Mielenkiintoinen tilanne. Itse olen hieman epävarma itsestäni (onkohan huonoa itsetuntoa vai mitä...), enkä näinollen oikein osaa edetä suhteen kehittämisessä. Tämä tietysti on seurausta elämässä aiemmin tulleista kovista kolhuista. Mutta tilanne on tämä, että olen tässä muutamaan otteeseen tapaillut erästä myöskin hyvin ujoa tyttöstä, joka on mielestäni kuin enkeli ja haluaisin hänen kanssaan syventää suhdetta ja suuresti toivon siitä elinikäistä pestiä=) mutta en osaa/uskalla oikein tehdä mitään, että mikään ei menisi pieleen.
Taustoja: Olemme jutelleet toistemme näkemisestä (ei siis puhetta vielä suhteesta), olemme suudelleet muutamia kertoja (uskomaton suoritus kahdelle arkajalalle) ja kaikenlisäksi olemme kerran päätyneet sänkynkin, tosin melkoisen humalan saattelemana (olikohan tämä tytölle ikäänkuin lipsahdus...?). Olemme kuljeskelleet käsikädessä, käyneet leffassa, olleet samoissa bileissä jne.jne. MUTTA suhteesta ei ole sanallakaan puhuttu. Miten saan selville, ettei tässä ole kyse vain viihteestä tai hänen puoleltaan ajan kuluttamisesta? Kysymään en TODELLAKAAN uskaltaudu, sillä pariin kertaan olen näin tehnyt ja silloiset kumppanit otti ja lähti sen sileän tien... *huoh*
Mua pelottaa, että jos tällainen jaarittelu jatkuu niin hän kyllästyy (jos hän siis ajattelee muutakin kuin viihdettä) ja luopuu koko hankkeesta. Miten tämän tiedon saisi "puristettua" ulos?
Kaipaan ja ikävöin mutta jokin minussa pelkää uskomattomasti sitä, että olen tässä jotenkin yksin.
Tässä pieni alustus. Kysykää lisää jos kaipaatte taustatietoja. Annan niitä mielelläni, sillä haluaisin teidän tukevien sanojen turvin päätyä tästä tilanteesta johonkin. Kiitos.
Taustoja: Olemme jutelleet toistemme näkemisestä (ei siis puhetta vielä suhteesta), olemme suudelleet muutamia kertoja (uskomaton suoritus kahdelle arkajalalle) ja kaikenlisäksi olemme kerran päätyneet sänkynkin, tosin melkoisen humalan saattelemana (olikohan tämä tytölle ikäänkuin lipsahdus...?). Olemme kuljeskelleet käsikädessä, käyneet leffassa, olleet samoissa bileissä jne.jne. MUTTA suhteesta ei ole sanallakaan puhuttu. Miten saan selville, ettei tässä ole kyse vain viihteestä tai hänen puoleltaan ajan kuluttamisesta? Kysymään en TODELLAKAAN uskaltaudu, sillä pariin kertaan olen näin tehnyt ja silloiset kumppanit otti ja lähti sen sileän tien... *huoh*
Mua pelottaa, että jos tällainen jaarittelu jatkuu niin hän kyllästyy (jos hän siis ajattelee muutakin kuin viihdettä) ja luopuu koko hankkeesta. Miten tämän tiedon saisi "puristettua" ulos?
Kaipaan ja ikävöin mutta jokin minussa pelkää uskomattomasti sitä, että olen tässä jotenkin yksin.
Tässä pieni alustus. Kysykää lisää jos kaipaatte taustatietoja. Annan niitä mielelläni, sillä haluaisin teidän tukevien sanojen turvin päätyä tästä tilanteesta johonkin. Kiitos.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuulostaapa tutulta... Ei ihan omakohtaisia kokemuksia (en ehkä ole niin ujo), mutta lähipiirissäni on eräs henkilö, jonka hyppysistä olisi voinut lähteä sanasta sanaan samanlainen kirjoitus. Voisin jopa epäillä, että olet ystäväni :)
Kuinkakohan kauan tämä teidän "vehtaaminen" on jatkunut? Vaikuttaisi kyllä ihan siltä, että kyllä tuo tyttönenkin olisi kiinnostunut enemmästäkin kuin vain tapailusta.
En ymmärrä, mikset voi ehdottaa tai kysyä mahdollisesta seurustelusta - ethän siinä mitään menetä. Jos vastapuoli on niin hoopo, että ottaa herneen nenään asiasta, voit ajatella, ettei hän ollutkaan sinun arvoisesi.
Valitettavasti sinulla ei ole muuta mahdolliuutta kuin kysyä häneltä hänen ajatuksistaan suhteestanne. Jos se on hänelle vain "ajan viettämistä", on sinulla oikeus kuulla se, jotta et kuluttaisi häneen turhaa aikaa. Suora kysyminen ei välttämättä ole paras ajatus jos hän on ujo. Auta hänet keskustelun alkuun, aloita varovasti, kuin vihjaillen, ettei hän pelästy, koe sinua ahdistavaksi ja sulkeudu. Ehkä voisit ensin kertoa miltä sinusta tuntuu, jos hän vaikka sitten itsekkin uskaltaisi. Mutta jos et itse uskalla, on tilanteesi aivan sama kuin minulla. Kumpikaan ei uskalla sanoa yhtään mitään. Usko minua, en suosittele! Siitä ne vaikeudet vasta alkavat. Pakota itsesi puhumaan, se on loppujen lopuksi paras ja nopein apu!
Kaverinikin vaikuttaa päälisin puolin prinsessalta ja häneen on helppo ihastua, mutta toisaalta säälittää miesparat, kun eivät tiedä, mihin ryhtyvät. Hän ei halua sitoutua ja pelkkä suhteesta puhuminenkin olisi kauhistus...kannattaa aloittaa yrittämällä puhua jostakin syvällisestä..katso, miten hän reagoi...eihän aina välttämättä tarvitse virallisesti julistaa, että tämä on nyt seurustelua. Eiköhän se seurustelu synny siitä, että jaetaan muutakin kuin sänky;)