Tämä ei liity mitenkään meihin nuoriin äiteihin, muuten kuin haluan kuulla heidän mielipiteitään.
Olen tässä alkanut miettiä omaa suhdettanu alkoholiin poikani syntymän jälkeen. En ole koskaan innokas juomaan, ehkä se tapa tulee kotoa. En ole koskaan nähnyt äitiämme humalassa, isän kylläkin mutta sekin on laskettavissa yhden käden sormin kuinka monta kertaa olen nähnyt hänet humalassa.
Yhtenä päivänä matkustin ilman poikaani bussissa ja takanani oli n. 15-vuotiaita nuoria tyttöjä. He juttelivat yksin yöksi kotiin jäämisestä ja siten toinen tytöistä sanoi: "Välillä jätän valon alakertaan, et meijän mutsi ei törmää mihinkään peilioveen ku tulee kännis kotiin".
Aloin miettimään muuten vain, etten minä tahtoisi ainakaan, että lapseni sanoisi näin.
Ilman, että minä ja vanhempani ovat puhuneet minulle alkoholin pahuudesta tai muutenkaan juomisesta puhuneetkaan, olen saanut mielestäni hyvän alkoholikasvatuksen. En ole ääripää: en ole vastaan juomista, jokainen valitsee juoko vaiko eikö, enkä ole myöskään sellainen nuori, joka jokainen viikonloppu haluaisi ryypäämään.
Mielestäni myös, jos lapsia on mukana jossain ja siellä juodaan, vähintään yhden pitää olla täysin selvä ja valppaana, mikäli lapselle tulee jotain. Mieluiten lapsi jätetään hyvän hoitajan turviin.
Mikä on sinun suhteesi alkoholiin ja minkälaisen kasvatuksen itse olet saanut kotonasi suhteessa alkoholiin?
Olen tässä alkanut miettiä omaa suhdettanu alkoholiin poikani syntymän jälkeen. En ole koskaan innokas juomaan, ehkä se tapa tulee kotoa. En ole koskaan nähnyt äitiämme humalassa, isän kylläkin mutta sekin on laskettavissa yhden käden sormin kuinka monta kertaa olen nähnyt hänet humalassa.
Yhtenä päivänä matkustin ilman poikaani bussissa ja takanani oli n. 15-vuotiaita nuoria tyttöjä. He juttelivat yksin yöksi kotiin jäämisestä ja siten toinen tytöistä sanoi: "Välillä jätän valon alakertaan, et meijän mutsi ei törmää mihinkään peilioveen ku tulee kännis kotiin".
Aloin miettimään muuten vain, etten minä tahtoisi ainakaan, että lapseni sanoisi näin.
Ilman, että minä ja vanhempani ovat puhuneet minulle alkoholin pahuudesta tai muutenkaan juomisesta puhuneetkaan, olen saanut mielestäni hyvän alkoholikasvatuksen. En ole ääripää: en ole vastaan juomista, jokainen valitsee juoko vaiko eikö, enkä ole myöskään sellainen nuori, joka jokainen viikonloppu haluaisi ryypäämään.
Mielestäni myös, jos lapsia on mukana jossain ja siellä juodaan, vähintään yhden pitää olla täysin selvä ja valppaana, mikäli lapselle tulee jotain. Mieluiten lapsi jätetään hyvän hoitajan turviin.
Mikä on sinun suhteesi alkoholiin ja minkälaisen kasvatuksen itse olet saanut kotonasi suhteessa alkoholiin?
