Tuollaiset "mistä ite tiedät"-kommentit hävettävät minua lähettäjänsä puolesta, sama se onko hän vl eli ei.
Kolmas asia: Rekisteröin äsken nimimerkkini, vaikken "aktiiviksi" aiokaan enkä sellainen ole ollut. Rekisteröintiä suosittelen kaikille muillekin täällä keskusteleville. Saisimmeko näin tasoa nostettua...?