Laskeskelin VTTENERGIAjuniorin exeltaulukolla, että näyttäisi olevan kohtuu kannattamatonta laittaa lisäeristettä seiniin ja pienentää u-arvoa.
http://www.vttenergiajunior.fi/VTTENERGIAJUNIOR1.1.xls
Suunnittelilla olevan talon seiniin tulisi näillä näkymin rakenteet, jolla u-arvo 0,24.
Mahdollisuus olisi lisätä eristeen paksuutta ja vaihtaa tuulensuojalevy huokoiseeen runkolaijonaan, jolloin u-arvo putoaisi 0,19.
Nämä toimenpiteet maksaisivat hieman yli 2000Eur ja energiasäästö olisi n 1500kWh/vuosi. Eli nykyisellä kaukolämmön hinnalla säästö olisi noin 57 Euroa/vuosi.
Voiko säästö todellakin olla noin pieni? Onko lisäeristeen lisäämiselle muita hyötynäkökohtia joita kannattaisi huomioida kun tätä asiaa tarkastelee?
Vaikuttaako eristyspaksuus aina talon ilmavuotoihin vai onko huolellinen rakentaminen tässä asiassa tärkeämpää?
Kommentit ovat tervetulleita.
http://www.vttenergiajunior.fi/VTTENERGIAJUNIOR1.1.xls
Suunnittelilla olevan talon seiniin tulisi näillä näkymin rakenteet, jolla u-arvo 0,24.
Mahdollisuus olisi lisätä eristeen paksuutta ja vaihtaa tuulensuojalevy huokoiseeen runkolaijonaan, jolloin u-arvo putoaisi 0,19.
Nämä toimenpiteet maksaisivat hieman yli 2000Eur ja energiasäästö olisi n 1500kWh/vuosi. Eli nykyisellä kaukolämmön hinnalla säästö olisi noin 57 Euroa/vuosi.
Voiko säästö todellakin olla noin pieni? Onko lisäeristeen lisäämiselle muita hyötynäkökohtia joita kannattaisi huomioida kun tätä asiaa tarkastelee?
Vaikuttaako eristyspaksuus aina talon ilmavuotoihin vai onko huolellinen rakentaminen tässä asiassa tärkeämpää?
Kommentit ovat tervetulleita.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Se huomioi maalämpöpumpun väärin. Se suosii eristystä maalämmön kustannuksella.
Eli maalämmön hyötysuhteeksi tuo olettaa 2 kun se Oulun Yliopiston tutkimuksen mukaan on lattialämmitystaloissa lähempänä 3.5:a.
korjaus soluun D34
=IF(K17="x",-0.66*D31,0)
Lähdettä näyttää?
http://212.50.144.76/sulpu/SFiles/yhteenveto_tutkimustuloksista.pdf
YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA
Oulun yliopiston vuonna 1998 suorittamassa tutkimuksessa
´Lämpöpumpun soveltuvuus pientalojen lämmitykseen´ saatiin
kiteytettynä seuraavat tulokset:
...
Yhdistelmä kaivo lämmönlähteenä ja lattia luovuttajina (3 kpl), kerroin
oli3,54
Lisäksi.
Normitalossa lattialämmityksen menoveden lämpötila ollessa 30 astetta se on matalaenergiatalossa 25 astetta. (lähde VTT)
25 asteisella lämmitysvedellä COP on 0.5 korkeampi kuin 30 asteisella vedellä (lähde: maalämpövalmistajat, esim Oilon)
Tällainen:
http://www.slp-tekniikka.fi/2/dokumentit/LP-Rap.pdf
Kumpi on luotettavampi?
Mitä tarkoittaa lämpökerroin tuossa Oulun tutkimuksessa. Sen voi ymmärtää monella tavalla.
Esim. MLP4 mitoitusosuus on 85% mutta silti se ei ole käyttänyt lisävastuksia. Ja vastaavasti 100% mitoituksella oleva laite MLP6 taas on käyttänyt lisävastusta.
Todella mystistä...
(ristiriitojen takia on tuo jäänyt tarkemmin lukematta)
Oulun tutkimuksessa hieman enemmän tolkkua, mun mielestä. (vaikka siinä onkin ikivanhat pumput, nykyiset antaa paremman hyötysuhteen)
MLP1 prototyyppi, ei kannata huomioida
MLP2 prototyyppi, ei kannata huomioida
MLP3 (2.8) ei vaikuta tyypilliseltä asumukselta, osatehomitoituksen sähkövastus alentaa hyötysuhdetta, säädössä ollut vikaa, ei kannata huomioida
MLP4 (3.0) vaakaputkistolla saadaan huonompi hyötysuhde kuin mitä lämpökaivosta saataisiin, leivinuunin käyttö korostaa käyttöveden osuutta lämmöntarpeessa ja siten vääristää MLP hyötysuhdetta, pumpussa käyttöveden priimausvastus joka vääristää tulosta (eli huonontaa hyötysuhdetta), lisäksi asennus virhettä ysm, ei kannata huomioda tätäkään
MLP5 osatehokone eli lisävastus huonontanut hyötysuhdetta, alimittainen lämpökaivo on huonontanut hyötysuhdetta, säätövirhettä (pätkii), lämpöhäviöt vääristäneet tulosta, en huomioisi tätäkään
MLP6 kuiva alimitoitettu porareikä joka on aiheuttanut huonon hyötysuhteen, lisäksi yösähköllä ylilämmön tekeminen on romahduttanut hyötysuhteen, ei kannata huomioida
MLP7 ei suomeen näitä romuja kiitos
Miten on mahdollista?
Kaikki lämmittimet sekundaa?
Mielestäni se selvitys on ihan pyllyllään.
Se Oulun Yliopiston selvitys vaikuttaa järjellisemmältä vaikka siinäkin on vain muutama lattialämmitystalo. Lattialämmitys on kuitenkin se uudisrakennuksissa eniten käytetty vesikiertoinen lämmönjakotapa ja MLP hyötysuhde reilusti parempi.
Pitäisi ottaa rajusti enemmän samankaltaisia kohteita tutkimukseen.
Varsin kallis eristäminen?
Mistä sen laskit?
Rakennuttajan tarjous.
sisältää rungon vahvistamisen 145mm 45mm -> 170mm 50mm ja eristevahvuus kasvaa samassa suhteessa.13mm tuulensuojakipsilevyjen korvaaminen 25mm runkoleijonalla.
Lisäeristyksellä on ehkä jonkin verran vaikutusta lämmityksen huipputehon tarpeeseen. Pienemmän huipputehon voi tuottaa pienemmällä ja halvemmalla (?) laitteella ja järjestelmällä. Kannattaa tutkia kuinka paljon huipputeho alenee lisäeristyksellä ja miten se vaikuttaa lämmitysjärjestelmään.