Vastaukset 17
Vanhimmat
otan silloin tällöin. yleensä, kun ns. juhlimme jotain. isän olen nähnyt kerran krapulassa (olin 6v. ja pikkusiskoni varpajaisissa isä otti humalat viimeisen kerran) sen jälkeen on ottanut yleensä pullon pari vuoteen. Äitiäni en ole varsinaisesti humalassa nähnyt, ehkä pienessä, kun olen hakenut sen joistain juhlista tms. kunnon humalassa en ikinä.
mieheni isä ja ukki ottavat aika paljon mutta mieheni taas ei juuri lainkaan, silloin tällöin sauna- tai iltaoluen..
itse olen 19 (parin päivän päästä 20) vuotias reilun kuukauden ikäisen pojan äiti, enkä koskaan halua että poikani sanoisi noin, kuin tuo 15-vuotias tyttö sanoo äitistään. Kaljapullon tai pari voin ottaa lapseni nähden, mutta koskaan en humalassa olla.. saa sitten nähdä, kun poika on vanhempi ja ymmärtää että aikuiset ottaa silloin tällöin. ja todellakin tarkoitan SILLOIN TÄLLÖIN. :)
Otan silloin tällöin kunnon kännit, useimmiten kyllä vain pari kaljaa, koska ei huvita herätä joka viikonloppuaamu krapulassa sängyltä ilman muistikuvaa siitä, mitä on illalla tehnyt.
Viime perjantaina oltiin kihlattuni kanssa kupilla, mutta ei me oltu pahassa kännissä, vaan sen verran, että oli hyvä fiilis.
Kotonani oon nähnyt isän muutaman kerran humalassa, silloinkin aina kysynyt luvan, että sopiiko, että lähtee ja ottaa vähän enemmän. Mikäs siinä, jos kerran haluaa. Kyllä mä sanoin, jos ei sopinut ja iskä istui kiltisti kotona illan selvinpäin. Samoin äiti.
Iskä ei oo koskaan riehunut humalassa, vaan on aina osannut käyttäytyä ihmisiksi. Totta kai se puhuu tunteistaan enemmän silloin, mutta eiköhän se ole yleistä jörmyille suomalaismiehille :)
Tällaista mulla.
lapsesi huostaanotettiin... kun äitikin "ottaa silloin tällöin kunnon kännit". hyi hitto, häpeäisit.
(entinen) teiniäiti, joka myös aina sillointällöin, n. kerran/2kk vetää ihan reilut lärvit muutaman muun (ihan aikuisen) äidin kanssa! Kesällä saatan ottaa useamminkin. Kerroppa mikä siinä on ongelma? Mennään tyttöporukalla ulos, lapset on kotona isiensä kanssa? Elätkö sinä jossain huora/madonna illuusiossa? Äitikin on ihminen, nainen joka ansaitsee vapaata ja aikaa ystävien kanssa. Kun kasvat isoksi tytöksi opit varmasti ottamaan vähän rennommin, ja huomaat, ettei se sinun äitiyttäsi huononna.
minäkään, miksi pitää "vetää kunnon kännit" tai "vetää lärvit"... kertoisitko.
ei ole ottamista mitään vastaan, tykkään minäkin pari siideriä juoda saunassa tai pari viinilasia.
mutta miksi "reilut lärvit"? olen liiankin usein seurannut näitä "tyttöporukoita", jotka sitä tekevät ja sääliksi käy. akat nimittäin lähes poikkeuksetta munaavat itsensä. joskus tulee aika, että se isin luo jäänyt lapsi tajuaa äidin kännitilan ja HÄPEÄÄ. itse olen päättänyt, että minun lapseni ei tarvitse ainakaan minua hävetä.
ja en todellakaan elä missään huora/madonna illuusiossa. kertoin jo, ettei minulla ole varsinaisesti mitään ottamista vastaa. minulla on myös ns vapaata aikaa ystävien kanssa ilman lapsia. emme vain koe tarpeelliseksi ottaa tuolla lailla rennommin. säälin sinua, kun sinulla on tarve "vetää reilut lärvit".
että olet heikosti koulutettu, alemman palkkatason suorittava työntekijä. Heillä on tapana aina silloin tällöin sanojesi mukaan "vetää reilut lärvit".
Koulutetuilla naisilla, joilla on mielekäs työ, on siihen harvemmin tarvetta. Heille riittää sivistyneesti pari viinilasillista tms.
Voin olla väärässäkin, korjaa jos olen.
korkeakoulututkinto - esimies.
Sori.
Mielekäs työ ei liity mitenkään siihen, haluanko välillä lähteä tyttöjen kanssa ulos. Ja porukasta taitaa muuten kaikki olla vähän eri asemassa, kuin kirjoituksestasi kuvailit.
Edelliselle arvostelijalle voisin kertoa sen verran, että esikoinen, nyt 11v., ei tähän päivään mennessä ole nähnyt minua humalassa, joten eiköhän hän pärjää...?
nyt menit vain ulos tyttöjen kanssa, edellisessä viestissä vedit lärvejä?
mutta silti, olitte sitten johtajia tai pakkaajia. yhtä säälittäviä ovat känniset akat "viihteellä".
Lopputulos kun on suht sama, enemmän, tai vähemmän maistissa :)
Ja tosiaan, sillä ei varmaankaan ole mitään merkitystä, miten joku muu porukkamme näkee tai kokee, säälittävyyttä en oikein ymmärrä mutta allekirjoitan kyllä sen, ettei fiksuimmillaan ja filmaattisimmillaan ole niissä tilanteissa selvän näkökulmasta kukaan! Pitäisikö olla?
Koetko itsesi jotenkin paremmaksi ihmiseksi, kun et käy ulkona? Sinua paremminkin käy sääliksi, kun joudut muita (naurettavista asioista) arvostelemalla itseäsi nostattamaan... :(
käyn toki, ihan päivittäin..;) ja käyn kyllä sinunkin tarkoittamallasi tavalla, eli naisporukassa elokuvissa, syömässä, ottamassa pari lasillista, mutta en koskaan vetämässä lärvejä. semmoinen käytös ei sovi kenellekään, oli sitten äiti, sisko tai tytär. ja ei se mielestäni sovi miehellekään.
erilaiset näkemykset :) En nyt käy väittämään, että humalassa olo (tai se käytös...) sopisi erityisesti kenellekään, mutta niin kauan, kun se ei aiheuta ongelmia missään suhteessa, niin alkoholinkäyttö on varmaankin jokaisen aikuisen ihmisen oma asia?
Selventäisin kuitenkin sen verran, ettei tapanani ole kuitenkaan esim. konttailla/kaatuilla ym. "hauskaa"... ;)
tarkoitat "vetää lärvit". yleisesti se on ilmaus sille, että on niin tolkuttomassa humalassa, ettei pysy pystyssä, muista mitään, pysty huolehtimaan itsestään, menettää kontrollin täysin...?
puhummeko kenties samasta asiasta eri sanoin?
käsittävät termit hieman eri tavoin, itselleni ei siis henk.koht. tule kysymykseenkään olla niin tolkuttomassa kunnossa, kuin kuvailit. Minulle ne
lärvit on selkeä päihtymystila, ja aamulla krapula :(
Muistan isän olleen monesti humalassa..äidin vähän harvemmin mutta olen nähnyt..monesti he istuivat tuttavapariskunnan kanssa meillä tai vastaavasti me menimme heille...vanhemmat tekivät ruokaa ja ottivat,...ei mitään perseitä vedetty mutta kuitenkin...tästä ei ole jäänyt mitään traumoja...vanhemmiten isä rupesi ottamaan aika lailla joka ilta ja oli inhottava kuunnella äidin ja isän kinastelua...ei isääni rappio alkoholistiks voi sanoa, mutta ehkä pientä alkoholismia on ilmassa..ehkä...tämä ei mielestäni ole minun alkoholin käyttööni vaikuttanut..aloitin alkoholin käytön joskus 14-vuotiaana..ja siitä se jatkui ja välillä väheni, välillä kasvoi...eiköhän jokaisella nuorella ole ollut tämä "rappio-vaihe" kun baarissa käydään kolme kertaa viikossa...
Nyt olen kihloissa ja mieheni kanssa saamme esikoisen kohta. Ehkä isäni juominen on siinä mielessä vaikuttanut että olen aika tiukka mieheni juomisesta ja pelkäänkin että hänen(aina välillä runsaskin)juominen jatkuu lapsen synnyttyäkin..itse en kuitenkaan aio linnottautua kotiin vain koska olen äiti..kyllä sitä saa vanhemmatkin ottaa, kunhan lapsen turvallisuus on taattu..ja oikeassa olet, kyllä aina yhteisissä bileissä pitää toisen(tai jonkun)olla selvänä lapsen turvana...
ei saa olla olla kuin korkeintaan pienessä maistissa paikassa, jossa on lapsia. Lasta pelottaa aina aikuisen kovaääninen ja normaalista poikkeava käyttäytyminen, vaikka ei olisi mitenkään lapseen kohdistuvaa tai uhkaavaa.
Olen nähnyt vanhempani humalassa ja olen itsekin ollut äidiksi tulon jälkeen humalassa, tosin en lapseni edessä, pienessä maistissa kylläkin pari kertaa, mutta minä tunnen rajani ja tunnen itseni.
Minä en ole alkoholia vastaan, en puhu puolesta, se on jokaisen oma asia, miten siihen suhtautuu, mutta jos ottaa, pitäisi osata ottaa fiksusti.
Lapsi ei saa mitään elinikäisiä traumoja siitä, vaikka vanhempansa joskus huppelissa näkisikin, ja vanhempien on ymmärrettävä se, että vastuu lapsista on aina heillä. Lapsen on aina tunnettava olonsa turvalliseksi vanhempiensa seurassa.
Alkoholista ei kannata tehdä tabua vaan ajan tullen kertoa lapsilleen asiasta ja vastata mahdollisiin kysymyksiin (sama koskee tupakkaa, huumeita, seksiä...), koska fakta on, että viina vie menen heikon ihmisen mennessään. Alkoholi kuuluu monen aikuisen elämään ja viinilasillinen joulupöydässä tai kaksi saunakaljaa mökillä on okei ja se on lapsillekin hyvä näyttää. Alkoholi on aikuisille ihan okei, kunhan aikuiset näyttävät oikeaa mallia sen kanssa.
Mitään älämölöä siitä ei kannata nostaa; ainakin meidän suvussa alkoholi kuuluu elämään tietyssä määrin, kukaan meistä ei ole alkoholisoitunut tai muutenkaan koe tarvetta "vetää päätyjä". Alkoholi voi olla nautintoa, kuten lapsille lasillinen limua tai mehua.
Eli isäukon juomatottumukset olivat seuraavanlaiset silloin kun olin lapsi: N. kolmen kuukauden välein viikon putki. Silloin kun olin ollut vauva, isä oli juonut melkein kokoajan, mutta hän oli ollut vain "pikkuhiprakassa". Juomatottumukset muuttuivat siis viikon sykleiksi harvemmin, mutta humalat olivatkin melko massiivista luokkaa.
Väkivaltainen isä ei ollut koskaan. Se toi meille lapsille karkkia ja limukkaa ja suklaata kännissä, joita emme normaalisti saaneet juuri koskaan. Nyt olemme jo kaikki aikuisia ja isä juo edelleen viikon putkeen n kaksi kertaa vuodessa enää. Isä on sanonut, että se on kerralla oltava kunnon irtiotto arjesta ja sit voi olla täysin juomatta puoli vuotta. Isä ei siis välillä juo yhtikäs mitään.
Äiti on raitis. Ei juo koskaan. Yhdesti se joi tätin kans viiniä pari lasillista. Oksennus lensi heti, jo ennen päihtymistä. Joten alkoholi ei edes sovi hänelle.
Itse juon tätä nykyä lauantaisin yhden tai kaksi olutta. Se on sellainen traditio. Muutoin en juurikaan juo. Aiemmin mulla oli tapana vetää silloin tällöin n. 6 pulloa nassuun ja kävin silloin aina baarissa. Mutta nyt ei vain huvita. Ei siis yhtään. paljo kivempi ottaa kotona kaksi ja painua pehkuihin. Toki erityistapauksissa käyn edelleen baarissa. Näitä ovat siis syntymäpäivät ja juhlat. Keskimäärin käyn baarissa ja juon enemmän n. 2-3 kk välein